Aluehallitus, kokous 21.9.2026

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 265 Oikaisuvaatimus Niittykodin yhteisöllisen asumisen yksikön toiminnan lakkauttamista koskevasta viranhaltijapäätöksestä, Ikaalisten-Parkanon Kehitysvammaisten tuki ry

27853/2023

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Esittelijä poisti asian esityslistalta.

Ehdotus

.

Valmistelija

  • Johanna Pulkkinen, TOIMIALUEJOHTAJA,VAMMAISTEN PA, johanna.p.pulkkinen@pirha.fi
  • Marjaana Räsänen, VAMMAISPALVELUJOHTAJA, marjaana.rasanen@pirha.fi
  • Vilma Kiilunen, HALLINTOJURISTI, vilma.kiilunen@pirha.fi
  • Minna Luoma, JURISTI, minna.luoma@pirha.fi

Perustelut

Sosiaali- ja terveysjohtajan viranhaltijapäätöksestä 5.6.2026 § 60 koskien Niittykodin yhteisöllisen asumisen yksikön toiminnan lakkauttamista on saapunut 17.6.2026 oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimuksen on jättänyt Ikaalisten-Parkanon Kehitysvammaisten tuki ry. Oikaisuvaatimuksen on allekirjoittanut myös joukko kehitysvammaisia ja heidän läheisiään. Oikaisuvaatimusta on täydennetty 17.8.2026 saapuneella asiakirjalla.

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä hyvinvointialueen jäsen (Laki hyvinvointialueesta 142 §). Oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa.

Oikaisuvaatimus  

Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että viranhaltijapäätös Niittykodin yhteisöllisen asumisen yksikön toiminnan lakkauttamisesta kumotaan  kokonaisuudessaan ja yksikön toimintaa jatketaan. Lisäksi vaaditaan, että päätöksen täytäntöönpano kielletään tai keskeytetään oikaisuvaatimuksen käsittelyn ajaksi. Oikaisuvaatimus on liitteenä.

Perustelut  

Niittykoti on Parkanossa sijaitseva kehitysvammaisten aikuisten asumisyksikkö, jossa on yhteisöllistä asumista. Yksikön toiminta on siirtynyt Pirkanmaan hyvinvointialueelle osana Pirkanmaan hyvinvointialueen sekä Kolmostien Terveys Oy:n välistä liikkeenluovutusta 1.1.2026 alkaen (aluehallitus 22.9.2025 § 259).

Yksikön siirtyessä Pirkanmaan hyvinvointialueelle seitsemästä asukaspaikasta oli täytettynä viisi. Huhtikuussa 2026 toiminnan edellytyksiä ryhdyttiin arvioimaan asiakasmäärän vähennyttyä edelleen yhdellä asiakkaalla. Niittykodin tyhjiä asuntoja on tarjottu parkanolaisille palvelun kriteerit täyttäneille henkilöille Kolmostien terveyden aikana sekä sen jälkeen, kun yksikön toiminta siirtyi Pirkanmaan hyvinvointialueelle 1.1.2026.

Asiakasmäärän väheneminen Parkanon alueella on ollut pitkään jatkunut kehityssuunta, joka liittyy alueen väestökehitykseen ja muuttoliikkeeseen. Samanaikaisesti palvelujen kysyntä on hyvinvointialueen kasvukeskuksissa lisääntynyt ja reuna-alueilla vähentynyt. Käytettävissä olevien tietojen perusteella uusien asiakkaiden määrän ei tällä hetkellä arvioida kasvavan siinä määrin, että yksikön käyttöaste olennaisesti paranisi. Yksikköön on ollut lisäksi hankala saada sijaisia lyhyisiin poissaoloihin. Arvioinnissa on todettu, että henkilöstön saatavuuteen liittyvät haasteet vaikeuttavat palvelujen tuottamista yksikössä turvallisesti myös tulevaisuudessa.

Oikaisuvaatimuksessa esitetään, että paikkakunnalla olisi ollut sijaisia saatavilla. Alueella on ollut yleisesti vaikeuksia saada riittävästi sijaisia erityyppisiin poissaoloihin, ja tämä on näkynyt myös Niittykodissa. Äkillisiä poissaoloja on jouduttu paikkaamaan myös yksikön esihenkilön toimesta, mikä on vaikuttanut esihenkilön muuhun työhön. Alueen esihenkilöillä on useampi yksikkö alaisuudessaan ja sijaistamiset heijastuvat yksiköiden johtamiseen.

Sijaistarve on ollut noin 0,3 htv (noin 500 tuntia) Parkanon alueella sijaitsevien neljän yksikön osalta. Vaikka sijaistarve on kokonaisuutena ollut määrällisesti vähäinen, myös yksittäiset henkilöstövajeet voivat heikentää toiminnan jatkuvuutta ja asiakasturvallisuutta asumispalveluyksiköissä. Sijaisongelma on ilmennyt jo ennen liikkeen luovutusta. Halukkaita rekrytoitavia ei ole ollut alueella sijaistuksiin, ja avoimiin vakituisiin työtehtäviin rekrytointi on kestänyt jopa 4–5 kuukautta. Parkano-Kihniö alueelle on laajennettu myös Pirkanmaan hyvinvointialueen vuokratyövoiman käytön sopimusta, jotta sijaisia saataisiin sitä kautta. Kyseinen vuokratyösopimus ei ole kuitenkaan kokonaan ratkaissut sijaisten saatavuuteen liittyviä haasteita.

Yksikön toiminnan jatkamista on arvioitu sekä palvelujen turvallisen järjestämisen että toiminnan taloudellisen kestävyyden näkökulmasta. Yksikön pieni koko ja vähäinen asiakasmäärä vaikuttavat siihen, että toiminnan kustannukset ovat suhteellisesti korkeammat kuin vastaavissa palveluissa. Kun yksikössä asuu vain vähän asiakkaita, palvelujen järjestämiseen tarvittavat kiinteät kustannukset ja henkilöstöresurssit jakautuvat pienelle asiakasmäärälle, mikä heikentää toiminnan kustannustehokkuutta. Toiminnan laajuus ei enää vastaa niitä resursseja, joita palvelujen ylläpitäminen edellyttää. Tämän vuoksi yksikön palvelutuotanto ei ole enää tarkoituksenmukaista suhteessa toteutuvaan palvelutarpeeseen. Yksikön kustannuksia on myös arviointivaiheessa vertailtu toisiin hyvinvointialueen yhteisöllisen asumisen yksiköihin. Hyvinvointialueen tehtävänä on järjestää palvelut siten, että ne ovat asiakkaille turvallisia ja laadukkaita sekä samalla taloudellisesti kestäviä. Näiden tavoitteiden toteutuminen edellyttää palveluverkoston ja palvelujen järjestämistapojen säännöllistä arviointia.

Kokonaisarviossa on päädytty siihen, että toiminnan jatkamiselle ei nykyisissä olosuhteissa ole katsottu olevan riittäviä toiminnallisia ja taloudellisia perusteita. Tämän vuoksi palvelujen järjestämistä on tarpeen tarkastella uudelleen siten, että asiakkaiden palvelut voidaan turvata tarkoituksenmukaisella, turvallisella ja taloudellisesti kestävällä tavalla.

Sovellettava lainsäädäntö edellyttää riittävien sosiaalipalvelujen järjestämistä. Lainsäädäntö ei kuitenkaan määrittele tai rajaa palvelujen järjestämistapaa. Toisin sanoen, lainsäädännössä ei edellytä palvelujen tuottamista tietyssä yksittäisessä asumisyksikössä tai tietyllä toteuttamistavalla. Vammaispalvelulain ja YK:n vammaissopimuksen mukaisesti asumisen järjestämisessä otetaan huomioon asiakkaan toivomukset ja yksilöllinen palvelutarve.

Asiakkaita on 28.5.2026 kuultu ennen päätöksentekoa ja heidän palvelutarpeensa on arvioitu yksilöllisesti, ja tarvittavat palvelut sekä tukitoimet järjestetään jokaiselle asiakkaalle hänen tarpeidensa mukaisesti. Asiakaskohtaisissa palvelutarpeen arvioinneissa selvitettiin asiakkaan läheisverkosto sekä käytiin keskustelua siitä, miten asiakkaan yhteydenpito läheisiin jatkossa varmistetaan.

Oikaisuvaatimuksessa viitatuille Niittykodin läheisyydessä asuville tuetun asumisen asiakkaille järjestetään tuetun asumisen ohjaajan tuki heidän omaan kotiinsa. Tuettu asuminen perustuu kunkin asiakkaan yksilölliseen palvelutarpeeseen ja sitä vahvistetaan tässä muutostilanteessa.

Hyvinvointialue tiedostaa, että muutto toiseen asumisyksikköön voi aiheuttaa asiakkaalle muutostilanteeseen liittyvää epävarmuutta, kuormitusta ja sopeutumistarvetta. Vammaisille henkilöille tutun elinympäristön, henkilöstön ja toimintatapojen muuttuminen voi vaikuttaa asiakkaan arkeen ja hyvinvointiin. Näitä vaikutuksia pyritään kuitenkin vähentämään suunnittelemalla muutto ja siihen liittyvät järjestelyt yksilöllisesti yhdessä asiakkaan, hänen läheistensä sekä tulevan asumisyksikön henkilöstön kanssa. Palvelujen jatkuvuus, asiakkaan osallisuus sekä mahdollisimman sujuva siirtymä uuteen asumisympäristöön turvataan. Tämän lisäksi asiakkaiden yhteydenpitoa heidän läheisiinsä tuetaan asiakkaan toivomalla tavalla. Hyvinvointialue ryhtyy käytettävissään oleviin toimenpiteisiin, jotta muutoksesta asiakkaalle aiheutuvat haitalliset vaikutukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi.

Yksittäistä asiakasta koskevia tietoja tai olosuhteita ei voida käsitellä oikaisuvaatimuspäätöksessä tietosuojan ja asianosaisten oikeusturvan vuoksi.

Toimeenpanon keskeytys 

Hyvinvointialuelain 148 § mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai viranhaltija taikka valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon.

Oikaisuvaatimus ei käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi. Kyse on asumisyksikön toiminnan järjestämistä koskevasta ratkaisusta, eikä päätöksen täytäntöönpano estä asian uudelleen arviointia tai mahdollista päätöksen muuttamista muutoksenhaun johdosta. Asiakkaiden palvelut turvataan muutostilanteessa heidän yksilöllisten palvelutarpeidensa mukaisesti.

Yksikön toimitiloja koskevat jatkotoimenpiteet ja vuokrasopimusta koskevat neuvottelut käydään erikseen päätöksen toimeenpanon yhteydessä.

Liitteenä sosiaali- ja terveysjohtajan viranhaltijapäätös 5.6.2026 § 60 ja päätöksestä tehty oikaisuvaatimus. Lisäksi erillisessä oheismateriaalissa vastataan tarkemmin 17.8.2026 saapuneen asiakirjan tarkentaviin kysymyksiin.

Ehdotus

Esittelijä

  • Marina Erhola, HYVINVOINTIALUEJOHTAJA, marina.erhola@pirha.fi

Aluehallitus päättää hylätä oikaisuvaatimuksen. 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Kokouksessa asiantuntijana vammaispalvelujohtaja Marjaana Räsänen.

Aluehallituksen 2. varapuheenjohtaja Petra Schulze Steinen esitti, että oikaisuvaatimus hyväksytään.

Kannatus: Milka Hanhela

Puheenjohtajan äänestysehdotus: Pohjaehdotus JAA, Schulze Steinenin ehdotus EI. Hyväksyttiin yksimielisesti.

Äänestyksessä annettiin 11 JAA-ääntä ja 2 EI-ääntä. Pohjaehdotus hyväksyttiin.

Äänestystulokset

  • Kyllä 11 kpl 85%

    Taru Tolvanen, Petri Siuro, Leena Kostiainen, Hanna Tainio, Mikko Franssila, Anneli Taina, Sami Kymäläinen, Atte Virolainen, Hanna Sareila, Touko Sikala, Atanas Aleksovski

  • Ei 2 kpl 15%

    Petra Schulze-Steinen, Milka Hanhela

Tiedoksi

Oikaisuvaatimuksen tekijät, Taru Kuosmanen, Päivi Tryyki, Liisa Hoikkanen, Anni Vainionpää, valmistelijat

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta aluevalituksin vain se,​ joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut,​ saa päätökseen kuitenkin hakea muutosta aluevalituksin myös asianosainen sekä hyvinvointialueen jäsen. (Laki hyvinvointialueesta 142 §.)

 

Valitusviranomainen   

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 
Postiosoite: 
Raatihuoneenkatu 1 
13100 Hämeenlinna 
Puhelin: 029 56 42210 

Valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen voi tehdä hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa, postitse tai sähköpostitse. 

Asiointipalvelu: asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet. Sähköinen asiointipalvelu on tietoturvallinen tapa toimittaa salassa pidettäviä ja arkaluonteisia asiakirjoja. 

Sähköpostiosoite: hameenlinna.hao@oikeus.fi. Erityisesti salassa pidettävien ja arkaluontoisten asiakirjojen osalta on suositeltavaa käyttää ensisijaisesti sähköistä asiointipalvelua tai oikeusministeriön turvapostia. 

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 

Viranomaiselle toimitetun sähköisen asiakirjan katsotaan saapuneen määräajassa, jos asiakirja saapuu viimeistään määräajan viimeisen päivän aikana. Paperinen valituskirjelmä on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. 

Hyvinvointialueen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, kolmen päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. 

Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. 

Valitusasiakirjat

Valituskirjelmässä on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • muutosvaatimuksen perusteet
  • mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
     

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus sekä yhteystiedot. Myös kotikunta on hyvä ilmoittaa. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle. 

Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat. 

Valitukseen on liitettävä:   
1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;   
2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;   
3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.  

Oikeudenkäyntimaksu 

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään hallinto-oikeudessa kulloinkin voimassa oleva oikeudenkäyntimaksu. Linkki tuomioistuinmaksulakiin: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151455 

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta.