Vanhusneuvosto, kokous 22.9.2026

Perustelut

Hyvinvointialueen valmiussuunnitelma kuvaa hyvinvointialuekonsernin varautumisen järjestämisen ja yhteensovittamisen. Se on suunnitelma siitä, miten ensisijaisten toimintojen ja palvelujen jatkuvuus varmistetaan kaikissa tilanteissa, miten eri häiriötilanteita johdetaan ja hallitaan, miten valmiussuunnittelua tehdään, toteutetaan ja seurataan sekä miten suunnitelmat jalkautetaan osaksi jokapäiväistä työtä. 

Hyvinvointialueen varautumisen tavoitteena on asiakkaiden, potilaiden ja henkilöstön turvallisuus, ensisijaisten toimintojen ja palveluiden jatkuvuus kaikissa olosuhteissa sekä toiminnan lain- ja tavoitteidenmukaisuuden varmistaminen (järjestämistehtävä). Hyvinvointialueen valmiussuunnittelu ennaltaehkäisee uhkien realisoitumista, mutta tuottaa myös riittävän valmiuden kohdata eri häiriötilanteita ja kyvyn reagoida niihin (vaste). Valmiussuunnittelun keskeinen osa on myös häiriötilanteista palautumisen edistäminen. 

Kuluvan syksyn aikana valmiussuunnitelma käsitellään eri foorumeissa, hyväksytetään ja viedään lopulta hyvinvointialueen aluehallituksen käsiteltäväksi. Sen jälkeen valmiussuunnitelma toimeenpannaan.

Valmiussuunnitelman luonnos ei ole oheisaineistona, koska se on kokonaan salassa pidettävä Julkisuuslain (621/1999) 24.1§:n 8 kohdan mukaisesti.

Esitysdiat oheismateriaalina. 

Ehdotus

Vanhusneuvosto päättää

1. merkitä esittelyn valmiussuunnitelmaluonnoksesta tiedoksi ja
2. antaa mahdolliset kommentit luonnoksesta.
   
    

Päätös

Vanhusneuvosto päätti

1. merkitä esittelyn valmiussuunnitelmaluonnoksesta tiedoksi ja
2. antaa seuraavat kommentit luonnoksesta: 
   
    

   Vaikka suunnitelmat ovat organisaation strategisia ohjausasiakirjoja, tulee asiakasnäkökulma olla lähtökohtana. Vanhusneuvosto katsoo, että hyvät turvallisuus- ja valmiussuunnitelmat antavat turvallisuuden tunnetta myös ikäihmisille.

   Tiedottaminen, riskienhallinta ja ennaltaehkäisy ovat ensiarvoisen tärkeitä. Poikkeustilanteissa tulee olla selkeä vastuunjako. Vanhusneuvosto pohti konkreettisia tilanteita, kuten kuka vastaa, että kotona yksin asuva ikäihminen saa puhdasta vettä tai pääseekö ihminen itsenäisesti poistumaan evakuointitilanteessa. Toimivat sote-lähipalvelut vähentävät haavoittuvuutta ja lisäävät joustavuutta kriisitilanteissa. Ikääntyneiden palvelut on toimittava kaikissa tilanteissa.

   Henkilöstön työturvallisuudesta on huolehdittava lakisääteisesti. Lisäksi on kartoitettava riskit työtehtävien ja yksiköiden mukaisesti. HaiPro-ilmoitusten avulla voidaan kartoittaa riskejä työ- ja asiakasturvallisuuden kannalta. On myös huomioitava turvallisuustekijät yksin työskentelevillä esim. kotihoidossa. Riittävä ja osaava henkilöstö on ikääntyneiden asiakasturvallisuuden perusta.

   Vaikuttamistoimielimet tulee ottaa mukaan, kun mietitään riskienhallintaa ja ennaltaehkäisyä heidän edustamiensa väestöryhmien osalta. Turvallisuutta ei voida arvioida vain organisaation sisältä, vaan myös palvelujen käyttäjien kokemukset on otettava systemaattisesti huomioon.

   Vanhusneuvosto muistuttaa, että turvallisuus kuuluu jokaiselle ja sen toteutuminen on varmistettava yhdenvertaisesti iästä, toimintakyvystä tai asuinpaikasta riippumatta. Vanhusneuvosto toteaa kuultuaan selonteon, että Pirkanmaalla asuvat ikäihmiset voivat olla turvallisin mielin. Arki jatkuu ja ihmisistä pidetään huolta mahdollisista kriiseistä huolimatta.