Yhteistoimintaelin, kokous 21.11.2023

Perustelut

Selvityksen tausta

Kunnissa sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta oli organisoitu hyvin eri tavoin. Pienemmissä kunnissa sosiaalihuollon ammattihenkilöt työskentelivät usein eri palvelutehtävien parissa, kun taas keskuskaupungissa sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työ keskittyi pääosin tarkasti tiettyihin palvelutehtäviin ja sosiaalipalveluihin. Suuntana hyvinvointialueella oli palvelutehtävä- ja sosiaalipalvelukohtainen työskentely laajojen eri palvelutehtävät läpileikkaavien tehtävänkuvien sijaan.

Linjaorganisaatioon sijoittuminen ja substanssikohtainen erikoistuminen on varmistanut ja tukenut sosiaalityöhön ja sosiaaliohjaukseen liittyvää asiantuntijuutta sekä ammatillista johtamista. Käytännössä kuitenkin organisoitumisen tapa on johtanut osin siihen, että palvelutehtävien henkilöstöresurssit ovat väistämättä jakautuneet eri tavoin kuin kunnissa. On myös syntynyt tilanteita, joissa joidenkin asiakasryhmien kanssa työskentely on pirstaloitunut eri palvelulinjojen välille ilman täyttä yhteisymmärrystä siitä, kenen vastuulle asiakkaiden prosessien hoitaminen kuuluu. Tällainen tilanne on ollut esimerkiksi gerontologinen avososiaalityössä.

Sosiaalihuollossa toteutettavan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen tilanne on kansallisesti varsin haastava sosiaalihuollon ammattihenkilöiden ja erityisesti sosiaalityöntekijöiden heikon saatavuuden sekä hyvinvointialueiden säästöpaineiden vuoksi. Maakunnallisen perus- ja erityistason integraation myötä hyvinvointialueet joutuvat ratkaisemaan, mihin työtehtäviin sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työpanosta on tarpeen konkreettisesti kohdentaa

Hyvinvointialueen perustamisen, sosiaalityön uudelleenorganisoitumisen hyvinvointialueilla ja uusien toimintatapojen myötä on tarpeen arvioida sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien määrät sekä jakautuminen, jotta voidaan vastata alueen asiakkaiden palvelutarpeeseen. Selvitystyön avulla tuetaan tietoon perustuvaa johtamista ja päätöksentekoa. 

Sairaalapalveluiden pilotti on osa resurssiselvitystä. Pilotissa kehitetään terveydenhuollon sosiaalityön ja sosiaalihuollon yhteisasiakkuuksien prosessia myöntämällä sairaalapalveluiden sosiaalityöhön tehtäväkohtaisia, rajattuja katselu- ja käyttöoikeuksia sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmään asiakkaan luvalla. Pilotissa tarkastellaan ja muutetaan tehtäväkuvia asteittain siten, että myös terveydenhuollon palvelua tekevillä sosiaalihuollon ammattihenkilöillä on toimivaltaa tehdä esim. sosiaalihuoltolain mukaista palvelutarpeenarviointia ja sosiaalihuollon päätöksiä. Lähtökohtana on työikäisten, gerontologisen ja terveydenhuollon sosiaalityön yhdyspinnoilla tapahtuvan toiminnan kehittäminen ja henkilöstöresurssien tehokas hyödyntäminen ja tavoitteena on pilotin käynnistäminen tämän vuoden aikana.

Tavoitteet

Selvityksen tavoitteena on luoda tilannekuva eri palvelutehtävien sosiaalityöstä ja sosiaaliohjauksesta sekä terveyssosiaalityöstä päätöksenteon tueksi. Selvitystyön tavoitteena on luoda kokonaisymmärrys sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen resursseista, tehtäväjaoista ja niiden kehittämisen tarpeista, työn sisällöistä ja työtehtävien kohdentamisen tarpeesta ottaen huomioon toisaalta lakisääteisten tehtävien toteutumisen ja yhtäältä raskaampien palveluiden tarpeen ennaltaehkäisyn. 

Selvitystyö kohdennetaan ensivaiheessa seuraavasti sosiaalityöhön, sosiaaliohjaukseen, perhetyöhön ja tehostettuun perhetyöhön:

• Terveyssosiaalityö (sairaalapalvelut) kokonaisuudessaan sisältäen sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työn
• Iäkkäiden palvelujen sosiaalityö ja sosiaaliohjaus (gerontologinen sosiaalityö)
• Lapsiperheiden palvelujen sosiaalityö, sosiaaliohjaus ja perhetyö
• Työikäisten palvelujen sosiaalityö ja sosiaaliohjaus
• Lastensuojelun (avo-, sijais- ja jälkihuolto) sosiaalityö, sosiaaliohjaus ja tehostettu perhetyö
• Päihde- ja riippuvuustyön sosiaalityö ja sosiaaliohjaus
• Vammaispalvelujen sosiaalityö ja sosiaaliohjaus
• Kaikkien palvelutehtävien sosiaalipäivystys

Ensivaiheessa selvitystyö kohdennettaisiin tiiviin aikataulun vuoksi niihin palvelutehtäviin ja sosiaalipalveluihin, joissa työskentelee pääosa sosiaalityöntekijöistä ja sosiaaliohjaajista. Selvitystyön ulkopuolelle jäisivät perheoikeudellisten palvelujen lisäksi tässä vaiheessa perhetukikeskukset, päihde- ja riippuvuustyön sekä työikäisten palvelujen asumispalvelut, vammaispalvelujen asumispalvelut, laitospalvelut ja päivä- ja työtoiminta. Lisäksi selvityksessä ei pureuduta matalan kynnyksen palveluiden resursointiin kuten matalan kynnyksen perheohjaukseen tai etsivään työhön.

Aikataulutus ja toimenpiteet

Marraskuun alussa toteutetaan kysely henkilöstölle Webropolilla, minkä turvin luodaan yleinen tilannekuva sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen ydinsisällöistä ja työtehtävistä.

Asiat kartoitetaan enimmillään 17 kysymyksellä (alustava kyselylomake löytyy osoitteesta https://link.webropolsurveys.com/S/5EE1EA4866012104).

Lisäksi lähiesihenkilöille kohdennetaan oma kyselynsä, jossa heitä pyydetään arvioimaan johtamansa työryhmän työajan riittävyyttä, keskeisimpiä työnjakojen ja prosessien kehittämisen tarpeita, lakisääteisistä tehtävistä suoriutumista ja vaikutusten arviota tuen tarpeisiin vastaavien palvelujen toteutumisesta, mikäli toiminta jatkuu vastaushetken mukaisena.

Vastausaikaa kyselyihin on marraskuun ajan, ja tavoitteena on, että kyselyillä tavoitetaan valtaosa sosiaalityöntekijöistä ja sosiaaliohjaajista sekä heidän esihenkilöistään. Koska tavoitteena on saada vastaus mahdollisimman monelta sosiaalityöntekijältä ja sosiaaliohjaajalta, kyselyjen on oltava melko tiiviit.

Marraskuun aikana analysoidaan myös tausta-aineisto (esim. käytettävissä olevat tilastot) ja luodaan kokonaisymmärrys siitä, miten oikeudellisen ympäristön muutokset vaikuttavat sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työtehtäviin palvelutehtävittäin ja terveyssosiaalityössä.

Marraskuun puolivälin ja joulukuun puolivälin aikana toteutetaan esihenkilö- ja työntekijähaastatteluja palvelutehtävittäin. Haastattelujen sisällöt kohdennetaan henkilöstö- ja esihenkilökyselyiden perusteella esiin nousseisiin kokonaisuuksiin kokonaiskuvan kartuttamiseksi. Kirjallinen yhteenveto laaditaan joulukuun loppuun mennessä.

Selvitykseen osallistuvat toimijat

Selvitykseen on varattu aikaa sosiaalialan osaamiskeskus Pikassokselta 25 henkilötyöpäivän verran (kehittämispäällikkö Anna Pekkarinen 18 henkilötyöpäivää ja toimitusjohtaja Tuula Tuominen 7 henkilötyöpäivää).

Lisäksi selvityksen ympärille kootaan palvelulinjoilta työryhmä, joka tukee selvitystyötä muun muassa varmistamalla, että esihenkilöille ja henkilöstölle suunnatut kyselyt tavoittavat kohderyhmän mielekkäästi. Työryhmää johtaa vastaava sosiaalihuollon johtaja.

Seuranta ja ohjaus

Vastaava sosiaalihuollon johtaja seuraa ja ohjaa operatiivista selvitystyötä. Pirkanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen johtoryhmä toimii selvitystyön ohjausryhmänä.

Tulokset

Lopputuloksena laaditaan 31.12.2023 mennessä selvitys sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen 1) resursseista, 2) työn sisällöistä (lakisääteiset tehtävät, kriittinen ennaltaehkäisy), 3) tehtäväjaoista (asiakasprosessit) ja niiden kehittämisen tarpeista sekä 4) sosiaalihuollon ammattihenkilöiden työtehtävien kohdentamisen tarpeesta. Selvitystyötä voidaan laajentaa ja syventää vuonna 2024 erillisellä toimeksiannolla.

Ehdotus

Esittelijä

Yhteistoimintaelin päättää

• merkitä tiedoksi sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen resurssiselvityksen suunnitelman.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.