Perustelut
Pirkanmaan hyvinvointialue aloitti uutena työnantajana palvelutuotantonsa 1.1.2023. Hyvinvointialue muodostui 23 työnantajan liikkeenluovutuksesta ja hyvinvointialueen henkilöstömäärä on n. 20 000. Henkilöstö siirtyi hyvinvointialueelle suurelta osin entisissä tehtävissään ja työyksiköissään.
Pirkanmaan hyvinvointialueella on tällä hetkellä edelleen vielä hyvin pirstaleinen palvelujärjestelmä. Yhdistyvien organisaatioiden henkilöstö siirrettiin hyvinvointialueelle 1.1.2023 alkaen, ja tämän jälkeen Pirkanmaan hyvinvointialueella on toteutettu jo lukuisa joukko muutoksia ja toimintojen yhteensovittamisia aiemmin käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen.
Hyvinvointialueuudistuksen tavoitteena on varmistaa yhdenvertaiset palvelut ja parantaa niiden saatavuutta, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu yleiskatteelliseen laskennalliseen valtion rahoitukseen sekä maksu- ja myyntituloihin.
Henkilöstön sijoittumista, määrää, työtehtäviä, organisaatiota ja sen rakennetta on tarkasteltu Pirkanmaan hyvinvointialueella palveluverkkouudistuksen edetessä. Tarkastelua on tehty kaikilla tehtäväalueilla ja palvelulinjoilla. Työnantajan toimintojen ja organisaation uudelleenorganisointia on tarkoituksenmukaista jatkaa edelleen.
Mahdollisia henkilöstömenoihin kohdistuvia säästötoimenpiteitä tulee käsitellä työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain (449/2007) 4 §:n 2 momentin mukaisesti yhteistoimintamenettelyssä ennen kuin hyvinvointialueen aluehallitus tekee aluevaltuustolle lopullisen talousarvioehdotuksen.
Nyt esillä olevan yhteistoimintamenettelyn kohteena on koko sairaalapalveluiden palvelulinjan henkilöstö lukuun ottamatta kuntoutuksen ja psykososiaalisen tuen vastuualueen henkilöstöä, joka on jo toisen, aiemmin aluehallituksen 8.9.2025 (§ 248) päätöksellä käynnistetyn yhteistoimintamenettelyn piirissä. Palvelulinjalla on tarve alentaa kustannustasoa 18,2 miljoonalla eurolla vuonna 2026. Tästä noin 8,3 miljoonaa euroa arvioidaan liittyvän henkilöstökustannuksia pienentäviin toimenpiteisiin, jotka edellyttävät yhteistoimintaneuvotteluja. Yhteistoimintaneuvotteluiden tarkoituksena on käsitellä henkilöstön edustajien kanssa säästötoimenpidesuunnitelmia sekä etsiä keinoja säästöihin pääsemiseen. Keinoja voivat olla esimerkiksi toimintojen tehostaminen sekä uusien toimintatapojen ja -mallien etsiminen vastaamaan tiukentunutta taloudellista tilannetta. Nämä keinot voivat johtaa henkilöstön vähentämiseen sekä muihin irtisanomisperusteisiin muutoksiin palvelussuhteiden ehdoissa.
Valmistelussa ja neuvotteluissa tulee arvioida kaikkia mahdollisia keinoja säästöjen saavuttamiseen. Nyt käynnistettävät yhteistoimintaneuvottelut voivat johtaa arviolta 350 henkilön palvelussuhteiden irtisanomiseen tai palvelussuhteen olennaisten ehtojen muutoksiin.
Työnantajan suunnitelmien taustalla ovat taloudelliset, tuotannolliset ja toimintojen uudelleenorganisointiin liittyvät syyt. Suunnitelluilla muutoksilla tuetaan sitä säästötavoitetta, mikä on asetettu aiemmin Pirkanmaan hyvinvointialueelle vuosille 2025–2026 vuoden 2023 ja 2024 alijäämän kattamiseksi. Kyseisinä vuosina katettavaa alijäämää on ollut 193,1 miljoonaa euroa.
Yhteistoimintamenettelyllä turvataan henkilöstön vaikutusmahdollisuudet lain piirissä olevissa työnantajan päätösasioissa. Suunnitelmat on lain hengen mukaisesti suunniteltava vuoropuhelussa henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa.
Edellä esitetyillä perusteilla esitetään, että Pirkanmaan hyvinvointialue työnantajana aloittaa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain 4 §:n ja 7 §:n mukaiset yllä mainittuun henkilöstöön kohdistuvat yhteistoimintaneuvottelut. Työnantajan tulee nimetä yhteistoimintaneuvotteluihin työnantajan edustajat.
Päätös
Aluehallitus päätti
- käynnistää Pirkanmaan hyvinvointialueella sairaalapalveluiden palvelulinjalla henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat sairaalapalveluiden palvelulinjan henkilöstöä (pois lukien kuntoutuksen ja psykososiaalisen tuen vastuualueen henkilöstö) ja jotka voivat johtaa mahdollisiin irtisanomisiin, tehtävien lakkauttamisiin, tarjolla olevan työmäärän vähentymiseen, palvelussuhteen ehtojen muutoksiin ja palvelussuhteen olennaisten ehtojen irtisanomisperusteisiin muutoksiin, jotka voivat johtaa palvelussuhteen päättymiseen henkilön kieltäytyessä mahdollisista muutoksista. Edellä mainittua henkilöstöä koskevat toiminnan uudelleenjärjestelyt voivat vaikuttaa osaltaan myös tukipalveluhenkilöstön toimintaan ja määrään. Arviolta nämä irtisanomiset sekä irtisanomisperusteiset toimenpiteet voivat kohdistua 350 henkilöön.
- valtuuttaa HR-johtajan antamaan kirjallisen neuvotteluesityksen yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseksi.
- nimetä työnantajan edustajat yhteistoimintaneuvotteluihin seuraavasti:
- HR-johtaja Aija Tuimala ja sairaalapalveluiden palvelulinjajohtaja Markus Paananen,
- asiantuntijoina HR-palvelupäällikkö Katja Vihusaari, palvelussuhdepäällikkö Elina Reinikainen sekä henkilöstöpäällikkö Sami Uusitalo.
- lisäksi tarvittaessa voidaan neuvotteluihin kutsua muita työnantajan edustajia asiantuntijoiksi.
- että kokonaissäästötarve tarkentuu vasta talousarvion käsittelyn jälkeen ja aluehallitus ottaa sen huomioon yhteistoimintaneuvotteluiden tuloksesta päättäessään.
- tarkastaa pykälän kokouksessa.
Lisäksi aluehallitus hyväksyi yksimielisesti toivomusponnen: yhteistoimintaneuvotteluiden aikana on selvitettävä erityisesti sairaalapalveluiden rakenteiden toiminta, päällekkäisyyksien välttäminen ja hoitoketjujen sujuvuus.