Valmistelija
Kristiina Lumme, STRATEGIAPÄÄLLIKKÖ, kristiina.lumme@pirha.fi
Perustelut
Hyvinvointialueet ovat osa julkisen talouden suunnitelmaa ja valtion talousohjausta. Valtion rahoitus antaa raamit hyvinvointialueiden toiminnalle. Valtion rahoitus on yleiskatteellista ja vuositasolla kiinteä määrä.
Pirkanmaan hyvinvointialueen talousarviovalmistelu vuodelle 2027 käynnistyi toukokuussa 2026. Aluehallitus käsittelee talousarvion marraskuun 2026 aikana ja aluevaltuusto hyväksyy talousarvion joulukuussa 2026. Aluehallitus hyväksyy 25.5.2026 kokouksessaan vuoden 2027 talousarvion suunnitteluohjeen.
Pirkanmaan hyvinvointialueen strategia toimii talousarvion laatimisen perustana. Hyvinvointialuestrategia vuosille 2026–2029 strategia hyväksyttiin 26.1.2026. Talousarvion sitovat tavoitteet muodostuvat suoraan strategian toimeenpanosuunnitelman vuositavoitteista 2027. Niissä on myös huomioitu valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset tavoitteet vuosille 2025–2029. Vuoden 2027 tavoite-esitykset muodostuvat talousarvion järjestämisen tavoitteista sekä tehtäväalueiden ja palvelulinjojen strategisista tavoitteista.
Aluehallitus lähetti toiminta- ja talousseminaarissaan 18.5.2025 valmistelemansa alustavat vuoden 2027 tavoite-ehdotukset valiokunnille ja vaikuttamistoimielimille lausunnoille. Lausunnot tulee antaa 21.8 mennessä.
Liitteenä TA2027 tavoite-esitykset.
Ehdotus
Lasten, nuorten, perheiden ja työikäisten valiokunta päättää antaa lausunnon aluehallituksen toiminta- ja talousseminaarissa valmistelluista alustavista vuoden 2027 talousarvio tavoite-esityksistä.
Päätös
Suunnittelupäällikkö Henna Saarela esitteli vuoden 2027 talousarvion tavoite-esitykset.
Valiokunta kiinnitti huomiota siihen, miten varmistetaan yhtenäiset toimintakriteerit koko Pirkanmaalla, erityisesti pohjoisen alueen osalta. Valiokunta piti myös median monipuolisuuden arviointia haastavana tavoitteena, pohti tekoälypohjaisten menetelmien käytön perusteluita sekä nosti esiin huolen siitä, tavoittaako asukaspooli aidosti kaikki palveluja tarvitsevat. Lisäksi todettiin, että NPS-mittari ei yksin riittävästi kuvaa asiakaslähtöisyyttä.
Vaikuttavien palvelujen osalta valiokunta arvioi ikäihmisten laitoshoidon tavoitteen kunnianhimoiseksi ja korosti aluekohtaisten vaikutusten täsmentämisen tarvetta. Hyvinvoinnin edistämisessä nähtiin tarve tiiviimmälle yhteistyölle Pirhan, kuntien ja järjestöjen välillä sekä konkreettisemmille tavoitteille, kuten syrjäytymisen vähentämiselle. Myös palveluiden saavutettavuuden varmistaminen koko Pirkanmaalla edellyttää selkeämpää linjausta.
Hyvinvoivien työntekijöiden osalta valiokunta korosti lääkärien saatavuuden parantamisen keinoja ostopalveluiden lisäksi sekä opiskelijoiden huomioimista osana työvoiman saatavuuden turvaamista.
Toimivan yhteistyön osalta valiokunta piti kuntayhteistyötä keskeisenä ja nosti esiin tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatioiden vahvistamisen. Lisäksi valiokunta toivoi työllisyysalueiden yhteistyön käynnistyvän sujuvasti ja pohti niiden näkyvyyttä tavoitteissa.
Lasten, nuorten, perheiden ja työikäisten valiokunta päätti valtuuttaa puheenjohtajiston muodostamaan valiokunnan lausunnon käydyn keskustelun pohjalta.
Kokouskäsittely
Asian käsittelyn alussa puheenjohtaja Linda Lähdeniemi siirtyi jäseneksi ja 1. varapuheenjohtaja Marika Ala-Herttuala ryhtyi johtamaan puhetta.