Monipalveluvaliokunta, kokous 24.1.2024

Kokouskäsittely

Monipalveluvaliokunta keskusteli lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluita koskevan mietintöprossin aloittamisesta. Puheenjohtaja Markku Virkamäki kertoi alustavasti elokuun kokoukseen kutsuttavista asiantuntijoista, joiden kuulemisen pohjalta seuraavan mietinnön työstö aloitetaan. Mietinnön on tarkoitus valmistua vuoden 2023 loppuun mennessä.

Kokouskäsittely

Nuortenpsykiatrian vastuualuejohtaja Riittakerttu Kaltiala esitteli nuortenpsykiatrian nykytilannetta ja tulevaisuudennäkymiä siitä näkökulmasta, mitä tilanteelle voitaisiin tehdä Pirkanmaan hyvinvointialueella. Valiokunnan keskustelussa nousi esille perheen huomioon ottaminen ja huoli liiallisen itseohjautuvuuden vaatimuksesta nuorisopsykiatrian puolella.

Lastenpsykiatrian vastuualuejohtaja Reija Latvan esityksessä keskityttiin lastenpsykiatrian nykytilanteeseen ja tulevaisuuden näkymiin Pirkanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta. Lasten mielenterveyden haasteiden osalta todettiin, että kasvua on havaittavissa sekä perustasolla että erikoissairaanhoidossa, mutta nuoriin verrattuna nousu on hitaampaa. Valiokunta kiinnitti keskustelussa huomiota kouluterveydenhuoltoon, neuvolajärjestelmään sekä siihen, miten aikuisten päihdeongelmat näkyvät lasten mielenterveysongelmissa.

Merkittiin, että nuortenpsykiatrian vastuualuejohtaja Riittakerttu Kaltiala ja lastenpsykiatrian vastuualuejohtaja Reija Latva poistuivat esittelyn ja keskustelun jälkeen.

Merkittiin, että monipalveluvaliokunnan jäsenet Janne Ojala, Karita Jäppinen, Minna Sarvijärvi ja Henri Backman sekä hallintoylilääkäri Suvi Liimatainen saapuivat asian käsittelyn aikana.

Merkittiin, että käsittelyjärjestystä muutettiin siten, että Linnainmaan koulun rehtori Ilona Pasman esitys kuullaan §:n 19 jälkeen.

Linnainmaan koulun rehtori Ilona Pasman esitteli lasten ja nuorten mielenterveyden hoitamista koulun näkökulmasta. Esityksessä käytiin läpi haasteita sekä millaista apua koululla on näihin tarjota ja millaista apua koulun näkökulmasta tarvittaisiin erilaisiin tilanteisiin. Valiokunnan keskustelussa kiinnitettiin huomiota haastaviin tilanteisiin, joissa avun saamista joutuu odottamaan turhan pitkään. Lisäksi valiokunta keskusteli Nepsy-palvelujen tilanteessa ja todettiin, että osaamisessa on eroja hyvinvointialueella kuntien tai jopa koulujen välillä.

Merkittiin, että Linnainmaan koulun rehtori Ilona Pasma poistui esittelyn jälkeen.

Kokouskäsittely

Valiokunta keskusteli puheenjohtajiston esityksestä kuultavista asiantuntijoista syksyn kokousten yhteydessä. Keskustelussa nousi esille, että asiantuntijoita voitaisiin kuulla laajemmin kouluissa työskentelevien tahojen osalta sekä nuorten mielenterveysasioissa ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Valiokuntaan voitaisiin kutsua kuultavaksi asiantuntija liikunta- tai muun harrastustoiminnan parista. Ehdotuksen merkittiin tiedoksi.

Valiokunnan puheenjohtaja kertoi, että valiokunta on kutsuttu vierailulle Naura ry:n uuteen yksikköön Hämeenkyröön. Vierailua ei toteuteta syksyn kokousten yhteydessä, mutta halukkaat valiokunnan jäsenet voivat osallistua vapaaehtoiselle vierailulle maanantaina 30.10 klo 13. Vierailusta ei makseta kokouspalkkioita tai matkakulukorvauksia.

Todettiin, että valiokunnan mietinnön valmistumisen arvioitu aikataulu siirtyy tammikuulle 2024.

Kokouskäsittely

Kuultiin asiantuntijoina lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarista, professori, ylilääkäri Kaija Puuraa sekä vastuualuejohtaja Paula Pasanen-Aroa, jotka poistuivat kokouksesta asian käsittelyn aikana.

Valiokunnan keskustelussa kiinnitettiin erityisesti huomiota nepsy-/autismikirjon diagnoosien nykytilanteeseen. Keskustelussa pohdittiin keinoja, joilla erilaisiin haasteisiin pystyttäisiin vastaamaan. Valiokunnan puheenvuoroissa tunnistettiin haasteeksi tiedon välittyminen, tietosuojan tuomat muutokset tiedon välittymiseen ja tietosuojakäytänteiden luomat esteet viranomaisyhteistyölle. Haasteita on tiedon välittymisessä viranomaisten välillä ja yhteistyötä pitäisi lisätä monella eri tasolla (esim. asiantuntijoiden ja palveluntuottajien sekä koulun ja harrastusten välillä). Hoidontarpeen todettiin kasvaneen, vaikka samalla ikäluokat ovat pienentyneet. Lisäksi valiokunta nosti esille nuorten huumeiden käytön nykytilanteen, siihen liittyvistä havainnoista ja tutkimustiedosta. Perheiden tukemista pidettiin tärkeänä ja yhteistyötä hyvinvointialueen, kuntien ja yhdistysten kanssa pitäisi tämän asian osalta edistää. Lopuksi valiokunta nosti esille Päiväperhon toiminnan. Valiokunta korosti toivon ajatuksen merkitystä lasten ja nuorten palveluita järjestettäessä.

Merkittiin, että valiokunnan 2. varapuheenjohtaja Kukka Kunnari, jäsen Maarit Lepistö ja varajäsen Aila Laaksonen poistuivat asian käsittelyn aikana.

Kokouskäsittely

Kuultiin asiantuntijoina palvelulinjajohtaja Titta Pelttaria, palvelujohtaja Marja Nurmi-Vuorista sekä Pirhan nuorisovaltuuston puheenjohtaja Eetu Hukkasta.

Valiokunnalle esiteltiin lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjan organisoitumista ja toimintaa yleisesti. Mielenterveysongelmien lisääntyminen on monimutkainen ilmiö, joten haasteen ratkaisemiseksi ei ole yhtä yksittäistä toimenpidettä. Valiokunnan keskustelussa toivottiin, että hyvinvointialueella panostettaisiin palvelulinjojen väliseen yhteistyöhön. Lisäksi valiokunnalle esiteltiin opiskeluhuoltopalvelujen organisaatiota, nykytilannetta sekä opiskeluhuollossa tehtävää mielenterveys- ja päihdepalvelutyötä. Nuorisovaltuuston puheenjohtaja nosti esille erityisesti nuorten näkökulmaa ja toivoi, että poliittiset ryhmät tekevät lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta yhteistyötä. Nykyiset toimintamallit, kuten esimerkiksi KiVa Koulu -ohjelma, eivät ole opiskelijoiden näkökulmasta toimivia.

Maarit Lepistö poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana.

Kokouskäsittely

Valiokunnan 2. varapuheenjohtaja Kukka Kunnari kävi läpi mietintöluonnoksen valmistelua. Valiokuntien pienryhmien puheenjohtajia kehotettiin kutsumaan pienryhmät koolle ja varmistettiin, että kaikki ovat saaneet ohjeistuksen sekä linkin yhteiseen työstödokumenttiin. Ensimmäisten luonnosten määräaika on 12.1.2023, jotta luonnoksia voidaan esitellä tammikuun kokouksessa ryhmien puheenjohtajien toimesta. Muutokset luonnoksiin tehdään tammikuun loppuun mennessä ja lopullinen luonnos toimitetaan valiokunnalle ennen helmikuun kokousta tutustuttavaksi.

Kuultiin asiantuntijana lasten, nuorten ja perheiden mielenterveys- ja päihdepalvelujen apulaisylilääkäri Laura Linkosaloa sekä Neurospectrum Oy:n toimitusjohtaja, monipalvelun varajäsen sekä vammaisneuvoston jäsen Kristiina Kantolaa.

Apulaisylilääkäri Laura Linkosalo esittelin nuorten päihdehoitoa ja nuorten päihdekäyttäjien auttamista nuorisopsykiatrian näkökulmsta. Valiokunnan keskustelussa nousi esille keinot ehkäistä ylisukupolvisuutta nepsy- sekä mielenterveys- ja päihdehaasteiden syntymisen osalta. Keskustelussa todettiin, että mitä varhaisemmassa vaiheessa haasteisiin päästään tarttumaan ja saamaan tuen piiriin, niin sitä paremmin pystytään puuttumaan myöhemmin elämässä kuormittaviin oireisiin. Valiokunnan keskustelussa tunnistettiin koulun, opiskeluhuollon sekä harrastusten vaikutus ennaltaehkäisyssä. Huolta herätti se, että suunnnitelmissa näkyy keskittäminen ja toimipisteiden lakkauttaminen. Lasten ja erityisesti nuorten osalta vanhemmat joutuvat sitoutumaan kuljettamiseen.

Neurospectrum Oy:n toimitusjohtaja Kristiina Kantola esitteli Nepsy- ja autismikirjon nuoren riskiä päätyä psykiatrian palveluihin, kun soveltuvat palvelut puuttuvat. Haasteita esiintyy tuen tarjoamisessa kouluissa eikä valvontaviranomaisilla ole resursseja valvoa kouluja. Vanhemmilla paljon vastuuta siitä, että jaksavat ja kykenevät viemään lapsen asiaa itse eteenpäin. Valiokunnan keskustelussa nousi jälleen sille miten voitaisiin sitoa harrastukset vahvemmin mukaan ja tukemaan nuoria myös sitä kautta. Todettiin myös, että harrastusten haasteena se, että lapsi ja nuori saattaisi tarvita oman vanhemman mukaan, jotta harrastaminen olisi mahdollista. Tämä vaatisi vanhemman poisjääntiä töistä tai omista menoistaan, jotta mahdollista. Harrastusten mahdollistamiseen ei voi saada omaishoidon tukea.