Valmistelija
Katja Vihusaari, HR-PALVELUPÄÄLLIKKÖ, katja.vihusaari@pirha.fi
Aija Tuimala, HR-JOHTAJA, aija.tuimala@pirha.fi
Perustelut
Aluehallitus hyväksyi 11.11.2024 (§ 296) Pirkanmaan hyvinvointialueen palkkaharmonisointisuunnitelman. Samassa yhteydessä aluehallitus linjasi, että harmonisoinnin toteutumista raportoidaan vuosittain aluehallitukselle ja harmonisointisuunnitelmaa päivitetään aikataulujen tarkentuessa.
Harmonisointisuunnitelmaa päivitettiin syksyllä 2025. Aluehallitus 24.11.2025 (§ 324) hyväksyi esitetyn suunnitelman mukaisesti, että harmonisoinnin loppuunsaattaminen edellyttää yhteneväisiä hyvinvointialueen palkkausjärjestelmiä, joiden jälkeen harmonisoinnin kokonaiskustannusarvio pystytään arvioimaan. Järjestelyerien harmonisointia ei saada täysin toteutettua vuoden 2028 loppuun mennessä sopimuskauden paikallisilla erillä. Harmonisointia edistetään kuitenkin jatkuvasti taloudellisten reunaehtojen puitteissa. Harmonisointisuunnitelmaa päivitetään talousarvion aikataulussa vuosittain. Harmonisoinnin edistymisestä raportoidaan aluehallitukselle tilinpäätösraportoinnin yhteydessä vuosittain.
Vuonna 2025 jaettiin järjestelyeriä yhteensä 2 187 000 euroa. Järjestelyerät tulivat voimaan eri ajankohdista, joten kokonaisvaikutus vuodessa oli myönnetyillä erillä karkeasti arvioiden 19 700 000 euroa. Henkilöstön vaihtuvuuden vuoksi toteutunut kokonaisvaikutus poikkeaa tästä laskennallisesta summasta. Järjestelyerissä jaettava euromäärä lasketaan tavanomaisen kuukauden palkkasummasta.
Vuonna 2025 järjestelyeriä kohdennettiin HYVTES:n alaisen henkilöstön osalta kolmesti: helmikuussa, kesäkuussa ja marraskuussa. Järjestelyerät kohdennettiin osin alimpien palkkojen korotuksiin, yksittäisiin palkkaepäkohtiin ja osin kokonaisiin ammattiryhmiin. Korotukset kohdennettiin tehtäväkohtaisiin palkkoihin. Kokonaisuudessaan paikallisia järjestelyeriä jaettiin vuonna 2025 HYVTESin piiriin kuuluvalle henkilöstölle noin 118 800 euroa.
SOTE-sopimuksen alaisen henkilöstön osalta jaettiin vuonna 2025 kaksi järjestelyerää, helmikuussa ja kesäkuussa. Korotukset kohdennettiin osittain tehtäväkohtaisiin palkkoihin, kuten alarajapalkkoihin ja osittain henkilökohtaisiin lisiin. Lisäksi erää käytettiin työehtosopimuksen hinnoittelumuutoksen aiheuttamien kustannusten kattamiseen. Kokonaisuudessaan paikallisia järjestelyeriä jaettiin vuonna 2025 SOTE-sopimuksen piiriin kuuluvalle henkilöstölle noin 1 646 300 €.
Lääkärisopimuksen osalta jaettiin vuonna 2025 kaksi järjestelyerää, kesäkuussa ja marraskuussa. Kesäkuun erä käytettiin kaikissa liitteissä uraporraspalkkojen harmonisointiin sekä tohtorin tutkinnosta ja dosentuurista maksettaviin henkilökohtaisiin lisiin, joista suurin osa kohdistui liitteeseen 3. Marraskuun erästä pääosa käytettiin uraporraspalkkojen harmonisointiin, osa kohdennettiin henkilökohtaisiin lisiin. Marraskuussa saatiin harmonisoitua lääkärisopimuksen hammaslääkäreiden liitteet 2 ja 4. Kaikkiaan järjestelyeriä jaettiin vuonna 2025 lääkärisopimuksen piiriin kuuluvalle henkilöstölle yhteensä noin 421 900 €.
SOTE-sopimuksen ja HYVTES:n palkkausjärjestelmistä saavutettiin valtakunnallinen neuvottelutulos joulukuussa 2025. Palkkausjärjestelmien rakentaminen on viivästynyt suunnitellusta aikataulusta, mikä osaltaan aiheuttaa haasteita myös palkkaharmonisoinnin toteuttamiselle. Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden palkkausjärjestelmän ollessa valmiina harmonisointi etenee myös lääkäreiden liitteiden 1 ja 3 osalta.
Liitteenä harmonisointisuunnitelma, suunnitelman liite 3. päivitetty. Oheismateriaalina palkkaharmonisoinnin toteuttaminen vuonna 2025 -esitysdiat.
Ehdotus
Yhteistoimintaelin päättää merkitä tiedoksi vuoden 2025 raportin palkkaharmonisoinnin toteuttamisesta.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.
Kokouskäsittely
Kuultiin asiantuntijana HR-palvelupäällikkö Katja Vihusaarta.
Henkilöstöjärjestöt (JHL ry, JUKO ry, Jyty ry, SuPer ry ja Tehy ry) kommentoivat yhteisesti asiaa: Yhteistoimintaelimen järjestöjen edustajat ovat tuoneet Pirkanmaan hyvinvointialueen aikana esiin eriäviä näkemyksiä työnantajan palkkaharmonisaatiosuunnitelmaan, myös aikataulujen osalta. Työnantaja on rakentanut palkkaharmonisaatiosuunnitelmaa lähes kokonaisuudessaan järjestelyvaraerien varaan, mikä ei kokonaisuudeltaan ole ollut järjestelyeräkohdennusten tarkoitus. Palkkaharmonisaatiosuunnitelman rakentuessa järjestelyeräkohdennusten varaan, palkkaharmonisaatio pitkittyy ja muu palkkausjärjestelmien kehittäminen jää varjoon. Pahimmillaan palkkausjärjestelmien käyttöönottoa määrittää kustannusvaikutukset sen sijaan, että järjestelmät otetaan käyttöön niiden tarkoittamalla tavalla. Henkilöstön näkökulmasta palkkaharmonisaation pitkittyminen luo toistuvaa epätasa-arvon tunnetta sekä vahvistaa henkilöstön epäluottamusta työnantajaan.