Esitys
Pirkanmaan hyvinvointialueen sairaalapalvelujen palvelulinjan hoitotyön johtaja Elina Mattila hakee tutkimuslupaa kansallisena monikeskustutkimuksena toteutettavalle tutkimukselle Painehaavariskin arviointi, painehaavojen esiintyminen ja niiden ehkäisy sosiaali- ja terveydenhuollossa
Tutkimuksessa tuotetaan tietoa siitä, miten ihon kunnon ja painehaavariskin arviointi sekä painehaavojen ehkäisy kansallisesti toteutuvat sekä siitä, miten painehaavoja kansallisesti esiintyy.
Tämän kansallisen monikeskustutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa:
a) ihon kunnon ja painehaavariskin arvioinnin toteutumisesta,
b) painehaavojen ehkäisyyn käytetyistä interventioista,
c) painehaavojen esiintymisestä sote-ammattilaisen toteuttaman hoidon tai hoivan aikana, sekä
d) edellä mainittuihin yhteydessä olevista tekijöistä sovituissa aikuisten potilaiden, asiakkaiden ja asukkaiden toimintaympäristöissä.
Tavoitteena on tuottaa tietoa kansallisten sote-palveluiden laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi sekä organisaatioiden kehittämistyön pohjaksi.
Tutkimusaineisto (havainnointi ja potilas-/asiakastiedot) kerätään poikkileikkauksena 20.3.2025 +/- 1 pv (kotihoidossa aineiston keruu tulee toteuttaa em. kolmen päivän sisällä) täysi-ikäisiltä tutkittavilta 20 hyvinvointialueen ja HUSin sovituista hoito- ja hoivayksiköistä. Tutkimus toteutetaan kunkin alueen valintojen mukaisesti somaattisilla täysi-ikäisten erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja yleislääketieteen vuodeosastoilla, kuntoutusosastoilla, aikuisten teho- ja valvontaosastoilla, palveluasumisessa (ympärivuorokautinen palveluasuminen tai tehostettu palveluasumismuoto), päivystysosastoilla, naistentautien osastoilla (ei synnytykset), kotihoidossa ja kotisairaalassa.
Aineisto kerätään poikkileikkauspäivinä kello 7.00–21.00 välisenä aikana, jolloin toteutetaan tutkittavien kliininen arviointi (havainnointi). Havaittujen painehaavojen vakavuusasteen arvioinnissa käytetään EPUAP/NPIAP/PPPIA 2019 painehaavojen syvyysluokitusta. Painehaavoista kootaan tiedot myös niiden sijainnista, syntypaikasta ja hoitovälineiden ja -laitteiden aiheuttamista painehaavoista. Potilas-/asiakastietojärjestelmistä kootaan mm. seuraavia taustatietoja: pituus, paino, ikä (vuosina), sukupuoli, tupakointi, hoitoon / hoivaan tulon syy, painehaavariskiä lisäävät sairaudet (esim. diabetes), tiedot painehaavariskin ja ihon kunnon arvioinnista sekä ennaltaehkäisevistä interventioista, kuten suojien ja pehmusteiden käytöstä ja asentohoidosta. Lähiesihenkilöt kokoavat yksikkökohtaisia taustatietoja painehaavojen ehkäisyn toimintamallin käytöstä (ihon kunnon tarkistus, painehaavariskin ja vajaaravitsemusriskin arviointi) sekä hoidossa tai hoivassa olevien henkilöiden lukumäärästä prevalenssipäivänä. Lisäksi ympärivuorokautista hoitoa tai hoivaa tarjoavista yksiköistä kerätään tiedot käytössä olevien potilas-, asiakas- tai asukaspaikkojen lukumäärästä prevalenssipäivänä, välittömään hoitoon tai hoivaan osallistuvan henkilöstön määrästä ja rakenteesta sekä keskimääräisistä työvuorokohtaisista arkipäivien henkilöstömääristä.
Pirhassa tutkimus on tarkoitus kohdistaa sairaalapalvelun aikuisten vuodeosastoille, Sydänsairaalan osastoille sekä ikäihmisten palvelulinjan ympärivuorokautisen hoidon/hoivan yksiköihin ja joillekin kotihoidon alueille palvelujohtajan tekemän linjauksen mukaisesti. Kokonaisuudessaan kohdeksiköitä on yhteensä noin 80 ja potentiaalisia potilaita/asukkaita noin 1200.
Tutkimuksessa kerätään ja käsitellään vain tutkimuksen toteuttamiseksi tarvittavia henkilötietoja. Kerättyjä henkilötietoja ja tutkimustuloksia käsitellään luottamuksellisesti henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön edellyttämällä tavalla (EU:n tietosuoja-asetus ja Suomen tietosuojalaki).
Tiedonkeruu toteutetaan siten, että tutkittavan henkilöllisyys ei paljastu tutkimusaineistosta (GDPR, 2016/679; Ruggiano & Perry, 2017).. Tutkimuksessa kerättävien tietojen sisällöstä, käsittelystä ja säilytyksestä on laadittu Tietosuojaseloste ja vaikutusten arviointi -dokumentti. Tietoja ei anneta tutkimuksen ulkopuolisille henkilöille. Henkilötiedot käsitellään koodattuina, jolloin yksittäinen tutkittava ei ole tunnistettavissa ilman koodiavainta, joka säilytetään ao. organisaatiossa. (Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta, 488/1999.) Myös tutkimusyksiköt koodataan yksikkötyypeittäin, jolloin ne eivät ole tunnistettavissa. Yksikkötyyppiluokittelu on kehitetty Hoitotyön kansallisen vertaiskehittämisen verkostossa.
Kukin tutkimuskeskus vastaa itse aineistonkeruusta syntyvistä kustannuksista. Tutkimusaineiston analyysin ja tulosten raportoinnin tueksi haetaan ulkopuolista rahoitusta.
Tutkimustuloksista raportoidaan tieteellisissä julkaisuissa.