Vammaisneuvosto, kokous 13.2.2024

Perustelut

Pirkanmaan aluevaltuusto hyväksyi hyvinvointialueen strategian 5.12.2022. Hyvinvointialuestrategia määrittää pitkän aikavälin tavoitteet ja palvelustrategian ylätason linjaukset vuosille 2023–2025. Strategian neljä kärkeä ovat tärkeintä ihminen, yhdenvertaiset, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut, hyvinvoivat työntekijät sekä yhdessä yhteen toimiva hyvinvointialue. 

Strategian toimeenpano-ohjelma rakentuu neljän alussa mainitun strategian kärkiteeman mukaan. Toimeenpano-ohjelma luo edellytykset strategian toimeenpanolle määrittämällä toimenpiteet, vastuut ja seurantamittarit. Toimeenpano-ohjelman avulla seurataan, että hyvinvointialue etenee yhtenäisesti kohti yhdessä asetettuja tavoitteita ja strategista tahtotilaa.  

Hyvinvointialueen strategian 2023–2025 toimeenpano-ohjelmassa vammaispalvelut ovat osa 2.2. kärkiteemaa kestävä palvelurakenne vahvalla sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiolla sekä hoito- ja palveluketjujen uudistamisella. VAPA2035-kehittämisohjelman toimeenpanoa toteutetaan ensimmäisinä vuosina osana vuosien 2023–2025 strategian toimeenpanoa, mutta ohjelmaluonnoksen palvelujen kehittämisen aikajänne ulottuu tätä pidemmälle aina vuoteen 2035 asti.  

VAPA2035-kehittämisohjelma on suunnitelma vammaispalvelujen uudistamisesta ja monipuolistamisesta tulevina vuosina. Tavoitteena on vastata pirkanmaalaisten vammaisten henkilöiden tulevaisuuden palvelutarpeisiin yhdenvertaisesti sekä toiminnallisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Ohjelma käynnistyy epävarmuuksien keskellä. Uuden vammaispalvelulain soveltamisala on uudelleenarvioitavana ja astuu voimaan 1.1.2025. Lainsäädäntömuutoksen vaikutuksia ei vielä tunneta tarkasti ja VAPA2035-ohjelman toimeenpanoa tullaan arvioimaan lain tulkinnan tarkentumisen myötä. 

Lainsäädäntöuudistuksen lisäksi nykytilanteen haasteina Pirkanmaan vammaispalveluissa ovat mm. palvelutarpeen kasvuun vastaaminen, palvelurakenteen keventäminen, kustannusten kasvupaineet, riittävän omatuotannon turvaaminen, toimitilojen laajat uudistamistarpeet, johtamisen tueksi tarvittavan tietopohjan hajanaisuus sekä henkilöstöresurssien riittävyys. 

VAPA2035-ohjelman ydintavoitteeksi on asetettu toiminnallisesti ja taloudellisesti kestävä palvelurakenne, jossa asiakas saa tarpeen mukaiset palvelut oikea-aikaisesti. VAPA2035-ohjelman kehittämisalueina ovat ammatillisen neuvonnan ja ohjauksen sekä ensisijaisten palvelujen vahvistaminen, itsenäistä elämää tukevien palvelujen kehittäminen ja monipuolistaminen, asumispalvelujen rakenteen keventäminen sekä järjestämiskyvykkyyksien vahvistaminen. 

Vammaisneuvosto on käsitellyt vammaispalvelujen verkoston kehittämisen strategisia periaatteita kokouksessaan 14.6.2023 § 48 ja esittänyt niistä kannanottonsa. Aluevaltuusto on sittemmin hyväksynyt nämä periaatteet osana palvelujen verkoston kehittämisen periaatteita 16.8.2023.  

Vammaisneuvosto on lisäksi käsitellyt 25.9.2023 § 82 Pirkanmaan hyvinvointialueen vammaisten asumispalvelujen selvitystä ja antanut siitä lausunnon. 13.12.2023 § 120 vammaisneuvosto on käsitellyt Pirkanmaan hyvinvointialueen vammaisten päivä- ja työtoiminnan sekä vammaissosiaalityön selvitystä ja antanut siitä kommenttinsa.  

Alustavia palveluverkkoselvityksiä on tarkennettu ja näiden lisäksi laaditaan myös kuvaus vammaisten vaativista erityispalveluista. Edellä mainitut selvitykset tulevat täydentämään VAPA2035 strategisen tason ohjelmaa. 

Vammaispalvelujen verkostoon liittyy merkittäviä investointitarpeita sekä tarve viedä asumisen ja päiväaikaisen toiminnan ratkaisuja ripeästi eteenpäin. Tässä tilanteessa VAPA2035-ohjelma on tarpeen viedä suunnitellusti päätöksentekoon (aluehallitus 19.2.2024 ja aluevaltuusto 4.3.2024). Aluevaltuuston vahvistettua VAPA2035-ohjelman kehitysalueet, niiden tavoitteita ja toimenpiteitä tarkennetaan yhdessä eri tahojen, mm. vammaisneuvoston kanssa.

Oheismateriaalina VAPA2035-kehittämisohjelmaluonnos. 

Ehdotus

Vammaisneuvosto

• merkitsee toimialuejohtaja Tuulikki Parikan esittelyn sekä käydyn keskustelun tiedoksi.

Päätös

Vammaisneuvosto päätti

• merkitä tiedoksi Tuulikki Parikan esittelyn sekä käydyn keskustelun ja
• merkitä tiedoksi kokouksessa käydystä keskustelusta nousseet kommentit:
  • vammainen henkilö on ennen kaikkea kansalainen. Ihmisoikeudet, kansalaisoikeudet, YK vammaisten oikeudet pitää toteutua ja näkyä läpileikkaavasti kaikissa Pirhan palveluissa vammaisille henkilöille
  • käytettävään kieleen tulee kiinnittää huomiota ja käytettävä oikeita termejä-vammainen henkilö ei ole avustettava, vaan itsenäinen henkilö
  • Pirhan viestinnän ja esim. esityksissä käytettävän materiaalin tulee olla saavutettavaa.
  • kaikille Pirkanmaalla kuuluu yhdenvertaiset palvelut. Palvelutarpeenarvioinnissa tulee kuitenkin käyttää yksilöllistä harkintaa huomioiden vammaisen henkilön ja hänen perheensä kokonaistilanne ja yksilölliset tarpeet.
  • kun palvelupäätöksiä tehdään tiimeissä johtavan sosiaalityöntekijän johdolla, päätöksen teko venyy kohtuuttomasti ja vie paljon työntekijäresurssia. Oma sosiaalityöntekijä kuitenkin tuntee asiakkaan tilanteen parhaiten ja pystyy huomioimaan yksilöllisen tarpeen.
  • vammainen henkilö voidaan siirtää ikäihmisten palveluihin täytettyään 65-v. esim. Tampereella ja Nokialla päivätoiminnassa. Ikäihmisten palveluissa ei välttämättä ole riittävää osaamista vammaisen henkilön palveluntarpeeseen.
  • kuljetuspalvelut ovat merkittävin palvelu itsenäisen elämän mahdollistamiseksi. Koko Pirkanmaalla tulee olla toimivat kuljetuspalvelut saatavilla.
  • lähitorien saavutettavuus kaikille tulee varmistaa, samoin henkilöstön osaaminen myös vammaispalveluiden osalta.
  • ohjelman tavoitteet kohdistuvat koko vammaispalveluketjuun sekä yhdyspinnoille:
    • vammaisille henkilöille tulisi olla oma neuvontanumero, josta saa aina ohjausta ja neuvontaa tarvittaessa. Työntekijällä pitäisi olla mahdollisuus myös kotikäynteihin tarvittaessa (liikkuvat palvelut). Koti- ja lähitorien lisänä matalan kynnyksen, saavutettavan palvelun mahdollistamiseksi. Vammaisten sote-palvelujen laaja osaaminen ja neuvonta vaatii monialaista osaajaa.
    • palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee tehdä yhteistyötä, jossa ovat mukana järjestöt, vaikuttamistoimielimet ja asiakasraadit. Palveluita voidaan parantaa yhdessä tekemällä, kumppaneina.
    • osaamiskeskus, jossa olisi myös vammaisia henkilöitä asiantuntijoina.
  • henkilökohtaisen budjetin mahdollisuuksia tulee edelleen harkita.
  • vammaisen henkilön tulee saada palveluita osaavalta ja hänen tarpeitaan tunnistavalta henkilöstöltä koko sote-henkilöstöltä ja myös tarvittavaa erityisosaamista esim kehitysvammahuollon lääkärien palvelut. Henkilöstön puute näkyy esim. Keva-poliklinikalla, lääkärilausuntojen puutteellisuudessa ja siirtämisessä avoterveydenhuoltoon, jossa ei ole kehitysvammahuollon kuntouksen osaamista, joka voi vaikuttaa esim. kuntoutuksen saatavuuteen.
  • oppisopimuskoulutukseen pitäisi panostaa lisää, jotta saadaan osaavia lähihoitajia vammaispalveluihin sekä henkilökohtaisia avustajia, joista pulaa
  • kuntiin on saatava tietoa ja ohjeistusta Pirhasta ja parantaa yhdyspinnoilla tehtävää työtä ja viestintää. Selkeät vastuuhenkilöt, joihin kunnista ja kolmannelta sektorilta saadaan yhteys tarvittaessa.
  • vammaispalvelulain uudistus on vielä suuri epävarmuustekijä suunnittelulle.
  • vammaiset henkilöt ovat pieni ryhmä ja suunnittelut säästöt vammaispalveluihin ovat kohtuuttomat palveluiden käyttäjiin suhteutettuna. 
  • ihmisoikeuksien toteutumista tulee seurata. Pirhalla tulee olla vammaispoliittinen ohjelma/strategia sekä yhdenvertaisuussuunnitelma.
  • omaan palvelutuotantoa päivätoiminnassa ja asumispalveluissa pitää lisätä monipuolisesti koko Pirkanmaan alueelle. Ei isoja yksiköitä vaan moninaisia vaihtoehtoja, pienryhmämahdollisuuksia, omia erillisiä asuntoja, joihin tukipalvelut jne.
  • vammaisneuvoston mukaan ottaminen jatkosuunnitteluun ja aktiivinen vuoropuhelu