Yksilöasioiden jaosto, kokous 6.3.2024

Perustelut

Yksilöllistä hoitoa ja huolenpitoa järjestetään kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisena palveluna (519/1977, 2 § yksilöllinen hoito ja muu huolenpito). Kehitysvammalain mukaisena yksilöllisenä hoitona ja huolenpitona järjestetään erilaista lyhytaikaista huolenpitoa, mm. tilapäishoitoa, aamu- ja iltapäivätoimintaa ja loma-ajan hoitoa. Vammaissosiaalityössä on valmisteltu esitystä lyhytaikaisen huolenpidon uudesta järjestämistavasta. Lyhytaikaista huolenpitoa on tarkoitus jatkossa järjestää toimeksiantosopimussuhteisen hoidon avulla. Tässä järjestämistavassa hyvinvointialue tekee toimeksiantosopimuksen hoitajan kanssa ja maksaa hoidosta hoitopalkkion. Järjestämistapa vertautuu omaishoidon vapaiden järjestämiseen sijaishoitona.

Lyhytaikaista huolenpitoa järjestetään kehitysvammalain 2 §:n mukaisena palveluna sellaisille asiakkaille, joiden on katsottu kuuluvan lain soveltamisen piiriin ja joille on myönnetty erityishuolto-ohjelma. Palvelu voi olla koko- tai osavuorokautista ja se järjestetään asiakkaan kotona tai hoitajan kotona. Toimeksiantosopimus järjestämistapana voi soveltua tilanteissa, joissa vammainen henkilö ei vamman tai sairauden vuoksi pärjää yksin kotona ja hänen huolenpidostaan vastaa yleensä huoltaja/huoltajat tai omaishoitaja, mutta huoltaja tai hänestä huolehtiva läheinen on pakottavasta syystä tilapäisesti estynyt huolehtimaan vammaisesta henkilöstä. Erityishuoltona järjestettävä lyhytaikainen huolenpito ei korvaa omaishoidon lakisääteisiä vapaapäiviä eikä sillä paikata omaishoitajan sairaslomia.  

Toimeksiantosopimuksella järjestettävä lyhytaikainen huolenpito soveltuu tilanteeseen, jossa vammaisella henkilöllä on jo tiedossa läheinen, joka voisi pitää hänestä huolta tarvittavan ajan. Tilannekohtaisesti arvioidaan, soveltuuko toimeksiantosopimusteinen järjestämistapa asiakkaan tilanteeseen. Hoitajalta ei edellytetä sosiaali- ja terveysalan koulutusta. Hoitaja voi olla esimerkiksi vammaisen henkilön isovanhempi, perheystävä tai muu täysi-ikäinen läheinen, jonka vammainen henkilö hyväksyy sijaishoitajakseen ja joka terveydentilansa ja elämäntilanteesta puolesta on soveltuva tehtävään.   

Tällä järjestämistavalla on tarkoitus monipuolistaa lyhytaikaisen hoidon järjestämisen tapoja ja vähentää kalliin ostopalvelun tarvetta. Järjestämistavan käyttöönotolla on myös tarkoitus valmistua lyhytaikaisen hoidon käytön laajentumiseen uudessa vammaispalvelulaissa.

Liitteenä toimeksiantosopimuksella järjestettävän lyhytaikaisen huolenpidon myöntämisperusteet.

Perustelut

Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977, nk. kehitysvammalaki) 2 §:n mukaisena yksilöllisenä hoitona ja huolenpitona järjestetään erilaista lyhytaikaista hoitoa, mm. tilapäishoitoa, aamu- ja iltapäivätoimintaa ja loma-ajan hoitoa. Lyhytaikaista hoitoa järjestetään sellaisille asiakkaille, joiden on katsottu kuuluvan lain soveltamisen piiriin ja joille on myönnetty erityishuolto-ohjelma. Yksilöllisen hoidon ja huolenpidon järjestäminen perustuu asiakkaan yksilölliseen tarpeeseen ja asiakkaalle laadittuun erityishuolto-ohjelmaan.

Vammaissosiaalityössä on valmisteltu esitystä lyhytaikaisen hoidon uudesta järjestämistavasta, jossa yksilöllistä hoitoa ja huolenpitoa voitaisiin järjestää toimeksiantosopimussuhteisen hoidon avulla. Toimeksiantosopimussuhteisessa hoidossa hyvinvointialue tekee toimeksiantosopimuksen hoitajan kanssa ja maksaa hoitajalle hoitopalkkion. Järjestämistapa vertautuu omaishoidon vapaiden järjestämistapana käytettävään sijaishoitoon.

Toimeksiantosopimussuhteinen lyhytaikaisen hoidon palvelu järjestetään asiakkaan tai hoitajan kotona. Palvelu voi olla koko- tai osavuorokautista. Toimeksiantosopimus järjestämistapana voi soveltua tilanteisiin, joissa vammainen henkilö ei pärjää yksin kotona ja hänen huolenpidostaan yleensä vastaava huoltaja/huoltajat tai omaishoitaja on tilapäisesti estynyt huolehtimaan hänestä. Toimeksiantosopimussuhteista hoitoa voidaan käyttää erityisesti kouluaikaisen aamu- ja iltapäivähoidon ja loma-ajan hoidon järjestämisessä, kun muut hoidon toteutuksen vaihtoehdot eivät ole tarkoituksenmukaisia. Erityishuoltona järjestettävä lyhytaikainen hoito ei korvaa omaishoidon lakisääteisiä vapaapäiviä eikä sen avulla vastata omaishoitajan sairaslomista aiheutuvaan hoidon tarpeeseen.  

Toimeksiantosopimussuhteinen lyhytaikainen hoito soveltuu tilanteeseen, jossa vammaisella henkilöllä on tiedossa läheinen, joka voisi pitää hänestä huolta tarvittavan ajan. Järjestämistavan soveltuvuus asiakkaan tilanteeseen arvioidaan aina yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti. Sijaishoitajalta ei edellytetä sosiaali- ja terveysalan koulutusta. Hoitaja voi olla esimerkiksi vammaisen henkilön isovanhempi, perheystävä tai muu täysi-ikäinen läheinen, jonka vammainen henkilö hyväksyy sijaishoitajakseen ja joka terveydentilansa ja elämäntilanteensa puolesta on soveltuva tehtävään.   

Järjestämistavalla on tarkoitus monipuolistaa lyhytaikaisen hoidon järjestämisen tapoja ja vähentää kalliiden ostopalveluiden tarvetta. Järjestämistavan käyttöönotolla valmistaudutaan myös lyhytaikaisen huolenpidon käytön laajentumiseen uudessa vammaispalvelulaissa.

Myöntämisperusteet on esitelty vammaisneuvostolle 24.1.2024. Vammaisneuvoston kirjallinen palaute liitteenä. Palautteen perusteella ei nähty tarkoituksenmukaiseksi muuttaa myöntämisperusteita tai laajentaa palvelun käyttöalaa.

Liitteenä toimeksiantosopimuksella järjestettävän lyhytaikaisen hoidon myöntämisperusteet ja palkkiot sekä vammaisneuvoston kommentit.