Henkilöstöjaosto, kokous 8.11.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 57 Lastensuojelun henkilöstömitoituksen tilannekuva

26640/2023

Valmistelija

  • Titta Pelttari, LASTEN,NUORTEN,PERH.PAL.JOHTAJ, titta.pelttari@pirha.fi

Perustelut

Tausta

Lastensuojelun henkilöstömitoituksesta on säädetty vuoden 2022 alusta voimaan tulleessa lastensuojelulain (417/2007) 13 b §:n muutoksessa. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan myötä yhdellä lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä saa olla enintään 35 lasta asiakkaanaan. Vuoden 2024 alusta enimmäismäärä on 30 lasta lapsen asioista vastaavaa sosiaalityöntekijää kohden. Asiakasmäärä koskee vain lastensuojelun asiakkaana olevia lapsia, joten määrään ei lasketa jälkihuollossa olevia täysi-ikäisiä nuoria. 

Sosiaalityöntekijätarve on kasvanut vuosien varrella lainsäädäntömuutosten sekä asiakkaiden palvelutarpeen kasvun myötä siten, että valtakunnallinen suhteellinen sosiaalityöntekijävaje on tarpeeseen nähden sosiaali- ja terveysalalla työskentelevistä ammattiryhmistä kaikkein suurin.

Pirkanmaan lastensuojelun henkilöstömitoituksen tilannekuva

Pirkanmaan hyvinvointialueen 513 sosiaalityöntekijän tehtävästä lastensuojelun sosiaalityön vastuualueelle sijoittuu 113. Poikkileikkaustilanteessa 31.10.2023 lastensuojelun sosiaalityön viroista 17 oli vailla vakituista tai määräaikaista sosiaalityöntekijää. Rekrytointiyritysten kautta Pirkanmaan hyvinvointialueelle määräaikaiseen virkasuhteeseen palkattuja sosiaalityöntekijöitä oli yhteensä 8,5.

Henkilöstövajauksesta johtuen lokakuun henkilöstömitoitusseurannassa lakisääteinen henkilöstömitoitus ylittyi 32,5 sosiaalityöntekijällä. Poikkileikkaustilanteessa lastensuojelun avohuollon asiakkuudessa oli 2305 lasta ja lastensuojelun sijaishuollon asiakkuudessa 1096 lasta. Henkilöstömitoituksen piirissä olevien asiakkaiden kokonaissumma oli täten 3 466 lasta. Mikäli kaikki lastensuojelun sosiaalityöntekijän virat olisivat olleet täytettyinä ja asiakasmäärät olisivat jakautuneet tasaisesti kaikkien työntekijöiden kesken, olisi asiakasmäärä sosiaalityöntekijää kohden ollut 31 lasta.

Koska sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijätilanne on ollut jo pidempään useampien ammattiryhmien osalta erittäin kriittinen, käynnistettiin Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa veto- ja pitovoimatekijätyö jo hyvinvointialuevalmistelun aikana. Henkilöstöltä kootun tiedon pohjalta on suunniteltu ja otettu käyttöön erinäisiä toimenpiteitä, jotka esitellään tarkemmin kokouksessa ja käytettävissä olevassa oheismateriaalissa.

Haastavan sosiaalityöntekijätilanteen vuoksi käynnistetään koko hyvinvointialuetasoinen resurssiselvitys, jonka tavoitteena on luoda tilannekuva eri palvelutehtävien sosiaalityöstä ja sosiaaliohjauksesta sekä terveyssosiaalityöstä päätöksenteon tueksi. Selvitystyön tavoitteena on luoda kokonaisymmärrys sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen resursseista, tehtäväjaoista ja niiden kehittämisen tarpeista, työn sisällöistä ja työtehtävien kohdentamisen tarpeesta ottaen huomioon toisaalta lakisääteisten tehtävien toteutumisen ja yhtäältä raskaampien palveluiden tarpeen ennaltaehkäisyn. 

Kuntien eläkevakuutusyhtiön (Keva) tekemien selvitysten mukaan Pirkanmaalla oli vuonna 2020 yhteensä 197 kelpoisen sosiaalityöntekijän vaje. Kevan analyysin mukaan sosiaalityöntekijätilanne ei tule helpottumaan nykyisten eläköitymis- ja koulutusennusteiden pohjalta. 

Sosiaalihuollon ammattihenkilölain tulkintamuutos

Tilannetta haastaa entuudestaan se, että Valvira on tiukentanut heinäkuussa 2023 tulkintaansa Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 12 §:stä, jossa määritetään oikeus toimia tilapäisesti sosiaalihuollon laillistetun ammattihenkilön ammatissa. Uuden tulkinnan mukaisesti sosiaalityöntekijän sijaiseksi on kelpoinen vain henkilö, joka on yliopistossa kirjoilla pääaineenaan sosiaalityö, ja on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelun.

Aiemman tulkinnan mukaan tilapäisenä sosiaalityöntekijänä on voinut toimia vuoden verran kerrallaan, eli peräkkäiset tilapäiset työsuhteet ovat olleet mahdollisia. Uusi Valviran kannanotto kiristää myös tätä tulkintaa, jolloin nykyisistä sijaisista iso osa ei enää pysty toimimaan sosiaalityöntekijän sijaisena vuonna 2024.

Valviran kannanoton myötä on käynnistynyt valtakunnallinen vaikuttamistyö sosiaalityöntekijätilanteen helpottamiseksi. Muun muassa hyvinvointialueiden johtajien sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluista vastanneiden palvelulinjajohtajien allekirjoittamassa ja STM:lle ja Valviralle toimitetussa kannanotossa esitetään, että Valviran uusi ohje arvioidaan uudelleen kiireellisesti ja tehdään tarpeen mukaiset asetusohjeet. Välittömänä toimenpiteenä Valviran nykyinen sosiaalityöntekijöitä koskeva ohjeistus esitetään kumottavaksi siten, että aiempi ohjeistus otetaan jälleen käyttöön. Toiseksi esitetään, että lastensuojelulain asiakasmitoituksen (30 lasta / lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä) voimaantuloa siirretään 1.1.2028 saakka henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi. Siirtymäsäännöksen mukaista mitoitusta 35 asiakasta / lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä sovellettaisiin vuoteen 2028 saakka. Kolmantena toimenpiteenä esitetään, että sosiaalityöntekijöiden koulutusmääriä nostetaan tuntuvasti. Esitetään, että kiristyvä asiakasmitoitus voi tulla voimaan vasta, kun sosiaalityöntekijöiden valmistuvien määrä riittää. Lisäksi koulutuksen sisältöjen on annettava valmiudet toimia sosiaalityöntekijän tehtävässä.

Oheismateriaalina lastensuojelun mitoituksen tilannekuva.

Ehdotus

Esittelijä

  • Taina Niiranen, HENKILÖSTÖJOHTAJA, taina.niiranen@pirha.fi

Henkilöstöjaosto päättää

  • merkitä tiedoksi esitellyn tilannekuvan.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Kuultiin asiantuntijana lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelulinjajohtaja Titta Pelttaria, joka poistui kokouksesta asian käsittelyn jälkeen.

Tiedoksi

Titta Pelttari

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (Laki hyvinvointialueesta 141 §).