Kokouskäsittely
Kuultiin asiantuntijana suunnittelija Sanna Hakkaraista, vastuualuejohtaja Sonja Vuorelaa ja palvelupäällikkö Marita Pitkästä.
Vammaisneuvoston keskustelusta syntyneitä nostoja:
1. Lapsuuden kodissa asuvan vammaisen henkilön (usein lapsi tai nuori) lyhytaikainen hoito on tärkeä vanhemman/ vanhempien/ huoltajien jaksamisen turvaamiseksi. Lyhytaikaisen hoidon tulee olla luotettavaa, ennakoitavaa, jatkuvaa ja säännöllistä. Tämä tukee perheen arkea ja jaksamista, kun tietää milloin lyhytaikainen hoito toteutuu seuraavan kerran. Näin palvelu toteutuu luotettavasti ajallaan ja palveluun voi luottaa. Tämä on erityisen tärkeätä silloin, kun kysymys on yksinhuoltajaperheestä tai vammaisen henkilön avun ja tuen tarve on vaativaa. Täytyy myös ottaa huomioon, että säännöllinen lyhytaikainen hoito mahdollistaa vanhempien työnteon ja sitä kautta jokapäiväisen ansion hankinnan ja työeläkkeen kerryttämisen. Tätä näkökulmaa ei tämän palvelun järjestämisessä ole otettu huomioon.
2. Lyhytaikaisen hoidon järjestäminen ei saa perustua palveluntuottajan antamaan halvimpaan hintaan. Se asettaa usein isoja riskejä luotettavuudelle ja laadulle. On tärkeätä, että palveluntuottajalla pysyisi henkilökunta samana. Kommunikaatioon ja muihin vammaisen henkilön erityistarpeisiin pitää pystyä vastaamaan: viittomakieli, tukiviittomat, korvaavat kommunikointikeinot sekä suomen/ ruotsin kielen taito tarpeen mukaan sekä myös muut kielet huomioiden tarvittaessa turvattava.
3. Hankinnan tulee olla riittävän monipuolinen ja laaja, jotta se kattaa yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista ja varmistaa asiakkaille mahdollisuuden oikeanlaisiin oikea-aikaisten palveluiden saamisen huomioiden perheiden tarpeet kokonaisvaltaisesti, muu perhe huomioiden (sisarukset, parisuhteen tarpeet, työnteon mahdollistaminen, lepo ja virkistys, osallisuus vammaisille henkilöille).
4. Lyhytaikainen hoito hyvin järjestettynä auttaa molempia osapuolia tulevaisuudessa väistämättä tapahtuviin muutoksiin.
5. Palvelun käyttäjät eivät voi valittaa hyvinvointialueen hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen samalla tavalla kuin hyvinvointialue tai palveluntuottajat. Tämän vuoksi on erittäin tärkeätä, että vammaisten henkilöiden vanhemmat tulisivat kuulluksi hankinnasta ja tarjouspyyntöasiakirjasta ennen sen julkaisemista, sekä heillä olisi mahdollisuutta antaa hankintaan liittyen palautetta nykyisistä palveluntuottajista, jotta laatu huomioidaan tulevissa hankinnan päätöksissä ja hankinnan kriteereissä.
6. Vammaissosiaalityön ja omaishoidon tuen yksikön yhteistyön palvelujen hankinnassa ja saatavuudessa tulee toimia saumattomasti yhteen asiakkaan palveluiden sujuvan ja oikea-aikaisen yksilöllisten tarpeiden mukaisten palveluiden mahdollistamiseksi.
7. Asiakasryhmiin lisättävä aistivammaiset asiakkaat.
8. Palveluseteleiden euromäärän tulee vastata palvelua mihin tarkoitettu, joka lisää asiakkaiden valinnanvaraa ja palvelut eivät jää käyttämättä. Palveluseteli ei saa olla Pirhan säästötoimenpide.
9. Oman tuotannon kehittämistä ja lisäämistä tulee jatkaa varmistamaan joustava ja äkillisiin tarpeisiinkin vastaaminen.