Perustelut
Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2024
Aihetta alustaa talousajohtaja Pasi Virtanen.
Hyvinvointialueen talousarviolaadinnan lähtökohdat ovat olleet ensimmäisen toimintavuoden aikana hankalat. Yhtään tilinpäätösvuotta ei ole takana, johon laskentaa tai kulusuunnittelun raamitusta olisi voinut perustaa, ja toisaalta ensimmäisen toimintavuoden toteumat kehittyvät jatkuvasti ja tarkentuvat vuoden edetessä. Lisähaastetta tuo myös talouden voimakkaasti alijäämäinen toteuma vuoden 2023 aikana. Sen sopeuttamista täytyy lähteä heti tekemään ja siihen onkin reagoitu Pirkanmaan hyvinvointialueella syksyllä 2023 yhteistoimintaneuvotteluilla. Neuvottelut eivät kuitenkaan ehdi päättyä ennen talousarviovalmistelun päättymistä, jolloin neuvotteluiden tuloksia ei voida huomioida mukaan valmistuvaan talousarvioon. Tämän vuoksi vuoden 2024 talousarviota joudutaan todennäköisesti tarkistamaan heti vuoden 2024 alussa.
Vuoden 2024 talousarvion laadinnassa on vertailupohjaksi otettu vuoden 2023 ennustettu toteuma, koska se vastaa kuitenkin eniten talouden ja toiminnan todennäköistä kokonaistilannetta.
Talousarvioesityksessä alijäämä on 67,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. YT-prosessin tavoite on löytää 42 miljoonan euron säästöt. Mikäli tämä onnistuu, on tammikuussa tehtävän talousarviomuutoksen jälkeen alijäämä noin 25 miljoonaa euroa. Tämä sekä vuonna 2023 syntyvä alijäämä tulee kattaa lain mukaan vuosina 2025–26.
Talousarviossa on voimakas painotus ostopalveluiden siirtämisestä omaksi toiminnaksi. Siksi henkilöstömenojen kasvu on peräti 7,9 %. Vastaavasti muiden palveluiden ostoissa on 6,4 % lasku kuluvan vuoden ennusteeseen verrattuna. Tämä sisältää mm. vuokratyövoiman käytön vähentämisen.
Kaikkiaan toimintamenot saavat kasvaa 2,3 %. Tavoite on tiukka, sillä valtakunnallisten työehtosopimusten muutos tuo yli 6 % henkilöstömenojen kasvun kahden vuoden aikana. Inflaatio on tällä hetkellä yli 5 %.
Investointien suunnittelu on tällä hetkellä vaikeaa. Valtio ei myöntänyt ensi vuodelle lainanottovaltuutta. Investointien tulorahoitusta kuvaava vuosikate on esityksessä negatiivinen. Niinpä investointeja voidaan rahoittaa vain vuoden 2023 lainanottovaltuudella, jota voidaan käyttää ainoastaan vuonna 2023 aloitettuihin investointeihin. Pirkanmaan hyvinvointialueella on menossa lisälainanottovaltuusneuvottelut ministeriöiden kanssa. Niiden tulos ei ole vielä tiedossa.
Henkilöstösuunnitelma
Aihetta alustaa henkilöstöjohtaja Taina Niiranen.
Henkilöstösuunnittelu perustuu hyvinvointialueen strategiaan, strategian toimeenpano-ohjelmaan ja henkilöstöohjelmaan. Henkilöstöohjelma on henkilöstöä koskeva strateginen ohjausasiakirja, joka tukee strategiaa ja viestii henkilöstöä koskevat keskeiset strategiset linjaukset, tavoitteet ja toimenpiteet valtuustokaudelle 2023-2025. Se tuottaa suuntaviivat henkilöstöjohtamiselle sekä määrittelee perustan johtamisen ratkaisuille ja päätöksille sekä ennakoi henkilöstöä koskettavia ilmiöitä sekä lainsäädännön, toimintaympäristön ja työelämän muutoksia.
Henkilöstöohjelman strategiset kärkiteemat ovat: teemme merkityksellistä työtä ja arvostamme toisiamme ja asiakkaitamme, oikeat ihmiset oikeilla paikoilla, kehitymme työssä – kehitymme yhdessä ja hyvä ammattimainen johtaminen kuuluu kaikille. Henkilöstösuunnittelussa tulee huomioida toimintaympäristön keskeiset muutokset, kuten palvelutarpeen kasvu, henkilöstömitoitus, henkilöstöpula, rahoitus ja lainsäädäntö sekä kriittisimmät ja eniten kustannushyötyä tuottavat tavoitteet.
Hyvinvointialueella on sovittu strategiset kehittämisohjelmat, joiden toimeenpanoa seurataan ja arvioidaan. Strategian toimeenpano-ohjelma luo edellytykset toiminnan kehittämiselle määrittämällä toimenpiteet, vastuut ja seurantamittarit. Toimeenpano-ohjelman avulla seurataan, että etenemme yhtenäisesti kohti yhdessä asetettuja tavoitteita ja strategista tahtotilaa. Henkilöstöä koskevia kokonaisuuksia ovat muun muassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelman päivittäminen, henkilöstön osaamisen ja kyvykkyyksien kehittäminen, sisältäen selkeät urapolut, perehtymisen, kehitys- ja tavoitekeskustelujen käytännöt sekä joustavat ratkaisut hyvinvoinnin ja työkyvyn tukemiseksi.
Henkilöstön saatavuus, riittävyys ja pysyvyys ovat kriittisiä tekijöitä, jotta hyvinvointialue pystyy menestymään muuttuvassa toimintaympäristössään.
Suunniteltuja toimenpiteitä henkilöstövoimavarojen riittävyyden varmistamiseksi ovat muun muassa varahenkilöstötoiminnan kehittäminen, kansainvälisen rekrytoinnin hyödyntäminen ja vuokratyövoiman hallittu käyttö. Toimintaa tukee uusi työvoimahallinnan järjestelmä, jonka käyttöönotto alkaa vuonna 2024.
Strategian toimeenpano-ohjelmassa oletuksena on, että kustannuskehityksessä tulee saavuttaa noin 2 %:n pysyvä tuottavuusparannus 2023 - 2025, joka on keskimäärin noin 20M€ vuodessa. Oletuksena on myös, että palkkojen indeksikasvu sekä palkkaharmonisaatio tulevat kasvattamaan henkilöstökuluja 133M€ tällä aikavälillä, kun nykyinen henkilöstömäärä pysyy vakiona.
Henkilöstöresurssit on suunniteltu palvelulinjoittain talousarvioon realistisesti siten, että henkilöstökulut pystytään kattamaan palvelulinjalle osoitetulla rahoituksella. Henkilöstöresurssien suunnittelun lähtökohtana on ollut vuoden 2023 ennustettu toteuma. Henkilöstöresursseja on voitu lisätä esim. ostopalveluista omaksi toiminnaksi siirtämällä tai muulla kulurakenteen muutoksella. Resurssia on voitu myös uudelleen kohdentaa sisäisillä järjestelyillä.
Henkilöstön osaamisen kehittäminen suunnitellaan strategiatavoitteiden ja toiminnallisten muutosten mukaisesti. Kullakin toimialueella on tehty talousarviovaraus ulkopuolista täydennyskoulutusta varten. Täydennyskoulutukseen on suositeltu käytettävän 1 % palkkamenoista, josta tarkan suunnitteluvarauksen alueet ovat suunnitelleet omaan talousarvioonsa sovitettuna.
Henkilöstöjaostossa linjataan vuoden 2024 henkilöstöetuuksista vasta loppuvuoden aikana. Henkilöstöetujen ja tyhy-toiminnan suunnitteluvaraukset tehdään yksikön omaan talousarvioon. Valmistelussa huomioidaan Pirkanmaan hyvinvointialueen työsuojelun ja työhyvinvointiohjelma vuosille 2023-2025.
Talousarviovalmistelussa on varauduttu virka- ja työehtosopimusten nojalla toteutettavien sopimuskorotusten maksamiseen, palkkaharmonisointiin ja uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoon. Hyvinvointialueella palkankorotusvaikutus KT:n arvion mukaan on kaikkiaan 6,39 %, josta vuositasolla vaikutus palkkakustannustasoon kokonaisuudessaan on noin 4,6 % vuonna 2024.
Hyvinvointialueella on noin 20 000 työntekijää vuoden 2024 alussa. Hyvinvointialueen työntekijöistä vakituisessa työsuhteessa on 1.1.2024 noin 16 000 työntekijää eli 80 % kaikista työntekijöistä. Määräaikaisia työntekijöitä on noin 4 000. Henkilötyövuosia on budjetoitu yhteensä 19 490.
Palkkabudjetti on suunniteltu kustannuspaikoittain. Lisäksi suunnittelu on voitu tehdä kohde- ja projektitasolla, mikäli se on ollut tarpeen. Palkkabudjetti on laadittu vakituisen ja määräaikaisten osalta henkilötasolla. Sijaismäärärahat, vuokratyövoima, lisätyöt sekä erilaiset maksettavat korvaukset on budjetoitu kokonaisuutena kustannuspaikoittain.
Lomapalkkavelan muutokseen arvioidaan olevan 0,75 % palkkasummasta. Henkilösivukulut ovat 23,49 % palkoista. Henkilöstöbudjetti vuodelle 2024 on 1 182 387 375 euroa, josta palkkojen osuus on 953 079 952 euroa ja henkilöstön sivukulujen osuus 229 307 423 euroa.
Oheismateriaalina talousarvioesitys 2024.