Aluevaltuusto, kokous 2.10.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 104 Aluevaltuuston varajäsenen ja valiokunnan jäsenen vaihtuminen

20567/2023

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Vilma Kiilunen, HALLINTOLAKIMIES, vilma.kiilunen@pirha.fi

Perustelut

Aluevaltuuston varajäsen Aatu Korhonen on 30.8.2023 pyytänyt eroa aluevaltuuston varajäsenyydestä. Korhonen esittää perustelunaan eropyynnölle paikkakunnalta muuttoa. Korhonen on muuttanut Pirkanmaan hyvinvointialueen ulkopuolelle.

Korhonen on lisäksi henkilöstöjaoston varajäsen sekä vähän palveluita käyttävien valiokunnan jäsen. Korhonen pyytää eroa myös henkilöstöjaoston varajäsenyydestä sekä vähän palveluita käyttävien valiokunnan jäsenyydestä. Eroanomukset ovat liitteenä.

Aluevaltuuston varajäsenyys

Hyvinvointialuelain 76 §:n mukaan vaalikelpoinen hyvinvointialueen luottamustoimeen on henkilö, joka on kyseisen hyvinvointialueen asukas. Muuton myötä Korhonen ei ole enää hyvinvointialueen asukas ja on siten menettänyt vaalikelpoisuutensa.

Jos luottamushenkilö menettää vaalikelpoisuutensa, hänet valinnut toimielin toteaa luottamustoimen päättyneeksi. Valtuutetun osalta päätöksen tekee aluevaltuusto. Päätös pannaan täytäntöön heti. (Hyvinvointialuelaki 83 §) 

Koska varavaltuutettujen määrä jää vajaaksi Pirkanmaan vasemmiston aluevaltuustoryhmässä, aluevaalilautakunnan on valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä määrättävä uusia varavaltuutettuja ko. ryhmään. (Vaalilaki 143 m §)

Henkilöstöjaoston varajäsenyys ja valiokunnan jäsenyys

Luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä (hyvinvointialuelaki 75 §). Eron myöntämisestä päättää luottamushenkilön valinnut toimielin. Aluevaltuusto myöntää eron valtuutetulle ja varavaltuutetulle. Syyn pätevyyden arviointi kuuluu valtuutetun osalta aluevaltuustolle.

Aluehallitus valitsee jaostojensa jäsenet. (Hallintosääntö 9 §)

Luottamushenkilö pysyy toimessaan sen ajan, joksi hänet on valittu, ja sen jälkeenkin siihen saakka, kunnes toimeen on valittu toinen. (Hyvinvointialuelaki 84 §)

Uusien jäsenten ja varajäsenten valinnassa tulee huomioida tasa-arvolain mukaiset edellytykset. (Tasa-arvolaki 4a §)

Hallintosäännön (Osa II, toimielinorganisaatio, tehtävät ja päätösvalta) mukaan aluevaltuustolla voi olla aluevaltuuston erillisellä päätöksellä asettamia valiokuntia, joiden tehtävänä on käsitellä aluevaltuuston päätöksentekoon tulevia laajakantoisia, strategisia ja poliittista harkintaa edellyttäviä asioita. Valiokunnan jäsenistä vähintään kolme neljäsosaa (3/4) tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. 

Valiokuntiin nimetään puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja 18 jäsentä ja kaikilla jäsenillä varajäsen (1+2+18 = 21). 

Ehdotus

Esittelijä

Marina Erhola, HYVINVOINTIALUEJOHTAJA, marina.erhola@pirha.fi

Aluehallitus päättää

  • myöntää eron Aatu Korhoselle henkilöstöjaoston varajäsenyydestä, 
     
  • nimetä henkilöstöjaostoon uuden varajäsenen Aatu Korhosen tilalle jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 


Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto

  • toteaa Aatu Korhosen aluevaltuuston varavaltuutetun toimen päättyneeksi,
     
  • myöntää Aatu Korhoselle eron vähän palveluita käyttävien valiokunnan jäsenyydestä,​
     
  • valitsee vähän palveluita käyttävien valiokuntaan uuden varsinaisen jäsenen Aatu Korhosen tilalle.

Päätös

Aluehallitus päättää

  • myöntää eron Aatu Korhoselle henkilöstöjaoston varajäsenyydestä, 
     
  • nimetä henkilöstöjaostoon uudeksi varajäseneksi Timo Villbergin jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 


Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto

  • toteaa Aatu Korhosen aluevaltuuston varavaltuutetun toimen päättyneeksi,
     
  • myöntää Aatu Korhoselle eron vähän palveluita käyttävien valiokunnan jäsenyydestä,​
     
  • valitsee vähän palveluita käyttävien valiokuntaan uuden varsinaisen jäsenen Aatu Korhosen tilalle.

Kokouskäsittely

Milka Hanhela esitti henkilöstöjaoston uudeksi varajäseneksi Timo Villbergiä.

Puheenjohtaja totesi, että aluehallitus on hyväksynyt yksimielisesti Hanhelan esityksen.

Perustelut

Asian esittelyteskti on aluehallituksen käsittelyssä 11.9.2023 § 233.

Eroanomukset ovat liitteenä.

Ehdotus

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle,​ että aluevaltuusto

  • toteaa Aatu Korhosen aluevaltuuston varavaltuutetun toimen päättyneeksi,​
     
  • myöntää Aatu Korhoselle eron vähän palveluita käyttävien valiokunnan jäsenyydestä,​
     
  • valitsee vähän palveluita käyttävien valiokuntaan uuden varsinaisen jäsenen Aatu Korhosen tilalle.

Päätös

Aluevaltuusto päätti

  • todeta Aatu Korhosen aluevaltuuston varavaltuutetun toimen päättyneeksi,​
     
  • myöntää Aatu Korhoselle eron vähän palveluita käyttävien valiokunnan jäsenyydestä,​
     
  • valita vähän palveluita käyttävien valiokuntaan Toni Ilmaniemen uudeksi varsinaiseksi jäseneksi.

Kokouskäsittely

Aluevaltuutettu Milka Hanhela esitti, että Toni Ilmaniemi valitaan vähän palveluita käyttävien valiokuntaan uudeksi varsinaiseksi jäseneksi. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.


Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta aluevalituksella.

Aluevalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä hyvinvointialueen jäsen (Laki hyvinvointialueesta 142 §).

Hyvinvointialueiden yhteistoiminnassa järjestettyjä tehtäviä koskevasta päätöksestä aluevalituksen saa tehdä myös yhteistoimintaan osallinen hyvinvointialue ja sen jäsen (Laki hyvinvointialueesta 142 §).

Aluevalituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen (Laki hyvinvointialueesta 140 §).

 

Valitusviranomainen   

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna

Valituksen voi lähettää sähköpostitse hameenlinna.hao@oikeus.fi tai tehdä hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

 

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Hyvinvointialueen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, kolmen päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona virastot ovat suljettuna, valitusasiakirjat saa toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

 

Valitusasiakirjat

Valituskirjelmässä on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • muutosvaatimuksen perusteet
  • mihin valitus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
     

Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Lisäksi on ilmoitettava yhteystiedot (postiosoite, sähköpostiosoite), joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa ja puhelinnumero mahdollisia tiedusteluita varten.

Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta.

Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin HLL 21 §:ssä säädetään.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään hallinto-oikeudessa kulloinkin voimassa oleva oikeudenkäyntimaksu 270 euroa (v. 2023). Linkki tuomioistuinmaksulakiin: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151455.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Oikeudenkäyntimaksua ei peritä sosiaalihuoltolaissa (mm. vammaispalvelu, toimeentulotuki ja kehitysvammaisten erityishuolto) tarkoitettua palvelua tai etuutta koskevissa asioissa eikä myöskään terveydenhuolto-, päihdehuolto- tai mielenterveyslain mukaisissa asioissa eikä asioissa, jotka koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan määrättyjä asiakasmaksuja (Tuomioistuinmaksulaki 5 §).