Perustelut
Kunta on voinut maksaa kehitysvammaiselle henkilölle kehitysvammaisten erityishuollosta annetun asetuksen (988/1977) 24 §:n 2 momentin nojalla työosuusrahaa. Nykyisin kunnissa käytössä oleva työosuusrahan maksaminen on muodostunut vakiintuneeksi tavaksi. Maksuperusteet ovat kuitenkin vaihdelleet kunnittain. Uudessa vammaispalvelulaissa, joka esityksen mukaan (HE 22.9.2022) astuu voimaan 1.1.2023, ei työtoimintaa järjestettäisi enää vammaispalvelulain perusteella, vaan järjestäminen tapahtuisi sosiaalihuoltolain perusteella. Myös kehitysvamma-asetuksen perusteella maksettu työosuusraha poistuisi asetuksen kumoamisen vuoksi 1.1.2023 alkaen.
Uudessa vammaispalvelulaissa on siirtymäaika siten, että vanhat päätökset pysyisivät voimassa päätöksiin merkityn voimassaoloajan tai enintään kolme vuotta, jos vammaisen henkilön palvelun tarve ei muutu. Tammikuussa 2023 tulleet hakemukset käsiteltäisiin uuden lain mukaisesti, jolloin työtoimintaa järjestettäisiin sosiaalihuoltolain mukaisella päätöksellä. Esityksenä on, että myös sosiaalihuoltolain mukaisesti järjestettävään työtoimintaa osallistuvalle maksettaisiin työllistymistä tukeva korvaus. Työllistymistä tukeva korvaus korvaisi aiemmin käytössä olleen työosuusrahan.
Mikäli uusi vammaispalvelulaki ei tulisi voimaan, esitetään että työosuusrahan korvaava työtoiminnan työllistymistä tukeva korvaus Pirkanmaan hyvinvointialueella suoritettaisiin kuitenkin tämän esityksen mukaisesti.
Työtoiminnan työllistymistä tukevasta korvauksesta ei säädetä laissa, mutta vakiintunut käytäntö kunnissa ja näin myös asiakkaiden etu, ovat perusteet jatkaa korvausten käyttöä Pirkanmaan hyvinvointialueella. Työelämäosallisuutta koskeva lainsäädäntöuudistus on kesken. Tällä tulee todennäköisesti olemaan vaikutusta myös vammaisten työllistymiskysymyksiin. Toiminnan uudelleen organisointia hyvinvointialueen sisällä tarkastellaan jatkossa yhdessä aikuissosiaalityön kanssa. Mikäli asiakkaita siirtyy kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain perusteella järjestettävään palveluun (189/2001), määräytyvät korvaukset sen lain perusteella.
Hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa tulee työllistymistä tukevan korvauksen perusteet ja suuruus yhdenmukaistaa. Arvioinnin tueksi on luotu arviointilomake, jonka perusteella määräytyy asiakkaan työllistymistä tukevan korvauksen määrä. Arviointilomakkeeseen perustuva korvauksen myöntäminen lisää asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoista kohtelua.
Korvauksen suuruus olisi 8-12 euroa/päivä ja korvaus maksettaisiin vain läsnäolopäiviltä. Korvausta ei makseta ensimmäiseltä kuukaudelta, jolloin tehdään kartoitusta korvaussumman määrittelemiseksi.
Sosiaalihuoltolain perusteella järjestettävästä työtoiminnasta maksettavat työllistymistä tukevat korvaukset eivät lisää hyvinvointialueen kustannuksia. Kustannukset työllistymistä tukevista korvauksista ovat kunnissa tällä hetkellä arviolta 220.000 euroa vuodessa. Kustannusarviossa on käytetty pohjana Tampereen asiakasmääriä ja kustannustietoja. Koko hyvinvointialueen työtoiminnan asiakkaiden määrä on 360. Asiakasmäärä tulee kuitenkin vähentymään, kun osa asiakkaista siirtyy päiväaikaiseen toimintaan. Arvioitu luku 2023 alussa olevista työtoiminnan asiakkaista on 300.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.