Perustelut
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021, §7) velvoittaa hyvinvointialueen laatimaan valtuustokausittain alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman. Hyvinvointialueella on raportoitava asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä aluevaltuustolle vuosittain.
Pirkanmaan hyvinvointialueen hyvinvointikertomus ja -suunnitelman 2023–2026 tavoitteena on lisätä pirkanmaalaisten terveyshyötyä sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja väestötasolla. Kokonaisuuteen kuuluvat Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, Neuvolasuunnitelma, Opiskeluhuoltosuunnitelma, Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma ja Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma.
Lisäksi raportoidaan lakisääteiseen kokonaisuuteen liitettyä Väkivallan ehkäisyn toimenpideohjelmaa vuosille 2024–2026 sekä Pirkanmaan alueellista kulttuurihyvinvointisuunnitelmaa.
Nostoja hyvinvointisuunnitelmien puitteissa toteutetuista toimenpiteistä vuonna 2025
Hyvinvointia elintavoilla -sivustolle luotiin uusia sisältöjä yhteisöllisyyteen, mielen hyvinvointiin, naisen terveyteen, kaatumisen ehkäisyyn sekä ruoka-apuun ja yhteisöllisiin ruokailuihin. Lisäksi täydennettiin päihde- ja peliongelma –teeman sisältöjä. Apua väkivaltaan -sivustolla on tietoa asukkaille helposti ja saavutettavasti. Kampanjointi ja viestinnällinen panostus tekivät sivustoista tuttuja. Lisäksi hyvinvoinnin palveluhaku ja tapahtumakalenteri rakennettiin osaksi Hyvinvointia elintavoilla -sivustoa.
Elintapaohjauksen ja ravitsemusohjauksen intra-käsikirjoja päivitettiin ja edistettiin niiden saatavuutta ulkoisille palveluntuottajille rakentamalla extranet-yhteys. Puheeksi ottamisen korttia elintapaohjauksen ja ehkäisevän päihdetyön teemoista on edelleen jalkautettu ammattilaisten käyttöön. Asukkaita on kohdattu osallistumalla aktiivisesti Pirkanmaan kuntien erilaisiin tilaisuuksiin, koulutuksiin ja tapahtumiin.
Pakka-toimintamallin työryhmät toimivat koko Pirkanmaalla. Pakka-yhteistyössä toteutettiin muun muassa energiajuomakampanja ja vetoomus nuorten energiajuomien saatavuudesta ja kulutuksesta. Pirkanmaan ensimmäiset ostokokeet toivat tietoa alkoholin ja nikotiinituotteiden ikärajavalvonnasta vähittäiskaupoissa. Nuorten turvallisuustapahtuma Safe Space järjestettiin kauppakeskus Ratinassa laajassa yhteistyössä kolmannen sektorin ja kaupallisten toimijoiden kanssa.
Polulle - tukea toimijuuden vahvistumiseksi -hanke kehittää lähisuhdeväkivallan kokijoiden kanssa tehtävää työtä Pirkanmaalla Istanbulin sopimuksen ja NKV-direktiivin velvoitteiden mukaisesti. Barnahus-hankekehittämisen tuella valmistui palvelupolku väkivaltaa kokeneelle alaikäiselle. Tuhansia Pirkanmaan hyvinvointialueen työntekijöitä ja kuntien varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ammattilaisia koulutettiin tunnistamaan ja ottamaan puheeksi väkivaltaa sekä ehkäisemään sen muotoja eri toimintaympäristöissä. Väkivaltatyön messut tavoittivat satoja ammattilaisia maksuttomaan koulutus- ja palveluesittelytilaisuuteen.
MARAK-työryhmät yhdistyivät yhdeksi vauhdittaen kehittämistä sekä laadun parantamista. MARAK-koulutuksia järjestettiin kaikille ammattilaisille, lisäksi kohdennettuna erityisesti terveydenhuollon edustajille.
Alueellinen väkivallan ehkäisyn työryhmä vahvistui nuorisotyön ammattilaisilla. Kansallinen nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisyn ja torjunnan työryhmätyöskentely tukee tiedolla johtamista Pirkanmaalla. Alueellinen ehkäisevän päihdetyön työryhmä aloitti toimintansa.
Ikäihmisten ja vammaisten palvelulinjalla toteutettiin ammattilaisten ehkäisevän päihdetyön koulutus-kokonaisuus. Lähitoriyhteistyössä toteutettiin kuntalaistilaisuuksia, paikallisten eläkeläisjärjestöjen toimesta. Elintapaohjausta annettiin 11 000 kertaa Lähitorilla ja palveluneuvonnassa. Lähitorien kanssa on käyty läpi Pirkanmaan hyvinvointialueen Kaatumisen ehkäisyn toimintamalli sekä luotu lähitorien yksilöidyt ohjeet matalan kynnyksen palveluna. Mielen hyvinvoinnin ryhmiin ja tilaisuuksiin Lähitoreilla osallistui 22 300 henkilöä. 84 % lähitoriasiakkaista vastasi, että käynti paransi heidän hyvinvointiaan ja terveyttään.
Lasten ja nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarjontaa vahvistettiin ja hoitoon pääsyä nopeutettiin. Neuvolapsykologipalvelun tarjonta laajeni koko Pirhan alueella. Lasten ja nuorten psykiatrian sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen organisaatiouudistuksen myötä perustasolle luotiin uudet yleislääkärijohtoiset mielenterveys- ja päihdetyön tiimit. Terapiatakuun mukaiset menetelmät ovat tarjolla koko Pirhan alueella.
Ammattilaisille tarjottiin koulutusta päihdeongelmien ja toiminnallisten riippuvuuksien tunnistamiseen, puheeksi ottoon sekä varhaiseen hoitoon. Nuorten päihdehäiriöiden hoitoon kehitettyä toimintamallia juurrutettiin käyttöön. Uusi matalan kynnyksen Miepä-chat käynnisti toimintansa. Uusia ryhmämuotoisia tuen toimintamalleja on kehitetty, esimerkiksi Taitoa ja tukea tahtoikään ja Leikitään ja keskitytään.
Neuvoloissa lisättiin ammattilaisten osaamista lähisuhdeväkivallan puheeksi ottoon ja kartoitettiin systemaattisesti lähisuhdeväkivaltaa. Kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjan ammattilaiset suorittavat soveltuvin osin THLn verkkokoulut ”puutu väkivaltaan” ja Barnahus.
Raskausdiabeteksen asiantuntijaryhmä koottiin, otettiin käyttöön ravitsemuksen käsikirja, vahvistettiin tyypin 2 diabeteksen tunnistamista ja yhtenäistettiin elintapaohjauksen osaamista sekä kirjaamiskäytäntöjä. Asiakkaille tarjottiin yksilöllistä imetys- ja lasten uniohjausta ja etäryhmävalmennuksia vauvojen nukkumiseen. Asiakkaita ohjattiin digiperheen hyödyntämiseen.
Opiskeluhuollon kriisityön kokonaisuutta kehitettiin niin sisältöjen ja organisoinnin kuin yhdyspintatyön osalta. Opiskeluhuoltoon laadittiin uhka-arvioinnin työkalu oppilaan/opiskelijan arviointiin tilanteissa, joissa mahdollisen väkivallan uhkaa täytyy arvioida. Opiskeluhuoltoon laadittiin uusi poissaoloihin puuttumisen malli, joka täydentää koulutuksenjärjestäjien vastuulla olevaa poissaoloihin puuttumista. Ryhmä-terveysneuvontaa lisättiin ja kehitettiin ja tavoitteena on vahvistaa jatkossakin yhteistä psykoedukaatiota osana terveystarkastustoimintaa.
Pirhassa laadittu Kulttuurihyvinvointipalveluiden laatukriteeristö herätti laajaa valtakunnallista kiinnostusta. Kriteeristö selkeyttää kulttuurihyvinvoinnin yhteistä laatuajattelua, sanoitusta ja käsitteistöä, ja vahvistaa kulttuurihyvinvoinnin roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuudessa.
Pirhan Kulttuurisen vanhustyön verkosto perustettiin, tuoden yhteen Pirhan sisällä kulttuurihyvinvoinnin parissa työskentelevät noin 30 työntekijää ja vahvistaen ikäihmisten kulttuuristen oikeuksien toteutumista.
Kaikukortti-toiminta laajeni uusiin kuntiin Pirkanmaalla. Toiminta lisäsi taloudellista yhdenvertaisuutta ja tuki kulttuuripalveluihin pääsyä matalalla kynnyksellä.
Pirha onnistui hankeyhteistyössä ja sai rahoituksen kahteen merkittävään kehittämishankkeeseen, jotka vahvistavat kulttuurisen vanhustyön sekä palveluiden laadun ja arvioinnin osaamista vuosina 2026–2028.
Yhdyspintayhteistyö kuntien, järjestöjen ja kulttuuritoimijoiden kanssa vahvistui, ja kulttuurihyvinvointi oli systemaattisesti esillä alueellisissa verkostoissa, koulutuksissa ja seminaareissa koko vuoden ajan.
Pirkanmaan järjestöyhteistyöryhmä järjestäytyi uudelle toimikaudelle. Ryhmään lisättiin puheoikeudelliset jäsenet sote-tehtäväalueen palvelulinjoilta ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiimistä.
HYTE-kertoimen osalta ei saavutettu tavoitetta sijoittua kansallisesti parhaaseen kärkikolmannekseen. Sijoitus oli 13. ja HYTE-kerroin 43. Tuloksessa huomioitavaa on, että indikaattoritiedot ovat vuosilta 2022-2024. HYTE-kerroin soveltuu siten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteiden pitkäjänteiseksi tulosmittariksi suhteessa muihin hyvinvointialueisiin.
Vuoden 2025 suunnitelmien toteuttamiseen kuului myös niiden päivittäminen vuosille 2026-2029. Päivittämiseen osallistettiin Pirkanmaan kunnat, hyvinvointialueen vaikuttamis- ja luottamustoimielimet sekä Pirkanmaan järjestöyhteistyöryhmä.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vuosiraportti 2025 on käsitelty maaliskuussa 2026 sosiaali- ja terveyspalvelujen johtoryhmässä, konsernipalvelujen johtoryhmässä ja hyvinvointialueen johtoryhmässä.
Hallintosäännön 5 § kohdan 12. mukaan aluevaltuusto päättää alueellisesta hyvinvointikertomuksesta ja suunnitelmasta (JärjL 7 §). Näin ollen ohjelmaraportointi tuodaan aluevaltuustolle.
Liitteenä Pirkanmaan hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vuosiraportti 2025.