Perustelut
Asian taustaa
Pirkanmaan hyvinvointialueelle on siirtynyt kunnilta vajaat 3000 erityisryhmien asukkaiden vuokrasopimusta. Vuokrasopimuksista 55 % prosenttia on ARA-rahoitteisia kohteita, joiden vuokria tulee ARA-lainsäädännön mukaisesti korottaa omakustannusperiaatteen mukaisesti.
Vapaarahoitteisten kohteiden (noin 1200 sopimusta) vuokrasopimusten ehdot ovat hyvin erilaisia ja kunnat ovat myös hallinnoineet vuokrasopimuksia eri tavoin. Sopimusten vuokrankorotusmekanismit vaihtelevat, vuokria on korotettu vaihtelevasti tai niitä ei ole korotettu pitkiin aikoihin, vaikka se sopimusehtojen mukaan olisikin ollut mahdollista. Osassa sopimuksista vuokrantarkistuksista päättää esim. kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta tai muu kunnan toimielin, jolloin tarkistusehtoa ei voida enää sellaisenaan soveltaa. Eroja on myös siinä, onko asukkaiden käyttämät yhteistilat jyvitetty asukkaiden vuokriin vai ei. Vuokrataso vaihtelee kohteittain ja myös kohteiden sisällä neliövuokrissa on merkittäviä eroja.
Asukkaiden yhdenvertainen kohtelu edellyttää vuokrauksen ehtojen yhtenäistämistä. Koska hyvinvointialueella ei ole oikeutta yksipuolisesti muuttaa vuokrasopimusten ehtoja, yhtenäistäminen on tehtävä irtisanomalla nykyiset vuokrasopimukset ja tekemällä uudet vuokrasopimukset asukkaiden kanssa. Tätä ennen on kuitenkin määriteltävä ne periaatteet, joita vuokrasopimuksia uusittaessa noudatetaan vapaarahoitteisten kohteiden osalta.
Taloudellisesti on tärkeää saada asukasvuokrat vastaamaan mahdollisimman hyvin kohteesta hyvinvointialueelle aiheutuvia kustannuksia, eli vuokraa, jonka hyvinvointialue itse maksaa asunnoista ja asukkaiden käytössä olevista yhteistiloista kohteen omistajalle. Tätä periaatetta toteutettaessa on kuitenkin huomioitava, että mahdollisen vuokrankorotuksen tulee olla kohtuullinen. Tämän osalta esitetään, että vuokrankorotusta pidetään kohtuullisena, kun se ei ylitä 15 %:a vuodessa tai kun kuukausivuokraa korotetaan vuosittain enintään 100 euroa.. Jälkimmäistä euromääräistä korotusehtoa noudatetaan niissä kohteissa, joissa vuokrataso on poikkeuksellisen alhainen. Pääosassa vuokrasopimuksista riittää yksi korotus, jonka jälkeen vuokraa korotetaan ainoastaan elinkustannusindeksin noustessa. Joissakin kohteissa vuokrat ovat kuitenkin poikkeuksellisen alhaiset, jolloin korotuksia voidaan tehdä 2-3 kertaa.
Periaatteet tiivistetysti
- Erityisryhmien asukkaiden vuokrasopimukset vapaarahoitteisissa kohteissa uusitaan irtisanomalla noudattaen huoneenvuokralaissa säädettyä kuuden kuukauden irtisanomisaikaa ja tarjoamalla asukkaalle uutta vuokrasopimusta, jolla asumista tutussa paikassa voi jatkaa.
- Uusimisen yhteydessä vuokria korotetaan vastaamaan mahdollisimman hyvin hyvinvointialueelle aiheutuvia kustannuksia; kuitenkin enintään 15 % vuosittain tai enintään 100 euron vuosittainen korotus kuukausivuokraan.
- Vuokrien enimmäismäärinä käytetään Kelan määrittelemiä enimmäisasumismenoja (vuonna 2024 Tampere 712 €/kk, muut kunnat 624 €/kk)
- Vuokrankorotusehtona käytetään elinkustannusindeksiä.
- Ararahoitteisissa kohteissa noudatetaan ara-lainsäädännön mukaista omakustannusvuokraa.
Asian valmistelusta ja päätöksenteosta
Erityisryhmien asukasvuokrasopimusten hallinnointi kuuluu tukipalvelujen toimintasäännön mukaisesti tilahallinta-vastuualueen tehtäviin. Tukipalvelujen tehtäväalueen johtoryhmä on joulukuussa 2023 asettanut työryhmän valmistelemaan asukasvuokrauksen periaatteita. Ryhmässä on ollut mukana edustus palvelutuotannosta, tilapalveluista sekä lakiyksiköstä.
Työryhmän ehdotus erityisryhmien asumisen vuokrauksen periaatteiksi on käsitelty sote- ja tukipalvelujohtoryhmissä sekä hyvinvointialueen johtoryhmässä. Esitys on toimitettu käsiteltäväksi vanhusneuvostossa 4.6.2024 ja vammaisneuvostossa 5.6.2024. Neuvostoilta on pyydetty lausunnot asiakkuus- ja laatujaoston kokoukseen 10.6.2024
Asiakkuus- ja laatujaoston tehtävänä on hyväksyä asukasvuokrien vuokranmäärityksen periaatteet (hallintosääntö 12 § 10 kohta).
Liitteenä erityisryhmien vuokrantarkistuksen periaatteet. Oheismateriaalina on esitysmateriaali aiheesta.