Aluevaltuusto, kokous 8.4.2024

§ 39 Sisä-Suomen yhteistyöalueen yhteistyösopimus

7244/2024

Aikaisempi käsittely

Aluehallitus, 25.3.2024

Valmistelija

Vuokko Ylinen, HALLINTOJOHTAJA, vuokko.ylinen@pirha.fi
Jenni Ruokonen, YHTEISKUNTASUHDEJOHTAJA, jenni.ruokonen@pirha.fi

Perustelut

Samaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueeseen kuuluvien hyvinvointialueiden on tehtävä yhteistyösopimus valtuustokausittain. Yhteistyösopimuksen tarkoituksena on varmistaa yhteistyöalueeseen kuuluvien hyvinvointialueiden työnjako, yhteistyö ja yhteensovittaminen siltä osin kuin se on tarpeellista hyvinvointialueiden lakisääteisten tehtävien toteutumisen ja sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuuden turvaamiseksi.  Yhteistyösopimuksen on edistettävä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta, tuottavuutta, laatua, asiakas- ja potilasturvallisuutta, tarpeenmukaisuutta, yhdenvertaista saatavuutta, kielellisiä oikeuksia sekä palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien toimivuutta. Sopimuksessa on lisäksi varmistettava, että yhteistyösopimuksen perusteella sosiaali- ja terveydenhuoltoa antavassa toimintayksikössä on tehtävän hoitamiseksi riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen.  (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 36 §, 37 §)

Sisä-Suomen yhteistyöalueeseen kuuluvat Pirkanmaan hyvinvointialue, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue ja Kanta-Hämeen hyvinvointialue ovat valmistelleet yhteistyösopimusta laajassa yhteistyössä seuraavissa alatyöryhmissä;terveydenhuolto, sosiaalihuolto, pelastustoimi, ICT, sote valmius ja varautuminen sekä TKKI -toiminta. Sopimus sisältää em. palveluita ja toimintoja koskevien kohtien lisäksi ehdot muun muassa strategisesta yhteistyöstä, vaikutuksiltaan merkittävistä investoinneista ja sopimuksista, hankinnoista sekä kustannusten jaosta. 

Sopimuksen ohjausryhmänä toimii yhteistyöalueen johtoryhmä. Johtoryhmä on käsitellyt sopimusta kokouksissa syksyllä 2023 ja alkuvuonna 2024. Lisäksi yhteistyösopimuksen valmistelusta on keskusteltu yhteistyöalueen hyvinvointialueiden poliittisen johdon tapaamisessa joulukuussa 2023. 

Sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön ja sisäministeriön sekä  Sisä-Suomen yhteistyöalueen välisessä ohjausneuvottelussa joulukuussa 2023 on myös käsitelty sopimuksen valmistelua ja sen aikataulua. 

Sisä-Suomen yhteistyöalueen johtoryhmä on saavuttanut yhteisymmärryksen sopimuksen sisällöstä ja sopimus viedään poliittiseen päätöksentekoon kaikilla alueilla. Pirkanmaan aluehallitus käsittelee sopimusta 25.3.2024 ja sopimus on tarkoitus edetä päätöksentekoon aluevaltuustoon 8.4.2024.

Kunkin hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyy yhteistyösopimuksen. Sopimus astuu välittömästi voimaan, kun kaikki aluevaltuustot ovat hyväksyneet sen. Hyväksytty yhteistyösopimus on toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle.

Yhteistyösopimuksen toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön ja yhteistyöalueen hyvinvointialueiden välisissä neuvotteluissa, johon osallistuvat myös valtiovarainministeriö ja sisäministeriö. Yhteistyösopimusta on tarvittaessa muutettava. Muutos voi perustua yhden tai useamman hyvinvointialueen esitykseen tai sosiaali- ja terveysministeriön aloitteeseen.

Yhteistyössä valmisteltu sopimus on liitteenä. 

Ehdotus

Esittelijä

Marina Erhola, HYVINVOINTIALUEJOHTAJA, marina.erhola@pirha.fi

Aluehallitus päättää 

  • merkitä liitteenä olevan yhteistyösopimuksen tiedoksi ja 
     
  • oikeuttaa hyvinvointialuejohtajan tekemään vähäisiä teknisluonteisia muutoksia sopimukseen,
     
  • esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy yhteistyösopimuksen. 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Perustelut

Asian esittelyteksti on aluehallituksen käsittelyssä 25.3.2024 § 102.

Yhteistyössä valmisteltu sopimus on liitteenä.

Ehdotus

Aluehallitus päätti 

  • merkitä liitteenä olevan yhteistyösopimuksen tiedoksi ja 
     
  • oikeuttaa hyvinvointialuejohtajan tekemään vähäisiä teknisluonteisia muutoksia sopimukseen,​
     
  • esittää aluevaltuustolle,​ että aluevaltuusto hyväksyy yhteistyösopimuksen.

Päätös

Aluevaltuusto päätti

  • hyväksyä yhteistyösopimuksen.

Kokouskäsittely

Kuultiin yhteiskuntasuhdejohtaja Jenni Ruokosen esittely. 

Karoliina Paavola poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana, tilalle saapui Jessika Villgren. Valtuuston vahvuus 79 valtuutettua.

Liitteet

YTA-sopimus_hyväksytty_19.3.2024.pdf.pdf (pdf, 420 kt)

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta aluevalituksella.

Aluevalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä hyvinvointialueen jäsen (Laki hyvinvointialueesta 142 §).

Hyvinvointialueiden yhteistoiminnassa järjestettyjä tehtäviä koskevasta päätöksestä aluevalituksen saa tehdä myös yhteistoimintaan osallinen hyvinvointialue ja sen jäsen (Laki hyvinvointialueesta 142 §).

Aluevalituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen (Laki hyvinvointialueesta 140 §).

 

Valitusviranomainen   

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna

Valituksen voi lähettää sähköpostitse hameenlinna.hao@oikeus.fi tai tehdä hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

 

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Hyvinvointialueen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, kolmen päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona virastot ovat suljettuna, valitusasiakirjat saa toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

 

Valitusasiakirjat

Valituskirjelmässä on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • muutosvaatimuksen perusteet
  • mihin valitus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
     

Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Lisäksi on ilmoitettava yhteystiedot (postiosoite, sähköpostiosoite), joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa ja puhelinnumero mahdollisia tiedusteluita varten.

Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta.

Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin HLL 21 §:ssä säädetään.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään hallinto-oikeudessa kulloinkin voimassa oleva oikeudenkäyntimaksu 270 euroa (v. 2023). Linkki tuomioistuinmaksulakiin: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151455.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Oikeudenkäyntimaksua ei peritä sosiaalihuoltolaissa (mm. vammaispalvelu, toimeentulotuki ja kehitysvammaisten erityishuolto) tarkoitettua palvelua tai etuutta koskevissa asioissa eikä myöskään terveydenhuolto-, päihdehuolto- tai mielenterveyslain mukaisissa asioissa eikä asioissa, jotka koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan määrättyjä asiakasmaksuja (Tuomioistuinmaksulaki 5 §).