Perustelut
Varautumisvelvollisuudesta säädetään valmiuslain (2011/1552) 12 §:ssä. 1.1.2023 voimaan tulleen säädöksen mukaan hyvinvointialueiden tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa.
Kokonaisvarautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin muodostuu Pirkanmaan hyvinvointialuetta koskevasta valmiussuunnitelmasta sekä tehtäväalueiden ja palvelutuotannon valmiussuunnitelmista.
Strateginen ohjaus ja järjestäminen, tukipalvelut ja pelastuspalvelut tehtäväalueet laativat valmiussuunnitelmansa hyvinvointialueen valmiussuunnitelman yleisen osan pohjalta.
Varautumisen tavoitteena on hyvinvointialueen ydintoimintojen ja suorituskykyjen ylläpitäminen ja jatkuvuudenhallinta eri tilanteissa. Kokonaisuuteen kuuluvat mm. suunnitelmavalmius, henkilöstön varaamis- ja siirtosuunnitelmat, johdon ja henkilöstön osaamisen varmistaminen, materiaalinen valmius sekä häiriötilanteista palautuminen. Valmiusharjoittelu on tärkeä osa oman valmiuden kehittämistä.
Aluehallituksen käsittelyssä on Strateginen ohjaus ja järjestäminen -valmiussuunnitelma, Tukipalvelujen valmiussuunnitelma sekä Pelastuspalvelujen valmiussuunnitelma. Sote-tehtäväalueen valmiussuunnitelma on hyväksytty aluehallituksessa 15.1.2024 § 6. Tavoitteena on, että kaikkien tehtäväalueiden valmiussuunnitelmat on käsitelty ja hyväksytty aluehallituksessa kuluvan vuoden aikana.
Strateginen ohjaus ja järjestäminen -tehtäväalueen valmiussuunnitelman luonne on strateginen ja se keskittyy hyvinvointialueen järjestämistehtävän varmistamiseen, johtamiseen ja päätöksentekoon sekä ydintoimintojen yhteensovittamiseen. Tehtäväalueen johtoryhmä osallistuu hyvinvointialueen häiriötilannejohtoryhmän tukemiseen ja toimii osana tehtäväalueen normaalia johtamista arjen työn jatkuvuudenhallinnassa. Tehtäväalueen toiminta on häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa pääosin skenaarioriippumatonta – oli kyse sitten sotilaallisen voimankäytön tilanteesta tai pandemiasta. Valmiussuunnitelma on jatkuvasti päivitettävä. Jatkotyössä tehtäväalueiden jatkuvuudenhallinnan yhtymäkohtia ja vastuita on edelleen tarkennettava.
Tukipalveluiden tehtäväalueen valmiussuunnittelulla pyritään varmistamaan palvelutuotannon ja muun organisaation toiminta niin normaaliolojen häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissa. Valmiussuunnitelma rakentuu tehtäväalueen valmiussuunnitelmasta, jonka liitteenä ovat operatiiviset toimialuekohtaiset valmiussuunnitelmat hälytyskaavioineen.
Pelastuspalveluiden tehtäväalueen tulee olla varautunut oman toiminnan jatkuvuuteen ja vastata normaaliolojen häiriötilanteiden ja poikkeusolojen uhkien edellyttämistä toimenpiteistä. Pelastuspalveluiden tehtäväalue varmistaa valmiussuunnittelun ja muiden etukäteen tehtävien valmistelujen avulla, että pelastuspalvelut kykenee huolehtimaan ihmisten ja omaisuuden suojaamisesta ja muista tehtävistään sekä tehtävien edellyttämästä yhteistoiminnasta normaaliolojen häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa palvelutasopäätösten mukaisesti.
Hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunta on käsitellyt 21.11.2024 kokouksessaan tehtäväalueiden valmiussuunnitelmat. Valiokunta piti suunnitelmia hyvinä eikä erillisiä lausuntoja annettu.
Valmiussuunnitelmat sisältävät salassa pidettävää ja käyttörajoitettua tietoa. (Julkisuuslain 24 § 1 mom. 8-kohta.) Valmiussuunnitelmat ovat nähtävillä aluehallituksen kokouksessa.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Marina Erhola, HYVINVOINTIALUEJOHTAJA, marina.erhola@pirha.fi
Aluehallitus päättää hyväksyä strategisen ohjauksen ja järjestämisen -tehtäväalueen, tukipalveluiden tehtäväalueen ja pelastuspalvelujen tehtäväalueen valmiussuunnitelmat.