Monipalveluvaliokunta, kokous 29.1.2025

Kokouskäsittely

Kuultiin asiantuntijoina professori Ilkka Vohlosta ja yleislääketieteen erikoislääkäri Riitta Siiskosta.

Monipalveluvaliokunta keskusteli alustusten jälkeen omalääkärimallin historiasta ja kehityksestä. Keksustelussa nousi esille, että omalääkärimallissa erityisesti luottamus vahvistuu, potilaan ja lääkärin sitoutuneisuus saattaa parantua ja lisätään hoidon jatkuvuutta. Lisäksi valiokunta keskusteli moniammatillisuudesta sekä yhteistyön ja rajapintojen toimivuudesta terveys- ja sosiaalipalvelujen välillä. 

Mietinnön valmistelua jatketaan syksyn kokouksissa muiden käsiteltävien asioiden osalta. Monipalveluvaliokunta keskusteli ehdotuksista kuultaviksi asiantuntijoiksi.

Matti Höyssä ja Sinikka Torkkola poistuivat kokouksesta asian käsittelyn aikana.

Kokouskäsittely

Kuultiin asiantuntijana Tampereen diabestesyhdistys ry:n diabesteshoitaja Outi Viljasta.

Monipalveluvaliokunta kiinnitti huomioita hoitotarvikejakelun toimivuuteen ja käytäntöihin. Lisäksi valiokunta keskusteli digipalvelujen hyödyntämisestä diabeteksen hoidossa ja nosti esille Tampereen daibestesyhdistyksen hoitosuunnitelmia koskevan kyselyn tulokset. 

Todettiin, että mietinnön valmisteluun nimetään valiokunnasta työryhmä. Työryhmään kokouksessa ilmoittautuivat Markku Virkamäki, Mauri Jussila, Mervi Veijola, Sinikka Torkkola ja Mikael Rinnetmäki. Työryhmään voi ilmoittautua sähköpostitse valiokuntakoordinaattorille vielä kokouksen jälkeen ja kokoonpano vahvistetaan seuraavassa kokouksessa.

Sinikka Torkkola ja Tuija Kaivanto poistuivat kokouksesta asian käsittelyn aikana.

Kokouskäsittely

Toimialuejohtaja Sari Mäkinen esitteli valiokunnalle pitkäaikaissairauksia sairastavien ihmisten palveluiden järjestämistä Pirhassa. Esityksessä käytiin läpi kansallista perustaa, Pirkanmaalla tehtyä kehitystyötä ja nykyisiä toimintamalleja. Hoidon jatkuvuudella tavoitellaan vaikuttavuutta. Kansainvälinen tutkimusnäyttö pohjautuu vuorovaikutussuhteen jatkuvuuteen. Esityksessä mainittiin hoidon toteutuksen jatkuvuus eri hoitotahojen välillä ja viitattiin norjalaiseen tutkimukseen, jossa nähtiin positiivinen vaikutuksen kumulointi. Esityksessä nostettiin esille, miten onnistutaan sekä saatavuuden että jatkuvuuden parantamisessa, kun pitää onnistua molemmissa. Valiokunta kiinnitti keskustelussa huomiota lisäksi vastaanottotoiminnan talousarvioon sekä henkilöstön sitoutuneisuuteen. Keskustelussa todettiin, että hoidon jatkuvuutta mittaavassa COC-indeksissä vaikuttavat osaltaan myös mm. ostopalvelut ja päivystystoiminta.

Pirkanmaan muistiyhdistyksen Teija Siipola esitteli muistisairauksien esiintyvyyttä, taloudellista näkökulmaa sekä erilaisia kehittämiskohteita ja ratkaisuja. Pirkanmaan muistiyhdistys koordinoi palvelukotiverkostoa ja muistihoitajaverkostoa. Siipola muistutti, että 85 % muistisairauksien kustannuksista syntyy ympärivuorokautisesta hoidosta. THL on laatinut palvelutarpeen ennakointityökalun muistisairauksiin. Ajankohtaisista asioista esityksessä nostettiin esille, että Pirkanmaan hyvinvointialueella on kuvattu muistisairaan palveluketju, jossa keskeistä on ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen. Esityksessä todettiin, että kuvaus on hyvä, mutta kysymys on, kuinka se toteutuu käytännössä ja löytyykö soteasemilta riittävää osaamista. Valiokunnan keskustelussa tunnistettiin määrätyn hoitajan tai lääkärin merkitys myös omaisen näkökulmasta. Toimintatapojen tulisi Pirkanmaalla olla yhtenäiset. Lisäksi valiokunta keskusteli oikean liikkumisen turvaamisesta ja merkityksestä muistisairaalle.

Tampereen Reumayhdistys ry:n puheenjohtaja Katja Metsävainio esitteli reuma-, tuki- ja liikuntaelinsairaiden hoitoketjujen toteutumista Pirhassa potilaan näkökulmasta. Esityksessä käsiteltiin mm. havaittuja eroja ja haasteita erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Erikoissairaanhoitoon ollaan tyytyväisiä, mutta perusterveydenhuoltoon ei. Katja Metsävainion mielestä on tärkeää, että potilaaseen ja potilaan oireisiin suhtaudutaan vakavasti. Pitkäaikaissairauksissa potilas on oman tilansa paras asiantuntija. Olisi tärkeää, että lääkärit ja hoitajat kysyisivät arjen sujumisesta ja jaksamisesta eikä kohtaamisten merkitystä ei saa aliarvioida. Katja Metsävainio korosti lisäksi hoidon jatkuvuutta ja pitkäaikaisen hoitosuhteen merkitystä. Esityksessä mainittiin, että potilaan ja hoitavien tahojen sitoutuminen hoitosuunnitelmaan koettiin tuovan parempia tuloksia. Valiokunta tunnisti, että hoitoa toteuttaville tahoille olisi tärkeää tuoda esille esityksessä käsiteltyjä asioita ja potilaan näkökulmaa.

Jari Haapaniemi, Anna Moilanen ja Antero Saksala poistuivat kokouksesta asian käsittelyn aikana.

Kokouksen puheenjohtajana toimi 1. varapuheenjohtaja Mauri Jussila pykälän ajan puheenjohtajan Markku Virkamäki osallistuessa kokoukseen jäsenenä.

Kokouskäsittely

Kuultiin asiantuntijoina johtavaa sosiaalityöntekijää Anni Vanhalaa ja Sydän-Suomen alue ry:n toiminnanjohtaja Ulla Haralaa.

Anni Vanhala esitteli terveyssosiaalityön roolia pitkäaikaissairaiden asiakkaiden tarpeiden vastaamisessa. Terveyssosiaalityössä huomioidaan asiakkaan elämäntilanne ja toimintakyky, ja sen tavoitteena on integroida eri palvelut hoidon ja kuntoutuksen tueksi. Resurssit kohdennetaan erityisesti asiakkaille, joiden pärjääminen on heikompaa ja jotka tarvitsevat paljon palveluja. Vanhala painotti myös ennaltaehkäisyn, matalankynnyksen neuvonnan ja ohjauksen tärkeyttä. Kokonaisuudessa pitää ottaa huomioon muutakin kuin sairauden hoito, kuten arjen sujuminen ja muutokset. Resurssipula voi kuitenkin vahvistaa rajapintoja eri palveluissa. Valiokunnan keskustelussa korostettiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä sekä asiakaslähtöisten toimintamallien, kuten Minun tiimini-mallin, merkitystä. Lisäksi pohdittiin itsemääräämisoikeuden ja itsenäisyyden säilyttämisen tärkeyttä.

Ulla Harala esitteli valiokunnalle sydänsairaan hoitopolun kehitystä, jossa on siirrytty hoitoketjuista kohti asiakaslähtöisempiä hoitopolkuja. Kehittämistyössä on ollut mukana myös verkostomallinen allianssi, joka ei ole vielä käytössä, mutta kehittämistyö on lisännyt ymmärrystä eri osapuolten kesken. Haasteena on ollut osaoptimointi, ja Harala korosti, että hoitopolun sujuvat siirtymät ja jatkuvuus ovat tärkeitä potilaan näkökulmasta. Valiokunta keskusteli hoitopolkujen parantavan palveluiden tasavertaisuutta, kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta väestötasolla, ja nosti esiin palveluiden integraation tärkeyden.

Matti Höyssä poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana. Todettiin, että läsnä- ja puheoikeudella kokouksessa paikalla ollut Mikael Rinnetmäki on kokouksessa paikalla varajäsenenä.

Kokouskäsittely

Kuultiin asiantuntijoina vastaavaa sairaanhoitaja Mari Yli-Heikkilää sekä Omaishoitajaliiton aluekoordinaattori Pia Järnstedtia.

Mari Yli-Heikkilä esitteli valiokunnalle pitkäaikaissairaan asiakkaan palveluita kotihoidossa. Yli-Heikkilä korosti, että kotihoidossa tärkeää on voimavaralähtöinen työote, jossa asiakasta tuetaan tekemään asioita oman kykynsä mukaan. Asiakkaalla on vahva itsemääräämisoikeus, mutta haasteita voi syntyä, jos asiakkaan ja hoitajan näkemykset avun tarpeesta eroavat. Kotihoidon henkilöstöltä vaaditaan laajaa osaamista, sillä asiakkaiden tarpeet voivat vaihdella pitkäaikaissairauden hoidon osalta. Keskeistä on ylläpitää ammattitaitoa ja huolehtia jatkuvasta kouluttautumisesta. 

Valiokunnan keskustelussa käytiin läpi RAI-mittariston käyttöä. Valiokunta totesi, että RAI-arviointiin vaikuttaa moni tekijä, ja mitä useampia arviointeja on tehty, sitä paremmin hoitaja voi hyödyntää myös omia havaintojaan. Erityisesti pohdittiin, miten RAI-arvioinnissa otetaan huomioon muistisairaudet. Yli-Heikkilä mainitsi, että kyselyn kriteeristössä tarkastellaan muun muassa liikuntaa ja kognitiivisia tekijöitä.

Pia Järnstedt esitteli valiokunnalle omaishoidon näkökulmaa pitkäaikaissairauksien hoidossa. Järnstedtin mukaan omaishoidon vaativuus on kasvanut, ja omaishoidossa on paljon kehitettävää. Kehityskohteet vaihtelevat eri hyvinvointialueilla. Järnstedt korosti, että omaishoidontuen saaminen vaatii omaishoidon kriterien täyttymistä. Järnstedt painotti myös omaishoitajan jaksamisesta huolehtimisen tärkeyttä ja kannusti hyvinvointialueita tukemaan omaishoitajien jaksamista sekä keventämään heidän kuormitustaan. Keinoja omaishoitajan kuormituksen vähentämiseksi voisivat olla muun muassa kuntouttavan päivätoiminnan järjestäminen omaishoidettavalle, omaishoitajan hyvinvointitarkastukset ja kirjauskäytäntöjen parantaminen, erityisesti tilanteissa, joissa omaishoitaja itse sairastuu äkillisesti.

Valiokunnan keskustelussa todettiin, että jos omaishoidon määrää halutaan lisätä, myös toiminnan tukemiseen on panostettava. Jos omaishoidon tukea ei voida myöntää, kaivattaisiin palveluohjausta eli ohjausta muiden palvelujen piiriin. Valiokunta ilmaisi epäilyksensä tulevien sukupolvien halukkuudesta omaishoitoon ja oli huolissaan julkisen sektorin kuormituksen kasvusta.

Antero Saksala ja Anna Moilanen poistuivat kokouksesta ja Janne Prihti saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana.