Henkilöstöjaosto, kokous 12.4.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 22 Palkkaratkaisu 2022-2025 / palkkaharmonisaatio

6663/2023

Perustelut

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantaja ja pääsopijajärjestöt ovat hyväksyneet 7. maaliskuuta 2023 lopullisen neuvottelutuloksen hyvinvointialan yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta 2023–2025.

Hyvinvointialan yleistä virka- ja työehtosopimusta (HYVTES) sovelletaan 1. maaliskuuta alkaen. Se on yksi kolmesta hyvinvointialueilla ja -yhtymissä sovellettavista sopimuksista. Muita sopimuksia ovat Lääkärien virka- ja työehtosopimus (LS) 2022–2025 ja Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimus 2022–2025 (SOTE-sopimus). Lisäksi hyvinvointialueella työskentelee muutamia opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen  2022-2025 (OVTES) piiriin kuuluvia työntekijöitä.  HYVTESin sopimuskausi on yhteneväinen muiden sopimusten kanssa ja päättyy 30. 4. 2025. 

HYVTES sisältää yleisiä palvelussuhteen ehtoja koskevia määräyksiä, joita sovelletaan kaikkiin hyvinvointialueilla ja -yhtymissä työskenteleviin. Tällaisia määräyksiä ovat muun muassa vuosilomia, virka- ja työvapaita sekä perhevapaita koskevat määräykset. HYVTES sisältää myös määräykset hyvinvointialueiden ja -yhtymien luottamusmiehistä ja työsuojeluvaltuutetuista.

HYVTES on yleinen virka- ja työehtosopimus hyvinvointialalla. Sen lisäksi siinä määritellään palvelussuhteen ehdot noin 25 500 palkansaajalle. Sopimuksen piirissä tehdään töitä yli 1 800 ammattinimikkeellä. Suurimmat ammattiryhmät ovat palo- ja pelastushenkilöstö, toimisto- ja hallintotehtävissä työskentelevä henkilöstö sekä ruokapalveluhenkilöstö. Sopimuksessa on tekniselle henkilöstölle, kuten palo- ja pelastushenkilöstölle, oma liite.

Vuosi 2023

Kesäkuussa maksuun tulevat 2,2 prosentin yleiskorotus sekä 0,7 prosentin paikallinen järjestelyerä. Samaan aikaan tulee maksuun myös palkkauksen kehittämisohjelman mukainen 1,2 prosentin paikallinen erä ja hyvinvointialalla palkkojen yhteensovittamiseen sekä palkkausjärjestelmien kehittämiseen liittyvä paikallinen erä. Jälkimmäinen erä on SOTE-sopimuksessa ja Lääkärisopimuksessa (LS) 1,5 prosenttia ja uudessa Hyvinvointialojen yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (HYVTES) 1,0 prosenttia. Lisäksi kesäkuussa maksetaan lopullisen palkkaratkaisun mukainen 467 euron kertapalkkio niille kunta- ja hyvinvointialojen työntekijöille tai viranhaltijoille, jotka täyttävät sopimuksessa mainitun työssäoloehdon. OVTESin osio G:n piirissä oleville, kuten varhaiskasvatuksen henkilöstölle) maksetaan erillinen kertapalkkio. Tämä kertapalkkio on eri liitteiden tarkoittamille henkilöille 120 ja 150 euroa.

Vuosi 2024

Helmikuussa 2024 kaikilla kunta- ja hyvinvointialojen sopimusaloilla tulee maksettavaksi kehittämisohjelmaan liittyvä 0,4 prosentin keskitetty järjestelyerä. Helmikuun järjestelyerä voidaan sopimusosapuolten sopimuksella siirtää kokonaan tai osittain käytettäväksi vuoden 2025 kesäkuun erän yhteydessä.                  

Kesäkuussa 2024 kaikilla sopimusaloilla maksetaan 2,27 prosentin yleiskorotus ja 0,73 prosentin paikallinen erä sekä kehittämisohjelman mukainen 0,6 prosentin paikallinen erä. Paikallisten erien osuus kaikista sopimuskorotuksista on noin 55 prosenttia.

Jos paikalllisten erien jakamisesta ja kohdentamisesta ei päästä paikallisissa neuvotteluissa työntekijöiden edustajien kanssa yksimielisyyteen, niistä päättää viime kädessä työnantaja. Tästä tekevät poikkeuksen yksityisen sektorin verrokkialojen tarkastelusta tulevat 1.6.2023 ja 1.6.2024 paikallisten erien lisäosat, 0,3 prosenttia ja 0,33 prosenttia. Niistä puolet maksetaan erimielisyyden sattuessa yleiskorotuksina ja puolesta päättää työnantaja.

Liikkeen luovutuksessa työntekijät siirtyvät toiselle työnantajalle entisillä palvelussuhteen ehdoilla. Palkan yhteensovittaminen perustuu syrjintää koskevaan lainsäädäntöön, tarkemmin tasa-arvolakiin, yhdenvertaisuuslakiin ja työsopimuslain tasapuolisen kohtelun periaatteeseen. Tehtäväkohtaiset palkat voivat vaihdella eri työnantajayksiköissä samassa tehtävässä tai saman vaativuustason tehtävissä. Tarve harmonisoida palkkoja syntyy, kun vaativuudeltaan samasta tehtävästä maksettavan palkan taso vaihtelee.

Työnantajan vaihtumisesta johtuva uuden palkkausjärjestelmän rakentaminen ja palkkojen koordinointi ja yhteensovittaminen tulee vaatimaan suunnitelmallista työtä, huolellista valmistelua ja runsaasti paikallisia neuvotteluja. Lähtökohtaisesti palkkojen yhteensovittamiseen tarvitaan riittävän pitkä siirtymäaika.

Ehdotus

Esittelijä

  • Taina Niiranen, henkilöstöjohtaja, taina.niiranen@pirha.fi

Henkilöstöjaosto merkitsee tiedoksi ja keskustelee palkkaratkaisun vaikutuksista hyvinvointialueen henkilöstöpolitiikkaan ja talouteen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.