Hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunta, kokous 24.10.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 43 Pirkanmaan lapsibudjetoinnin pilottihanke

1858/2023

Aikaisempi käsittely

Hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunta, 2.5.2024

Valmistelija

Mari Lahtinen, KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ, mari.lahtinen@pirha.fi
Marianne Aalto-Siiro, SUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ, marianne.aalto-siiro@pirha.fi
Tarja Soukko, VASTUUALUEJOHTAJA, tarja.soukko@pirha.fi
Marja Nurmi-Vuorinen, VASTUUALUEJOHTAJA, marja.nurmi-vuorinen@pirha.fi

Perustelut

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelmat 2023 - 2026 hyväksyttiin aluevaltuustossa 12.2.2024.

Hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnalle esitellään kokouksessa 2.5.2024 tilannekatsaukset neuvolasuunnitelmasta, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta sekä opiskeluhuoltosuunnitelmasta.

Tilannekatsauksia esittelevät palvelujohtaja Tarja Soukko, suunnittelupäällikkö Marianne Aalto-Siiro ja vastuualuejohtaja Marja Nurmi-Vuorinen. Suunnitelmien tilannekatsausten esittelymateriaalit ovat liitteenä. 

Ehdotus

Hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunta 

  • merkitsee neuvolasuunnitelman, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sekä opiskeluhuoltosuunnitelman tilannekatsaukset tiedoksi. 

Päätös

Hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunta 

  • merkitsi tiedoksi neuvolasuunnitelman, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sekä opiskeluhuoltosuunnitelman tilannekatsaukset. 

Kokouskäsittely

Suunnittelupäällikkö Marianne Aalto-Siiro esitteli lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman, palvelujohtaja Tarja Soukko neuvolasuunnitelman ja opiskeluhuollon palvelujohtaja Marja Nurmi-Vuorinen alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman tilannekatsaukset valiokunnalle. Myös palvelulinjajohtaja Titta Pelttari oli vastaamassa valiokuntalaisten kysymyksiin suunnitelmiin liittyen. He poistuivat kokouksesta asian käsittelyn jälkeen. 

Valiokuntalaiset nostivat keskusteluissa esiin muun muassa ammatillisen tukihenkilötoiminnan oman palvelutuotannon vahvistamisen, kouluterveyskyselyn, koulukiusaamisen ja kouluväkivallan, opiskelijioiden adhd- ja tarkkaavaisuuden häiriöt, koulukuraattorien ja -psykologien resurssit, keskenmenopotilaan hoitopolun sekä terveydenhoitajaresurssit. 

Valiokunta toivoo uutta tilannekatsausta myöhemmin syksyllä etenkin lapsibudjetointi -hankkeen etenemisestä sekä keskenmenopotilaan hoitopolusta. 

Valmistelija

  • Marianne Aalto-Siiro, SUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ, marianne.aalto-siiro@pirha.fi

Perustelut

Lapsibudjetoinnilla tarkoitetaan hyvinvointialueen talousarviosta ja tilinpäätöksestä tehtävää lapsilähtöistä budjettianalyysiä sekä talouspäätösten lapsivaikutusten arviointia. Tarkoituksena on tuottaa tietoa, kuinka talousarviot vaikuttavat eri lapsiryhmiin, ja varmistaa, että niiden talousarviopäätöksillä saavutetaan parhaat mahdolliset tulokset mahdollisimman monen lapsen osalta, kiinnittäen erityishuomiota haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin. Lapsibudjetoinnin avulla talousarviota ja tilinpäätöstä voidaan tarkastella lapsen oikeuksien näkökulmasta sekä tehdä näkyväksi, millaisia vaikutuksia käytetyillä varoilla saadaan aikaan lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutumisen näkökulmasta.

Lapsibudjetointi tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa, jonka avulla voidaan

  • tuoda esille lapsiin ja nuoriin julkisen vallan kohdistamat resurssit
  • arvioida resurssien kohdistamisen ja toiminnan vaikutuksia ja vaikuttavuutta
  • pitkällä aikavälillä kohdentaa lapsiin ja nuoriin kohdistuvat määrärahat sekä oikeudenmukaisesti että vaikuttavasti
  • kiinnittää huomio ilmiöihin ja lapsen oikeuksiin poikkihallinnollisesti

Hyväksyessään hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistamista koskevan lainsäädännön eduskunta edellytti, että hallitus kehittää lapsibudjetointia ja lapsivaikutusten arviointia siten, että ne voidaan ottaa käyttöön hyvinvointialueilla vuosittaisessa talousarviossa mahdollisimman pian hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyttyä. 

Lapsibudjetointi Pirkanmaalla

Pirkanmaalla lapsibudjetointia on lähdetty kehittämään vuoden 2023 lopussa osana kansallisen Lapsistrategian koordinoimaa pilottihanketta. Lapsibudjetointia pilotoidaan Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueilla vuoden 2024 loppuun. Pirkanmaalla pilottihankkeeseen osallistuvat hyvinvointialueen lisäksi Ikaalinen, Lempäälä ja Tampere.

Pirkanmaan lapsibudjetointi pilottihankkeen tavoitteena on

  • Parantaa lasten, nuorten ja perheiden palveluiden laatua ja vaikuttavuutta sekä vahvistaa resurssien kohdentamista oikeisiin palveluihin oikeaan aikaan.
  • Rakentaa integraatiota vahvistavaa yhteistyötä alueen kuntatoimijoiden kanssa.
  • Rakentaa tiedolla johtamisen väline, jonka tavoitteena on lapsiin kohdistettujen panostusten ja niiden vaikuttavuuden tekeminen läpinäkyväksi julkisessa päätöksentekoprosessissa aina päätöksen suunnittelusta sen vaikutusten seurantaan.

Tuotoksena Pirkanmaan hyvinvointialueella tuotetaan vaikuttavuusketju, jonka avulla pystytään yhteisesti tekemään tiedon keräämistä sekä tietoon perustuvaa päätöksentekoa lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Ehdotus

Hyvinvointi- ja kokonaisuusturvallisuusvaliokunta

  • merkitsee Pirkanmaan lapsibudjetoinnin pilottihankkeen tiedoksi
  • keskustelee lapsibudjetoinnista ja sen mahdollisuuksista Pirkanmaalla. 

Päätös

Hyvinvointi- ja kokonaisuusturvallisuusvaliokunta

  • merkitsi Pirkanmaan lapsibudjetoinnin pilottihankkeen tiedoksi
  • keskusteli lapsibudjetoinnista ja sen mahdollisuuksista Pirkanmaalla. 

Kokouskäsittely

Asiantuntijoina kuultiin STM Lapsistrategian edustaja ja pilottihankkeen koordinaatti Mikael Malkamäkeä sekä hankesuunnittelija  Eevastiina Väisästä. Mikael Malkamäki esitteli Lapsibudjetoinnin tavoitteita, oikeudellista perustaa, kansallista tasoa sekä pilottihanketta yleisellä tasolla. Eevastiina Väisänen esitteli valiokunnalle lapsibudjetoinnin pilottihanketta Pirkanmaalla. Mukana kokouksessa vastaamassa valiokuntalaisten kysymyksiin oli myös suunnittelupäällikkö Marianne Aalto-Siiro. Asiantuntijat poistuivat kokouksesta pykälän käsittelyn jälkeen. 

Valiokunnan keskustelussa nousivat esiin muun muassa pohdinnat, onko kyseessä enemmän kuntien vai hyvinvointialueen asia, sekä mitä esimerkiksi Pirhassa voitaisiin konkreettisesti tehdä. Valiokunta piti lapsibudjetoinnin pilottihanketta ja sen esitystä hyvänä, ja totesi, että paljon on vielä työtä tehtävänä. 

Liitteet

Lapsibudjetoinnin pilottihanke, valiokunta 2024.pdf (pdf, 296 kt)
Pirha valiokuntaesitys, lapsibudjetointi, Malkamäki.pdf (pdf, 341 kt)

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (Laki hyvinvointialueesta 141 §).