Perustelut
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021, §7) velvoittaa hyvinvointialueen laatimaan valtuustokausittain alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman yhteistyössä kuntien ja muiden alueen toimijoiden kanssa. Pirkanmaan hyvinvointialueen alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma linjaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteet, tavoitteet ja toimeenpanon väestötasolla. Pirkanmaan alueellisen kulttuurihyvinvointisuunnitelman toteutusta on toimeenpantu osana alueellista hyvinvointisuunnitelmakokonaisuutta.
Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan kulttuurin ja taiteen mahdollisuuksia edistää hyvinvointia ja hoitaa ihmisen terveyttä läpi elämän. Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan myös sitä, että yksilö tai yhteisö kokee taiteen, kulttuurin ja luovan toiminnan merkityksellisenä hyvinvoinnilleen. Kulttuurihyvinvoinnin ytimessä on ihmisen oma toimijuus taiteen ja kulttuurin kokijana ja tekijänä, jolla on kulttuurisia tarpeita ja oikeuksia. (Lähde: Taikusydän) Kulttuurihyvinvointisuunnitelman tarkoituksena on edistää kulttuurin, taiteen ja luovan toiminnan mahdollisuuksien hyödyntämistä pirkanmaalaisten hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa.
Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma päivitetään vuosille 2027–2035. Päivitystyössä tarkastellaan muun muassa kulttuurihyvinvoinnin nykytilaa, eri väestöryhmien mahdollisuuksia osallistua kulttuuri- ja taidetoimintaan sekä hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen, kulttuuritoimijoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden rooleja kulttuurihyvinvoinnin edistämisessä.
Päivitystyön osallistamistoimien tavoitteena on muodostaa yhteinen näkemys siitä, millaisia kulttuurihyvinvoinnin tavoitteita Pirkanmaalla tulisi tulevina vuosina edistää, miten kulttuuri- ja taidetoimintaa voidaan hyödyntää hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa, miten kulttuurihyvinvoinnin saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta voidaan parantaa sekä miten hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyötä voidaan vahvistaa.
Vaikuttamistoimielimiä osallistetaan kulttuurihyvinvointisuunnitelman päivittämiseen osana valmisteluprosessia. Osallistamisen tarkoituksena on tuoda suunnitelmaan eri väestöryhmien kokemuksia, tarpeita ja näkemyksiä sekä tunnistaa konkreettisia kehittämiskohteita kokemusasiantuntijatiedon avulla. Vammaisneuvoston jäseniltä pyydetään näkemyksiä eritoten kulttuurihyvinvoinnin saavutettavuuteen, arjessa jaksamisen teemoihin sekä palveluiden vaikuttavuuteen liittyen.
Nuorisovaltuuston jäseniä pyydetään vastaamaan kokouksen jälkeen kysymyksiin Orchidea-alustalla.
Alustalla on ohjeistus seuraavaan neljään kysymykseen vastaamiseen:
- Miten nuorisopoliittisen ohjelman tulisi näkyä kulttuurihyvinvoinnin suunnitelmassa kaudella 2027–2035?
- Alkuvuodesta 2026 julkaistun nuorisobarometri 2025:n mukaan nuorten tulevaisuudenusko on romahtanut vuoden 2021 39 %:sta vaivaiseen 17 %:in. Myös nuorten tyytyväisyys elämäänsä on selkeästi heikentynyt viime vuosina. Kulttuurihyvinvoinnin on tutkittu vaikuttavan positiivisesti mielen hyvinvointiin. Miten voisimme tukea nuorten mielenterveydellistä hyvinvointia kulttuurihyvinvoinnin avulla?
- Kohorttitutkimukset kertovat, että pirkanmaalaiset nuoret yleisesti voivat aikaisempaa paremmin, mutta hyvinvointierot ovat kasvaneet ja ongelmat kasautuneet samoille nuorten ryhmille. Mitkä kolme asiaa olisivat nuorten kannalta kaikkein tärkeimpiä, jotta kulttuurihyvinvointia voitaisiin hyödyntää osana nuorten hyvinvoinnin tukemista ja jotta etenkin erityistä tukea tarvitsevat nuoret löytäisivät kulttuurihyvinvoinnin palveluiden pariin?
Jos alustalla vastaaminen ei teknisesti onnistu, voi vastaukset lähettää vastuuvalmistelijoille, Mari Lahtinen ja Hanna Korhonen, sähköpostitse: etu.sukunimi@pirha.fi.
Oheismateriaalina Kulttuurihyvinvoinnin suunnitelman päivitystyö 2027 - 2035.