Asiakkuus- ja laatujaosto, kokous 16.12.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 92 Erityisryhmien asumisen vuokrauksen periaatteet

12300/2024

Aikaisempi käsittely

Asiakkuus- ja laatujaosto, 10.6.2024

Valmistelija

Tuija Kanto-Hannula, ASUNTOPALVELUPÄÄLLIKKÖ, tuija.kanto-hannula@pirha.fi
Miia Luukko, HALLINTOPALVELUJOHTAJA, miia.luukko@pirha.fi
Paula Paavilainen, VASTAAVA HALLINTOPÄÄLLIKKÖ, paula.paavilainen@pirha.fi

Perustelut

Asian taustaa

Pirkanmaan hyvinvointialueelle on siirtynyt kunnilta vajaat 3000 erityisryhmien asukkaiden vuokrasopimusta. Vuokrasopimuksista 55 % prosenttia on ARA-rahoitteisia kohteita, joiden vuokria tulee ARA-lainsäädännön mukaisesti korottaa omakustannusperiaatteen mukaisesti.

Vapaarahoitteisten kohteiden (noin 1200 sopimusta) vuokrasopimusten ehdot ovat hyvin erilaisia ja kunnat ovat myös hallinnoineet vuokrasopimuksia eri tavoin. Sopimusten vuokrankorotusmekanismit vaihtelevat, vuokria on korotettu vaihtelevasti tai niitä ei ole korotettu pitkiin aikoihin, vaikka se sopimusehtojen mukaan olisikin ollut mahdollista. Osassa sopimuksista vuokrantarkistuksista päättää esim. kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta tai muu kunnan toimielin, jolloin tarkistusehtoa ei voida enää sellaisenaan soveltaa. Eroja on myös siinä, onko asukkaiden käyttämät yhteistilat jyvitetty asukkaiden vuokriin vai ei. Vuokrataso vaihtelee kohteittain ja myös kohteiden sisällä neliövuokrissa on merkittäviä eroja.

Asukkaiden yhdenvertainen kohtelu edellyttää vuokrauksen ehtojen yhtenäistämistä. Koska hyvinvointialueella ei ole oikeutta yksipuolisesti muuttaa vuokrasopimusten ehtoja, yhtenäistäminen on tehtävä irtisanomalla nykyiset vuokrasopimukset ja tekemällä uudet vuokrasopimukset asukkaiden kanssa. Tätä ennen on kuitenkin määriteltävä ne periaatteet, joita vuokrasopimuksia uusittaessa noudatetaan vapaarahoitteisten kohteiden osalta. 

Taloudellisesti on tärkeää saada asukasvuokrat vastaamaan mahdollisimman hyvin kohteesta hyvinvointialueelle aiheutuvia kustannuksia, eli vuokraa, jonka hyvinvointialue itse maksaa asunnoista ja asukkaiden käytössä olevista yhteistiloista kohteen omistajalle. Tätä periaatetta toteutettaessa on kuitenkin huomioitava, että mahdollisen vuokrankorotuksen tulee olla kohtuullinen. Tämän osalta esitetään, että vuokrankorotusta pidetään kohtuullisena, kun se ei ylitä 15 %:a vuodessa tai kun kuukausivuokraa korotetaan vuosittain enintään 100 euroa. Jälkimmäistä euromääräistä korotusehtoa noudatetaan niissä kohteissa, joissa vuokrataso on poikkeuksellisen alhainen. Pääosassa vuokrasopimuksista riittää yksi korotus, jonka jälkeen vuokraa korotetaan ainoastaan elinkustannusindeksin noustessa. Joissakin kohteissa vuokrat ovat kuitenkin poikkeuksellisen alhaiset, jolloin korotuksia voidaan tehdä 2-3 kertaa.

Periaatteet tiivistetysti

  • Erityisryhmien asukkaiden vuokrasopimukset vapaarahoitteisissa kohteissa uusitaan irtisanomalla noudattaen huoneenvuokralaissa säädettyä kuuden kuukauden irtisanomisaikaa ja tarjoamalla asukkaalle uutta vuokrasopimusta, jolla asumista tutussa paikassa voi jatkaa.
  • Uusimisen yhteydessä vuokria korotetaan vastaamaan mahdollisimman hyvin hyvinvointialueelle aiheutuvia kustannuksia; kuitenkin enintään 15 % vuosittain tai enintään 100 euron vuosittainen korotus kuukausivuokraan.
  • Vuokrien enimmäismäärinä käytetään Kelan määrittelemiä enimmäisasumismenoja (vuonna 2024 Tampere 712€/kk, muut kunnat 624€/kk)
  • Vuokrankorotusehtona käytetään elinkustannusindeksiä.
  • Ararahoitteisissa kohteissa noudatetaan ara-lainsäädännön mukaista omakustannusvuokraa.

Asian valmistelusta ja päätöksenteosta

Erityisryhmien asukasvuokrasopimusten hallinnointi kuuluu tukipalvelujen toimintasäännön mukaisesti tilahallinta-vastuualueen tehtäviin. Tukipalvelujen tehtäväalueen johtoryhmä on joulukuussa 2023 asettanut työryhmän valmistelemaan asukasvuokrauksen periaatteita. Ryhmässä on ollut mukana edustus palvelutuotannosta, tilapalveluista sekä lakiyksiköstä.

Työryhmän ehdotus erityisryhmien asumisen vuokrauksen periaatteiksi on käsitelty sote- ja tukipalvelujohtoryhmissä sekä hyvinvointialueen johtoryhmässä. Esitys on toimitettu käsiteltäväksi vanhusneuvostossa 4.6.2024 ja vammaisneuvostossa 5.6.2024. Neuvostoilta on pyydetty lausunnot asiakkuus- ja laatujaoston kokoukseen 10.6.2024. Lausunnot lisätään kokousmateriaaleihin.

Asiakkuus- ja laatujaoston tehtävänä on hyväksyä asukasvuokrien vuokranmäärityksen periaatteet (hallintosääntö 12 § 10 kohta).

Liitteenä erityisryhmien asumisen vuokrauksen periaatteet. Esittelydiat ovat oheismateriaalina.

Ehdotus

Esittelijä

Juha Kinnunen, PALVELULINJAJOHTAJA SAIRAALAPALV., juha.kinnunen@pirha.fi

Asiakkuus- ja laatujaosto päättää

  • merkitä tiedoksi vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston lausunnot, sekä
  • hyväksyä liitteenä olevat erityisryhmien asumisen vuokrauksen periaatteet (Liite 1).

Päätös

Asiakkuus- ja laatujaosto päätti palauttaa asian uudelleen valmisteluun seuraavin huomioin:

  • Jaostolle on toimitettava vaikutusarviot siitä, miten esitys ja mahdolliset vaihtoehtoiset korotusperusteet (esim. 7% korotuskatto) vaikuttaisivat hyvinvointialueen talouteen sekä vuokralaisten toimeentuloon ja yleiseen hyvinvointiin. Vaikutus vuokralaisiin tulisi arvioida erikseen ainakin keskeisimpien etuusperusteiden osalta.
  • Jaostolle toimitetaan myös selvitys siitä, miten valmistelun yhteydessä on toteutettu asiakasosallisuutta, ml. vaikuttamistoimielimet, sekä muut oleelliset vaikuttajatahot, kuten asukasraadit.
  • Jaostolle toimitetaan selvitys vuokrien määräytymisperusteista (myös eri asuntotyyppien).
  • Jaostolle toimitetaan selvitys siitä, miten asiakkaille on muutoksen yhteydessä huolehdittavissa tarpeenmukaiset sosiaalipalvelut, ml. palveluohjaus etuuksien hakemisessa ja omiin oikeuksiin liittyvä neuvonta. Niiltä osin kuin yhteensovituksesta aiheutuu yleisen korotusehdon ylittäviä korotuksia, on korotusperusteista tiedotettava asukkaille ymmärrettävällä tavalla, tarvittaessa henkilökohtaisesti.
  • Koska vuokrien ja vuokrankorostusehtojen tarkistuksen yhteydessä vuokrasopimukset tulevat uusittavaksi myös muiden ehtojensa osalta, jaostolle toimitetaan selvitys myös muista suunnitelluista ehdoista, ml. prosessi, jolla uusien sopimuspohjien roll out aiotaan tehdä mahdollisimman sujuvasti asiakkaiden näkökulmasta.

Kokouskäsittely

Kuultiin asiantuntijoina hallintolakimies Vilma Kiilusta ja asuntopalvelupäällikkö Tuija Kanto-Hannulaa.

 

Puheenjohtaja Anna Kontula esitti, että asia palautetaan valmisteluun. Lisa Wesin, Joni Kumlander, Hanna Holma, Inka Loppi ja Arto Haveri kannattivat. Hyväksyttiin yksimielisesti.

 

Asiakkuus- ja laatujaosto, 18.11.2024

Valmistelija

Tuija Kanto-Hannula, ASUNTOPALVELUPÄÄLLIKKÖ, tuija.kanto-hannula@pirha.fi
Miia Luukko, HALLINTOPALVELUJOHTAJA, miia.luukko@pirha.fi
Paula Paavilainen, VASTAAVA HALLINTOPÄÄLLIKKÖ, paula.paavilainen@pirha.fi

Perustelut

Asian taustaa

Pirkanmaan hyvinvointialueelle on siirtynyt kunnilta vajaat 3000 erityisryhmien asukkaiden vuokrasopimusta. Vuokrasopimuksista 55 % prosenttia on ARA-rahoitteisia kohteita, joiden vuokria tulee ARA-lainsäädännön mukaisesti korottaa omakustannusperiaatteen mukaisesti.

Vapaarahoitteisten kohteiden (noin 1200 sopimusta) vuokrasopimusten ehdot ovat hyvin erilaisia ja kunnat ovat myös hallinnoineet vuokrasopimuksia eri tavoin. Sopimusten vuokrankorotusmekanismit vaihtelevat, vuokria on korotettu vaihtelevasti tai niitä ei ole korotettu pitkiin aikoihin, vaikka se sopimusehtojen mukaan olisikin ollut mahdollista. Osassa sopimuksista vuokrantarkistuksista on päättänyt esim. kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta tai muu kunnan toimielin, jolloin tarkistusehtoa ei voida enää sellaisenaan soveltaa. Eroja on myös siinä, onko asukkaiden käyttämät yhteistilat jyvitetty asukkaiden vuokriin vai ei. Vuokrataso vaihtelee kohteittain ja myös kohteiden sisällä neliövuokrissa on merkittäviä eroja.

Asukkaiden yhdenvertainen kohtelu edellyttää vuokrauksen ehtojen yhtenäistämistä. Koska hyvinvointialueella ei ole oikeutta yksipuolisesti muuttaa vuokrasopimusten ehtoja, yhtenäistäminen on tehtävä irtisanomalla nykyiset vuokrasopimukset ja tekemällä uudet vuokrasopimukset asukkaiden kanssa. Tätä ennen on kuitenkin määriteltävä ne periaatteet, joita vuokrasopimuksia uusittaessa noudatetaan vapaarahoitteisten kohteiden osalta. 

Taloudellisesti on tärkeää saada asukasvuokrat vastaamaan mahdollisimman hyvin kohteesta hyvinvointialueelle aiheutuvia kustannuksia, eli vuokraa, jonka hyvinvointialue itse maksaa asunnoista ja asukkaiden käytössä olevista yhteistiloista kohteen omistajalle. Tätä periaatetta toteutettaessa on kuitenkin huomioitava, että mahdollisen vuokrankorotuksen tulee olla kohtuullinen. Tämän osalta esitetään, että vuokrankorotusta pidetään kohtuullisena, kun se ei ylitä 15 %:a vuodessa tai kun kuukausivuokraa korotetaan vuosittain enintään 100 euroa. Jälkimmäistä euromääräistä korotusehtoa noudatetaan niissä kohteissa, joissa vuokrataso on poikkeuksellisen alhainen. Pääosassa vuokrasopimuksista riittää yksi korotus, jonka jälkeen vuokraa korotetaan ainoastaan elinkustannusindeksin noustessa. Joissakin kohteissa vuokrat ovat kuitenkin poikkeuksellisen alhaiset, jolloin korotuksia voidaan tehdä 2–3 kertaa. Korotuksia tehdään kuitenkin vain kerran vuodessa.

Ostopalvelusopimuksissa palveluntuottajan ja asukkaan välistä vuokrasuhdetta ja vuokran määrää koskevat ehdot ovat sisällöltään hyvin erilaisia johtuen eri aikoina ja eri hankintayksiköiden toteuttamista kilpailutuksista ja niiden perusteella tehdyistä palvelusopimuksista. Joissakin palvelusopimuksissa edellytetään noudatettavan Kelan määrittelemiä enimmäiskustannuksia, mutta sopimuksissa on voitu myös sallia korkeampi vuokra, esimerkiksi viittaamalla alueen normaaliin vuokratasoon. Myös ostopalveluissa vuokrataso vaihtelee kohteittain ja myös samassa kohteessa neliövuokrissa on eroja, riippuen siitä, mitä palvelusopimusta asiakkaan saamaan palveluun sovelletaan. Asukkaiden yhdenvertaisuus ei nykytilassa toteudu.

Periaatteet tiivistetysti

  • Erityisryhmien asukkaiden vuokrasopimukset vapaarahoitteisissa kohteissa uusitaan irtisanomalla noudattaen huoneenvuokralaissa säädettyä kuuden kuukauden irtisanomisaikaa ja tarjoamalla asukkaalle uutta vuokrasopimusta, jolla asumista tutussa paikassa voi jatkaa.
  • Uusimisen yhteydessä vuokria korotetaan vastaamaan mahdollisimman hyvin hyvinvointialueelle aiheutuvia kustannuksia; kuitenkin enintään 15 % vuosittain tai enintään 100 euron vuosittainen korotus kuukausivuokraan.
  • Kelan määrittelemät enimmäisasumismenot (vuonna 2024 Tampere 712€/kk, muut kunnat 624€/kk) ohjaavat vuokrien määrää, minkä lisäksi vuokrissa huomioidaan kohteen sijainti, valmistusmisvuosi, kunto, varustelutaso ja käyttäjäryhmä sekä sen kohteelle asettamat toiminnallisuusvaatimukset.
  • Yleisen asumistuen piirissä olevien asukkaiden vuokrien määrää ohjaa yleisen asumistuen ja toimeentulotuen rajat.
  • Vuokrankorotusehtona käytetään elinkustannusindeksiä.
  • Ararahoitteisissa kohteissa noudatetaan ara-lainsäädännön mukaista omakustannusvuokraa.
     
  • Asumispalvelujen tulevissa kilpailutuksissa noudatettavat periaatteet:

Kelan määrittelemät enimmäisasumismenot (vuonna 2024 Tampere 712€ muut kunnat 624€/kk) ohjaavat vuokrien määrää, minkä lisäksi vuokrissa voidaan huomioida kohteen sijainti, valmistusmisvuosi, kunto, varustelutaso ja käyttäjäryhmä sekä sen kohteelle asettamat toiminnallisuusvaatimukset. Näiden tekijöiden johdosta vuokran määrä voi ylittää 0–30% Kelan määrittelemät enimmäisasumismenot.

Asian valmistelusta ja päätöksenteosta

Erityisryhmien asukasvuokrasopimusten hallinnointi kuuluu tukipalvelujen toimintasäännön mukaisesti tilahallinta-vastuualueen tehtäviin. Tukipalvelujen tehtäväalueen johtoryhmä on joulukuussa 2023 asettanut työryhmän valmistelemaan asukasvuokrauksen periaatteita. Ryhmässä on ollut mukana edustus palvelutuotannosta, tilapalveluista sekä lakiyksiköstä.

Asiakkuus- ja laatujaoston tehtävänä on hyväksyä asukasvuokrien vuokranmäärityksen periaatteet (hallintosääntö 12 § 10 kohta).

Työryhmän ehdotus erityisryhmien asumisen vuokrauksen periaatteiksi on käsitelty sote- ja tukipalvelujohtoryhmissä sekä hyvinvointialueen johtoryhmässä. Esitys on toimitettu käsiteltäväksi vanhusneuvostossa 4.6.2024 ja vammaisneuvostossa 5.6.2024. Neuvostoilta on saatu lausunnot asiakkuus- ja laatujaoston kokoukseen 10.6.2024.

Asiakkuus- ja laatujaosto käsitteli erityisryhmien vuokrankorotusperiaatteita 10.6.2024 ja päätti palauttaa asian uudelleen valmisteluun. Jaosto edellytti, että tehdään päätöksenteon vaikuttavuusarviointia sekä selvitetään vuokranmääräytymisen ehtojen ja vuokrankorotuksen vaikutusta asukkaiden talouteen ja hyvinvointiin sekä hyvinvointialueen talouteen. Erityisryhmien vuokrankorotusperiaatteita ja vuokrankorotuksia on käsitelty asiakas- läheis- ja henkilöstöverkoston tapaamisissa 25.9.24 ja 26.4.24. Päätöksenteon vaikuttavuusarviointia on tehty moniammatillisessa työryhmässä. Asiakkuus- ja laatujaosto edellytti kiinnitettävän erityistä huomiota asukkaille tiedottamiseen ja selvitystä tiedottamisesta.

Asian jatkovalmistelu on tehty kesän ja syksyn aikana. Esityslistan liitteenä ovat Erityisryhmien asumisen vuokrauksen periaatteet. Kokouksen oheismateriaalina on päätöksenteon vaikuttavuuden arviointi (EVA) ja muistiot asukas-läheis- ja henkilöstötapaamisista. Lisäksi oheismateriaalina on kokonaisuudesta pp-esitys, johon sisältyy mm. kuvaus asiakkaille tiedottamisen prosessista.

 

Ehdotus

Esittelijä

Juha Kinnunen, PALVELULINJAJOHTAJA SAIRAALAPALV., juha.kinnunen@pirha.fi

Asiakkuus- ja laatujaosto päättää hyväksyä liitteenä olevat erityisryhmien asumisen vuokrauksen periaatteet.

Päätös

Asia jätettiin pöydälle.

Asiakkuus- ja laatujaosto päätti pitää joulukuussa ylimääräisen kokouksen.

Kokouskäsittely

Kuultiin asiantuntijoina asuntopalvelupäällikkö Tuija Kanto-Hannulaa, hallintopalvelujohtaja Miia Luukkoa sekä johtava lakimies Tanja Weliniä.

Inka Loppi saapui kokoukseen pykälän käsittelyn aikana.

Pykälän käsittelyn aikana pidettiin tauko klo 10.56-11.01.
 

Henrik Löfberg esitti, että asia palautetaan valmisteluun.

Kannatus: Lisa Wesin, Anna Kontula.

Puheenjohtajan äänestysesitys: Asian käsittelyn jatkaminen JAA, palautusesitys EI.

Äänestyksessä annettiin 6 JAA-ääntä, 5 EI-ääntä, 0 TYHJÄÄ-ääntä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä jatketaan.


Antti Ivanoff esitti, että asia jätetään pöydälle.

Kannatus: Perttu Jussila. Hyväksyttiin yksimielisesti.
 

Puheenjohtaja Anna Kontula teki esityksen: "Jaosto päättää, että kaikki esityslistaan liitetyt materiaalit julkaistaan pöytäkirjan liitteinä ja että jatkossa kaikki jaoston esityslistat julkaistaan yhtä laajoina julkisella kuin organisaation sisäisellä alustalla, ellei lainsäädännöstä muuta johdu."

Kannatus: Joni Kumlander, Inka Loppi. Hyväksyttiin yksimielisesti.

 

Esittelijä Juha Kinnunen ehdotti, että jaosto pitää ylimääräisen kokouksen joulukuussa. Hyväksyttiin yksimielisesti.

Äänestystulokset

Äänestys:Asian käsittelyn jatkaminen JAA, palautus EI
  • Jaa 6 kpl 55%

    Antti Ivanoff, Joni Kumlander, Perttu Jussila, Inka Loppi, Reeta Ahonen, Merja Litmanen

  • Ei 5 kpl 45%

    Lisa Wesin, Anna Kontula, Hanna Holma, Arto Haveri, Henrik Löfberg

Valmistelija

  • Tuija Kanto-Hannula, ASUNTOPALVELUPÄÄLLIKKÖ, tuija.kanto-hannula@pirha.fi
  • Miia Luukko, HALLINTOPALVELUJOHTAJA, miia.luukko@pirha.fi
  • Paula Paavilainen, VASTAAVA HALLINTOPÄÄLLIKKÖ, paula.paavilainen@pirha.fi

Perustelut

Asian esittely asiakkuus- ja laatujaoston 18.11.2024 § 84 käsittelyssä. 

Ehdotus

Esittelijä

  • Taru Kuosmanen, SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA, taru.kuosmanen@pirha.fi

Asiakkuus- ja laatujaosto päättää hyväksyä liitteenä olevat erityisryhmien asumisen vuokrauksen periaatteet.

Päätös

Asiakkuus- ja laatujaosto päätti hyväksyä liitteenä olevat erityisryhmien asumisen vuokrauksen periaatteet seuraavin muutoksin:

  • Erityisryhmien asukkaiden vuokrasopimukset vapaarahoitteisissa kohteissa uusitaan irtisanomalla noudattaen huoneenvuokralaissa säädettyä kuuden kuukauden irtisanomisaikaa ja tarjoamalla asukkaalle uutta vuokrasopimusta, jolla asumista tutussa paikassa voi jatkaa.
  • Vuokrasopimuksia uusittaessa huomioidaan mahdollisen vuokrankorotuksen kohtuullisuus siten, että vuosittainen korotus ei ylitä 7 % tai 40 euron korotusta kuukausivuokraan.
  • Vuokrien enimmäismäärinä käytetään Kelan määrittämiä eläkkeensaajan enimmäisasumismenoja.
  • Mikäli vuokran korotus tarkoittaisi sitä, että henkilö joutuu maksamaan osan vuokrastaan toimeentulotuen perusosasta, on Pirhan tarjottava halvempaa asuntoa.
  • Vuokrankorotusehtona käytetään elinkustannusindeksiä.
  • Ararahoitteisissa kohteissa noudatetaan ara-lainsäädännön mukaista omakustannusvuokraa.

Eriävä mielipide

  • Esitteljiä Taru Kuosmanen, jäsen Antti Ivanoff, jäsen Arto Haveri

Kokouskäsittely

Kuultiin asiantuntijana asuntopalvelupäällikkö Tuija kanto-Hannulaa. Asiantuntijoina kokouksessa olivat myös hallintopalvelujohtaja Miia Luukko, johtava lakimies Tanja Welin, asiakasmaksupäällikkö Mari Kallinen sekä toimialuejohtaja Mari Ollinpoika.

Johtava lakimies Tanja Welin saapui kokoukseen pykälän käsittelyn aikana.

 

Puheenjohtaja Anna Kontula teki muutosesityksen: kohta 2 muutetaan muotoon ”Vuokrasopimuksia uusittaessa huomioidaan mahdollisen vuokrankorotuksen kohtuullisuus siten, että vuosittainen korotus ei ylitä 7 % tai 40 euron korotusta kuukausivuokraan.” 

Kannatus: Joni Kumlander, Lisa Wesin, Inka Loppi.

Puheenjohtajan äänestysesitys: pohjaehdotus JAA, muutosehdotus EI. Hyväksyttiin.

Äänestyksen tulos: 4 JAA-ääntä, 7 EI-ääntä, 0 tyhjää. Anna Kontulan muutosesitys hyväksyttiin.

 

Esittelijä Taru Kuosmanen täydensi periaatteita seuraavasti: 

Kelan määrittelemät eläkkeensaajien enimmäisasumismenot (vuonna 2024 Tampere 712€/kk, muut kunnat 624€/kk) ohjaavat vuokrien määrää, minkä lisäksi vuokrissa huomioidaan kohteen sijainti, valmistumismisvuosi, kunto, varustelutaso ja käyttäjäryhmä sekä sen kohteelle asettamat toiminnallisuusvaatimukset.

Yleisen asumistuen piirissä olevien asukkaiden vuokrien määrää ohjaa yleisen asumistuen ja toimeentulotuessa hyväksyttävien asumismenojen rajat.

Puheenjohtaja Anna Kontula totesi täydennettyjen periaatteiden olevan asian käsittelyn pohjana.

 

Puheenjohtaja Anna Kontula teki muutosesityksen: kohdat 3 ja 4 korvataan muotoilulla "Vuokrien enimmäismäärinä käytetään Kelan määrittämiä eläkkeensaajan enimmäisasumismenoja."

Kannatus: Joni Kumlander, Lisa Wesin.

Puheenjohtajan äänestysesitys: pohjaehdotus JAA, muutosehdotus EI. Hyväksyttiin.

Äänestyksen tulos: 3 JAA-ääntä, 8 EI-ääntä, 0 tyhjää. Anna Kontulan muutosesitys hyväksyttiin.

 

Puheenjohtaja Anna Kontula teki muutosesityksen: ”Mikäli vuokran korotus tarkoittaisi sitä, että henkilö joutuu maksamaan osan vuokrastaan toimeentulotuen perusosasta, on Pirhan tarjottava halvempaa asuntoa.”

Kannatus: Joni Kumlander.

Puheenjohtajan äänestysesitys: pohjaehdotus JAA, muutosehdotus EI. Hyväksyttiin.

Äänestyksen tulos: 3 JAA-ääntä, 8 EI-ääntä, 0 tyhjää. Anna Kontulan muutosesitys hyväksyttiin.

 

Esittelijä Taru Kuosmanen, jäsen Arto Haveri jättivät eriävän mielipiteen.

Jäsen Antti Ivanoffin eriävä mielipide kirjattiin pöytäkirjaan päätöskohtien 1 ja 3 osalta.

Äänestystulokset

Äänestys:Pohjaesitys JAA, Anna Kontulan muutosesitys EI: Vuokrasopimuksia uusittaessa huomioidaan mahdollisen vuokrankorotuksen kohtuullisuus siten, että vuosittainen korotus ei ylitä 7 % tai 40 euron korotusta kuukausivuokraan.”
  • Jaa 4 kpl 36%

    Reeta Ahonen, Arto Haveri, Antti Ivanoff, Henrik Löfberg

  • Ei 7 kpl 64%

    Joni Kumlander, Inka Loppi, Lisa Wesin, Hanna Holma, Perttu Jussila, Anna Kontula, Merja Litmanen

Äänestys:Pohjaesitys (esittelijän lisäyksillä) JAA, Anna Kontulan muutosesitys: ”Vuokrien enimmäismäärinä käytetään Kelan määrittämiä eläkkeensaajan enimmäisasumismenoja.” EI
  • Jaa 3 kpl 27%

    Arto Haveri, Reeta Ahonen, Henrik Löfberg

  • Ei 8 kpl 73%

    Joni Kumlander, Inka Loppi, Lisa Wesin, Hanna Holma, Antti Ivanoff, Perttu Jussila, Anna Kontula, Merja Litmanen

Äänestys:Pohjaesitys JAA, Anna Kontulan muutosesitys: ”Mikäli vuokran korotus tarkoittaisi sitä, että henkilö joutuu maksamaan osan vuokrastaan toimeentulotuen perusosasta, on Pirhan tarjottava halvempaa asuntoa.” EI
  • Jaa 5 kpl 45%

    Reeta Ahonen, Arto Haveri, Hanna Holma, Antti Ivanoff, Henrik Löfberg

  • Ei 6 kpl 55%

    Joni Kumlander, Inka Loppi, Perttu Jussila, Anna Kontula, Merja Litmanen, Lisa Wesin

Liitteet

OHEISMATERIAALIErityisryhmien vuokrankorotusperiaatteet ja taloudellisten vaikutusten arviointia 11.11.2024 (002).pdf.pdf (pdf, 1033 kt)
OHEISMATERIAALIPäätösvaikutusten arviointi.pdf (pdf, 93 kt)
OHEISMATERIAALIAsiakkuus- ja laatujaostolle kehitysvammaiset ja vammaiset asiakas- ja läheisverkosto.pdf (pdf, 82 kt)
Erityisryhmien asumisen vuokrauksen periaatteet 18.11.2024 asiakkuus- ja laatujaostolle.pdf (pdf, 63 kt)

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä hyvinvointialueen jäsen (Laki hyvinvointialueesta 142 §).

Hyvinvointialueiden yhteistoiminnassa järjestettyjä tehtäviä koskevasta päätöksestä oikaisuvaatimuksen saa tehdä myös yhteistoimintaan osallinen hyvinvointialue ja sen jäsen (Laki hyvinvointialueesta 142 §).

 

Oikaisuvaatimus on toimitettava Pirkanmaan hyvinvointialueen kirjaamoon viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Pirkanmaan hyvinvointialue,​ kirjaamo
Postiosoite: PL 272,​ 33101 Tampere
Käyntiosoite: G-rakennus, Nivelkatu 5,​ 1. krs,​ kirjaamo
Sähköpostiosoite: kirjaamo@pirha.fi

Huom. Sähköpostitse ei suositella lähetettävän henkilötietoja tai salassapidettäviä tietoja sisältäviä viestejä.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin kello 9.00–14.30.

Oikaisuvaatimuksen voi tehdä myös hyvinvointialueen sähköisessä asioinnissa:
asiointi.pirha.fi (Asioi hallinnon kanssa).

 

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava:

  • päätös,​ johon haetaan oikaisua
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella oikaisua vaaditaan.
     

Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi,​ kotikunta,​ postiosoite ja puhelinnumero. Päätöksen sähköistä tiedoksiantoa varten tekijä voi ilmoittaa sähköpostiosoitteensa.

Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen tulee olla perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen edellä mainitun kirjaamon aukioloajan päättymistä.

 

Oikaisuvaatimusaika   

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Hyvinvointialueen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, kolmen päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona virastot ovat suljettuna, valitusasiakirjat saa toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.