Henkilöstöjaosto, kokous 9.2.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 8 Yhteistoiminnan periaatteet Pirkanmaan hyvinvointialueella

2395/2023

Valmistelija

  • Vesa Koskinen, Palvelussuhdepäällikkö, Vesa.Koskinen@pirha.fi
  • Taru Kotiniitty, HR-palvelupäällikkö, Taru.Kotiniitty@pirha.fi

Perustelut

Hallintosäännön 13 §:n 3. kohdan mukaan henkilöstöjaosto päättää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa koskevista periaatteista Pirkanmaan hyvinvointialueella.

Yhteistoimintamenettely hyvinvointialueella perustuu sekä lakiin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella (449/2007) että lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006). Yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua hyvinvointialueella toiminnan kehittämiseen ja antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun sekä samalla edistää hyvinvointialueen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. Työnantajan tulee neuvotella yhteistoimintamenettelyssä henkilöstön edustajien kanssa henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavista muutoksista tai suunnitelmista.

Hyvinvointialueen yhteistoiminnan periaatteet sisältävät sekä välittömän että välillisen yhteistoiminnan muodot sekä työsuojelun yhteistoiminnan ja sen muodostamisen tavat. Yhteistoiminnan periaatteet täydentävät osaltaan myös yhteistoimintaa ja työsuojelua koskevaa lainsäädäntöä. Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella edellyttää, että hyvinvointialueella on yhteistoimintaelin ja laki työsuojelun valvonnasta ja yhteistoiminnasta edellyttää, että hyvinvointialueella on työsuojelutoimikunta. Koko hyvinvointialueen osalta henkilöstön ja työnantajan lakisääteisinä yhteistoimintaeliminä toimivat hyvinvointialueen yhteistoimintaelin ja hyvinvointialueen työsuojelutoimikunta.

Yhteistoimintaa koskevia lakeja täydentävässä ohjeessa on työnantajan ja henkilöstön välistä edustuksellista yhteistoimintaa täydennetty yhteistoiminnan puolella palvelulinjatason tai vastaavan tason yhteistoimintaryhmillä ja yksiköiden työpaikkatason yhteistoiminnalla sekä työsuojelupuolella aluekohtaisilla työsuojelutoimikunnilla. Työsuojelun yhteistoimintaa täydentää myös työsuojeluvaltuutettujen edustus palvelulinjatasoisissa yhteistoimintaryhmissä. Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia lisää myös henkilöstön edustajien osallistuminen erikseen määriteltyihin johtoryhmiin ja henkilöstön edustajien osallistumismahdollisuus erikseen määriteltyihin työnantajan ja henkilöstön yhteisiin työryhmiin, jos työryhmässä valmisteltavalla asialla on tai sillä on syytä olettaa olevan olennainen vaikutus henkilöstön asemaan tai työtehtäviin.

Yhteistoimintaa koskevat ohjeet sisältävät yhteistoiminnan tasojen lisäksi myös omina kohtinaan listaukset yhteistoiminnassa käsiteltävistä asioista, neuvotteluvelvollisuuden, vastuut, yhteistoiminta-asioiden käsittelyn (kutsu, pöytäkirjaaminen ja tiedottaminen) sekä kohdan henkilöstön edustajille annettavasta vapautuksesta työstä ja korvauksista.

Yhteistoiminnan ohjeita on käyty henkilöstöä edustavien järjestöjen kanssa yhteistoiminnallisesti 21.11.2022, 23.112022 sekä 23.1.2023.  Henkilöstöä edustavien järjestöjen edustajat ovat tehneet yhteistoimintaohjeisiin esityksiä kaikissa kolmessa neuvottelussa, joissa periaatteita on käyty läpi. Lisäksi järjestöjä pyydettiin 25.11.2022 mennessä tuomaan esille mahdollisia lisäesityksiä. Lisäesitysten ja ensimmäisten käsittelyjen (21.11.2022 ja 23.11.2022) jälkeen työantajapuoli on käynyt esitystä läpi vielä keskenään ja tehnyt uuden esityksen yhteistoiminnan periaatteiksi 23.1.2023 pidettyjä yhteistoimintaneuvotteluja varten. Pääosin 23.1.2023 pidetyssä yhteistoimintaneuvottelussa käsittelyssä ollut yhteistoimintaohje on ollut sisällöltään samanmuotoinen kuin aiempi marraskuun lopussa 2022 esillä ollut luonnos. Aiempaa versiota oli täydennetty työsuojeluneuvotteluissa sovituilla tiedoilla ja uudessa työnantajapuolen esityksessä lähdettiin siitä, että lakisääteisen yhteistoimintaelimen lisäksi yhteistoimintaryhmiä on palvelulinjatasolla tai vastaavalla tasolla, mutta ei toimialuetasolla. Yhteistoimintaohjeen käsittelyn yhteydessä työnantajapuoli on tuonut esille, että työsuojeluneuvotteluissa esillä ollut työsuojelun toimialuekohtainen edustus tapahtuu palvelulinjatason yhteistoimintaryhmissä.  Neuvotteluissa oli esillä, että yhteistoimintajärjestelmää tarkastellaan erikseen syksyllä 2023.

Työsuojelupuolen yhteistoiminnasta ja organisoitumisesta on käyty omat erilliset neuvottelut 5.9.-25.11.2022 välisenä aikana, jolloin neuvotteluja pidettiin yhteensä 9. Yhteistoimintaperiaatteiden läpikäynnin jälkeen on pidetty lisäksi yksi työsuojeluneuvottelu1.2.2023, jossa lähinnä käytiin muutamien alueiden osalta työsuojeluasioiden hoitoon liittyviä asioita.

Yhteistoimintaohjeen käsittelyn osalta on yhteistoimintaneuvotteluissa työnantajapuolelta tuotu esille, että periaatteiden osalta kysymys ei ole sopimuksesta, josta työnantajan ja järjestöjen tulee olla yksimielisiä, vaan siitä, että kysymys on yhteistoiminnan periaatteista, jotka tulee käydä ja on käyty yhteistoiminnallisesti henkilöstöä edustavia järjestöjä kuullen. Yhteistoiminnan periaatteista pyrittiin  yhteistoimintaneuvotteluissa pääsemään yksimielisyyteen henkilöstöä edustavien järjestöjen kanssa yhteistoimintalain hengessä,  mutta muutamien yhteistoiminnan periaatteita koskevien kohtien osalta yhteistoimintaneuvottelut päättyivät erimielisinä.

Ehdotus

Esittelijä

  • Taina Niiranen, henkilöstöjohtaja, taina.niiranen@pirha.fi

Henkilöstöjaosto hyväksyy työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa koskevat periaatteet.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin

Kokouskäsittely

Kuultiin asiantuntijana palvelussuhdepäällikkö Vesa Koskista, joka poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa.

Anne Nyman teki muutoesityksen: "Myös toimialuetasolla pitää olla yhteistoimintaryhmiä. Tämä on niin henkilöstön kuin toimialueilla johdonkin näkemys, että yhteistoimintaryhmiä ei pidä lopettaa ja siten heikentää yhteistoimintaa ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia. Strategiammekin sanoo kärjessä neljä, että lisäämme henkilöedustusta päätöksenteon joka tasolle. Lotta Hamari kannatti ehdotusta.

Puheenjohtaja totesi, että ehdotusta oli kannatettu, joten siitä on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysjärjestysehdotuksen: Esittelijän ehdotus JAA, Nymanin muutosehdotus EI. Äänestysjärjestys hyväksyttiin yksimielisesti.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta äänestivät Ivanof Antti, Kampman Ulla, Kymäläinen Sami, Melkko Niina, Myllymäki Klaus, Pelttari Päivi, Rytky Heidi ja Taina Anneli. Muutosehdotusta äänestivät Hamari Lotta, Kaleva Keijo ja Nyman Anne. Puheenjohtaja totesi esittelijän ehdotuksen tulleen hyväksytyksi äänin 8-3.


Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä hyvinvointialueen jäsen (Laki hyvinvointialueesta 142 §).

Hyvinvointialueiden yhteistoiminnassa järjestettyjä tehtäviä koskevasta päätöksestä oikaisuvaatimuksen saa tehdä myös yhteistoimintaan osallinen hyvinvointialue ja sen jäsen (Laki hyvinvointialueesta 142 §).

 

Oikaisuvaatimus on toimitettava Pirkanmaan hyvinvointialueen kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Pirkanmaan hyvinvointialue,​ kirjaamo

Postiosoite: PL 272,​ 33101 Tampere

Käyntiosoite: Biokatu 12,​ 3. krs,​ kirjaamo

Sähköpostiosoite: kirjaamo@pirha.fi

Huom. Sähköpostitse ei suositella lähetettävän henkilötietoja tai salassapidettäviä tietoja sisältäviä viestejä.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9 -​ 14.30.

 

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava:

  • päätös,​ johon haetaan oikaisua
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella oikaisua vaaditaan.

Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi,​ kotikunta,​ postiosoite ja puhelinnumero. Päätöksen sähköistä tiedoksiantoa varten tekijä voi ilmoittaa sähköpostiosoitteensa.

Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen tulee olla perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen edellä mainitun kirjaamon aukioloajan päättymistä.

 

Oikaisuvaatimusaika   

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Hyvinvointialueen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, kolmen päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona virastot ovat suljettuna, valitusasiakirjat saa toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.