29470/2023
Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintosääntö § 16 ja 16a
Valmistelijan yhteystiedot Hyvinvointialueen vastaava johtajaylilääkäri Sirpa Rainesalo, puh. 050 352 0929, sirpa.rainesalo@pirha.fi Valmiussuunnittelija Mira Miettinen, puh. 044 472 9975, mira.miettinen@pirha.fi
Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintosäännön mukaan aluehallitus vastaa hyvinvointialueen konsernin kokonaisturvallisuuden hallinnasta, johon kuuluvat uhkiin varautuminen, normaaliolojen häiriötilanteiden ja poikkeusolojen hallinta sekä niistä toipuminen. Valmiuden säätely on keskeinen väline häiriötilanteisiin varautumisessa ja häiriötilanteiden hoidossa. Hyvinvointialueen valmiuden säätelystä päättää hyvinvointialueen valmiussuunnitelman mukaan hyvinvointialuejohtaja. Hyvinvointialueen valmiussuunnitelman on hyväksynyt aluehallitus kokouksessaan 19.12.2022.
Pirkanmaan hyvinvointialueen valmiutta on nostettu tehostettuun valmiuteen hyvinvointialuejohtajan viranhaltijapäätöksellä (27337/2023) 8.11.2023. Päätöksen perusteina olivat tuolloin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon kuormittuminen erityisesti koronapotilaiden vuoksi sekä tarve riskiryhmien koronarokottamisen nopeuttamiseen. Tilanteessa tarvittiin erityisjärjestelyjä henkilöstöresurssien kohdentamiseen, tehostettua toiminnan johtamista ja tiheästi päivittyvää, ajantasaista tilannekuvaa. Valmiustason nostolla vastattiin myös tarpeeseen seurata aktiivisesti kansallista turvallisuustilannetta.
Valmiustason nostopäätöksen yhteydessä perustettiin sote-johtajan alaisuudessa toimiva tilannejohtoryhmä, valtuutettiin tehtäväaluejohtajat arvioimaan ja toteuttamaan toiminnan priorisointia asiakkaiden ja väestön terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta erityisesti kiireellisiin tehtäviin, käynnistettiin keskustelut yhteistoiminnasta henkilöstön edustajien kanssa, sovittiin häiriötilanteen aiheuttamien kustannusten erillisseurannasta ja linjattiin, että tilanteen hallinnan edellyttämiin lyhytaikaisiin tehtäviin voidaan palkata henkilöstöä voimassa olevasta rajoitetusta rekrytoinnista huolimatta erillisharkinnan perusteella.
Kuluneiden kolmen viikon aikana valmiustason nostamiseen johtaneet syyt ovat pääosin poistuneet. Palvelutuotannon kriittiset toiminnot pystytään turvaamaan eikä vahvennettua johtamisjärjestelyä enää tarvita. Koronainfektioiden aiheuttama vuodeosastokuormitus on vähentynyt. Koronarokotusten antaminen on edennyt ripeästi ja hyvinvointialueella ollaan edellä viimevuotista rokotustahtia. Tilannekuvan seurantaan on rakennettu sähköinen alusta, joka kokoaa yhteen tilannetietoisuuden kannalta merkittävimmät tiedot johdon käyttöön.
Päätän, että