Perustelut
Vammaispalveluiden myöntämisestä säädetään laissa vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987). Lainsäädäntö on uudistumassa ja nykyisen lain korvaa 1.1.2025 voimaantuleva vammaispalvelulaki (675/2023). Lisäksi lain soveltamisalaa koskeva hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Myös soveltamisalan tarkennusten on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2025 siten, että uusi vammaispalvelulaki tulisi suoraan voimaan tarkennetulla soveltamisalalla. Soveltamisalaa koskevat päätökset on tarkoitus tehdä joulukuussa.
Päätettäväksi esitettävät myöntämisperusteet perustuvat uuteen vammaispalvelulakiin. Vammaispalvelulain uudistuksen tavoitteena on
- toteuttaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa sekä ehkäistä ja poistaa niiden toteutumisen esteitä,
- tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä
- turvata vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen ja edun mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut.
Pääperiaatteena on, että vammainen henkilö saa palvelut osana yleistä palvelujärjestelmää yhdenvertaisesti muiden kanssa. Uusi vammaispalvelulaki sisältää säännökset vammaisille henkilöille järjestettävistä sosiaalihuollon erityispalveluista, jotka täydentävät yleisiä sosiaalipalveluita. Vammaispalvelulain uudistuksen yhteydessä laki kehitysvammaisten erityishuollosta pääosin poistuu käytöstä, ja kehitysvammalakiin jäävät vain itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja perusoikeuksien rajoittamista sekä tahdosta riippumatonta erityishuoltoa koskevat säännökset.
Sosiaalihuollon yleislakina sovelletaan sosiaalihuoltolakia ja terveydenhuollon yleislakina terveydenhuoltolakia. Jatkossakin myös vammaiset henkilöt saavat tarvitsemansa sosiaalihuollon palvelut ja tuen aina ensisijaisesti sosiaalihuoltolain perusteella. Vammaisten henkilöiden terveydenhuolto järjestetään yhdenvertaisesti muiden kanssa terveydenhuoltolain perusteella. Lainsäädännön tavoitteiden ja myös sen toteutettavuuden näkökulmasta on tärkeää erottaa iäkkäille henkilöille järjestettävät palvelut vammaispalveluista. Iäkkäiden henkilöiden palvelut tulee järjestää pääsääntöisesti sosiaalihuoltolain perusteella kuten aikaisemminkin.
Vammaispalvelulain perusteella järjestetään erityispalveluita vammaiselle henkilölle, joka ei saa yksilöllisen tarpeensa mukaisia, sopivia ja tavanomaisessa elämässä tarvittavia palveluita yleislakien perusteella. Lähtökohtana määriteltäessä vammaisen henkilön oikeutta saada palvelua on henkilön vamman tai sairauden aiheuttamasta pitkäaikaisesta tai pysyvästä toimintakyvyn rajoitteesta johtuva yksilöllinen avun ja tuen tarve.
Vammaispalvelulaki sisältää osittain kokonaan uusia palveluita ja lisäksi palveluita, jotka ovat sisältyneet jo nyt voimassa olevaan lainsäädäntöön. Lain soveltamisen ja päätöksenteon tukemiseksi on valmisteltu nyt yleiset uuden lain mukaisten palveluiden myöntämisperusteet ja erilliset määrärahasidonnaisten palveluiden ja taloudellisen tuen myöntämisperusteet. Myöntämisperusteisiin on kirjattu pääasiassa vammaispalvelulakiin sisältyvien uusien palveluiden myöntämisperusteet. Määrärahasidonnaisten palveluiden ja taloudelliset tuen myöntämisperusteet vastaavat pitkälti aiemmin käytössä olleita harkinnanvaraisten palveluiden myöntämisperusteita. Myöntämisperusteet on laadittu turvaamaan vammaisten henkilöiden yhdenvertainen kohtelu hyvinvointialueella sekä tukemaan palveluihin hakeutumista ja myöntämiseen liittyvää päätöksentekoa.
Asiaa esittelevät vastuualuejohtaja Sonja Vuorela ja suunnittelija Riitu Nykänen.
Liitteet
Liite 1 Vammaispalvelulain mukaisten palveluiden myöntämisperusteet 1.1.2025 lähtien
Liite 2 Vammaispalvelulain mukaisten määrärahasidonnaisten palveluiden ja taloudellisen tuen myöntämisperusteet 1.1.2025 lähtien.
Oheismateriaalina esitykset Vammaispalvelulain mukaiset määrärahasidonnaiset palvelut ja Vammaispalvelulain mukaisten uusien palveluiden myöntämisperusteet.