Aluehallitus, kokous 17.2.2025

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 55 Oikaisuvaatimus vammaispalvelulain mukaisen liikkumisen tuen myöntämisperusteista

543/2022

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Päivi Tryyki, IKÄIHMISTEN JA VAMMAISTEN PJOH, paivi.tryyki@pirha.fi
Sonja Vuorela, VASTUUALUEJOHTAJA, sonja.vuorela@pirha.fi

Perustelut

Vammaispalvelulaki on uudistumassa 1.1.2025. Uuden lain mukaisia myöntämisperusteita on valmisteltu vammaissosiaalityössä. Liikkumisen tukea koskevat myöntämisperusteet on valmisteltu vammaissosiaalityön ja liikkumisen tuen tiimin yhteistyönä.

Vammaispalveluiden myöntämisestä säädetään jatkossa vammaispalvelulaissa (675/2023). Liikkumisen tukea koskeva sääntely on kirjattu lain 28-31 §:iin. Vammaispalvelulain 28 §:n mukaan vammaisella henkilöllä on oikeus saada tarvitsemansa kohtuullinen liikkumisen tuki, jos hänellä on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa eikä hän pysty itsenäisesti käyttämään julkista joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Liikkumisen tukea on järjestettävä työ- ja opiskelumatkoihin sekä työllistymistä tukevan toiminnan, työtoiminnan ja muun tavanomaisen elämän matkoihin. Liikkumisen tukea on lisäksi järjestettävä tarvittaessa valmennuksen, erityisen osallisuuden tuen, tuetun päätöksenteon, vaativan moniammatillisen tuen ja lyhytaikaisen huolenpidon matkoihin.

Kuljetuspalveluna järjestettävän liikkumisen tuen matkoista peritään asiakasmaksu, jonka suuruus määräytyy Pirkanmaan hyvinvointialueelle vahvistettujen asiakasmaksujen perusteella.

Vammaispalvelulain mukaisen liikkumisen tuen myöntämisperusteissa on kirjattuna tarkemmat perusteet ja ohjeet liikkumisen tuen myöntämiseen Pirkanmaan hyvinvointialueella. Lakiin kirjattujen säännösten lisäksi hyvinvointialue voi tehdä omia tarkennuksia esimerkiksi kuljetuspalveluiden toimintakäytäntöihin. Myöntämisperusteet on laadittu turvaamaan asiakkaiden tasavertainen kohtelu hyvinvointialueella, tukemaan palveluihin hakeutumista ja tukemaan myöntämiseen liittyvää päätöksentekoa.

Myöntämisperusteisiin on tehty uuden lain edellyttämät muutokset. Lisäksi myöntämisperusteisiin on tehty joitain tarkennuksia esiin nousseiden tarpeiden perusteella. 

Vammaisneuvostolle asiaa kokouksessa esittelee suunnittelija Riitu Nykänen. Liitteenä vammaispalvelulain mukaisen liikkumisen tuen myöntämisen perusteet ja oheismateriaalina diaesitys, jossa on kuvattu keskeiset muutokset.

Ehdotus

Vammaisneuvosto päättää

  • merkitä tiedoksi esittelyn vammaispalvelulain mukaisen liikkumisen tuen myöntämisen perusteista
  • antaa mahdolliset kommenttinsa myöntämisen perusteista.

Päätös

Vammaisneuvosto päätti

  • merkitä tiedoksi esittelyn vammaispalvelulain mukaisen liikkumisen tuen myöntämisen perusteista ja
  • laatia myöntämisen perusteista lausunnon käytyjen keskustelujen pohjalta, lausunto liitetään pöytäkirjalle sen valmistuttua.

Kokouskäsittely

Asiantuntijoina kuultiin projektipäällikkö Katariina Somppia ja suunnittelija Riitu Nykästä.

Puheenjohtaja esitti muutosta pohjaehdotukselle kuulumaan seuraavasti "Vammaisneuvosto päättää merkitä tiedoksi esittelyn vammaispalvelulain mukaisen liikkumisen tuen myöntämisen perusteista ja laatii lausunnon myöntämisen perusteista käytyjen keskustelujen pohjalta, lausunto liitetään pöytäkirjalle lausunnon valmistuttua". Esko Jantunen ja Kari Pajarinen kannattivat ehdotusta. Pohjaehdotuksen muutos hyväksyttiin yksimielisesti.

Merkittiin tiedoksi, että Pia Tirronen poistui kokouksesta pykälän käsittelyn aikana.

Valmistelija

Päivi Tryyki, IKÄIHMISTEN JA VAMMAISTEN PJOH, paivi.tryyki@pirha.fi
Sonja Vuorela, VASTUUALUEJOHTAJA, sonja.vuorela@pirha.fi

Perustelut

Vammaispalvelulaki on uudistumassa 1.1.2025. Uuden lain mukaisia myöntämisperusteita on valmisteltu vammaissosiaalityössä. Liikkumisen tukea koskevat myöntämisperusteet on valmisteltu vammaissosiaalityön ja liikkumisen tuen tiimin yhteistyönä.

Vammaispalveluiden myöntämisestä säädetään jatkossa vammaispalvelulaissa (675/2023). Liikkumisen tukea koskeva sääntely on kirjattu lain 28–31 §:iin. Vammaispalvelulain 28 §:n mukaan vammaisella henkilöllä on oikeus saada tarvitsemansa kohtuullinen liikkumisen tuki, jos hänellä on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa eikä hän pysty itsenäisesti käyttämään julkista joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Liikkumisen tukea on järjestettävä työ- ja opiskelumatkoihin sekä työllistymistä tukevan toiminnan, työtoiminnan ja muun tavanomaisen elämän matkoihin. Liikkumisen tukea on lisäksi järjestettävä tarvittaessa valmennuksen, erityisen osallisuuden tuen, tuetun päätöksenteon, vaativan moniammatillisen tuen ja lyhytaikaisen huolenpidon matkoihin.

Kuljetuspalveluna järjestettävän liikkumisen tuen matkoista peritään asiakasmaksu, jonka suuruus määräytyy Pirkanmaan hyvinvointialueelle vahvistettujen asiakasmaksujen perusteella.

Vammaispalvelulain mukaisen liikkumisen tuen myöntämisperusteissa on kirjattuna tarkemmat perusteet ja ohjeet liikkumisen tuen myöntämiseen Pirkanmaan hyvinvointialueella. Lakiin kirjattujen säännösten lisäksi hyvinvointialue voi tehdä omia tarkennuksia esimerkiksi kuljetuspalveluiden toimintakäytäntöihin. Myöntämisperusteet on laadittu turvaamaan asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu hyvinvointialueella, tukemaan palveluihin hakeutumista ja tukemaan myöntämiseen liittyvää päätöksentekoa.

Myöntämisperusteisiin on tehty uuden lain edellyttämät muutokset. Lisäksi myöntämisperusteisiin on tehty joitain tarkennuksia esiin nousseiden tarpeiden perusteella. 

Esitystä vammaispalvelulain mukaisen liikkumisen tuen myöntämisperusteista on esitelty vammaisneuvoston kokouksessa 6.11.2024 § 88. Vammaisneuvosto on myös laatinut lausuntonsa myöntämisperusteista. Ikäihmisten ja vammaisten palvelulinjan johtoryhmässä käsiteltiin saadut palautteet ja niiden pohjalta on muokattu matkojen jaksottamista käsittelevää kohtaa ja poistettu maininta pienistä matkatarpeista. Matkojen määrästä riippumatta matkat voidaan jaksottaa puolta vuotta tai vuotta kohden asiakkaan hakemuksesta silloin, jos sen arvioidaan olevan asiakkaalle soveltuva järjestämistapa. Lisäksi vammaisneuvoston palautteisiin todetaan, että aiempaan verrattuna liikkumisen tukeen tulee aiempaa enemmän järjestämisvaihtoehtoja ja myöntämisperusteet eivät estä yksilöllisten tilanteiden huomioimista lain edellyttämällä tavalla. Laki mahdollistaa kuitenkin myös kohtuullisuuden huomioimisen liikkumisen tuen järjestämisessä ja asiakasmäärien kasvaessa myös kustannusvaikutukset tulee huomioida.

Liitteenä vammaispalvelulain mukaisen liikkumisen tuen myöntämisperusteet ja oheismateriaali, jossa on kuvattu keskeiset muutokset myöntämisperusteisiin.

Ehdotus

Esittelijä

Marina Erhola, HYVINVOINTIALUEJOHTAJA, marina.erhola@pirha.fi

Aluehallitus päättää hyväksyä liitteen mukaiset vammaispalvelulain mukaisen liikkumisen tuen myöntämisperusteet noudatettavaksi Pirkanmaan hyvinvointialueella 1.1.2025 alkaen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Kokouksessa asiantuntijana palvelulinjajohtaja Päivi Tryyki.

 

Aluehallituksen jäsen Hanna Laine teki muutosehdotuksen: Poistetaan lauseen loppu ja lause (sivu 6, toinen kappale, toinen lause sekä sivu 7, toinen kappale, ensimmäinen lause): "ja kustannusten kohtuullisuus huomioon ottaen." "Kuljetuspalvelua voidaan erillisellä päätöksellä myöntää käytettäväksi myös muussa kunnassa asiakkaan yksilöllisen tarpeen (ja kustannusten kohtuullisuus huomioon ottaen).”

Esitys raukesi kannattamattomana.

 

Aluehallituksen 2. varapuheenjohtaja Jouni Sirén poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa.

Aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Loukaskorpi poistui kokouksesta päätöksenteon jälkeen.

Valmistelija

  • Sonja Vuorela, VASTUUALUEJOHTAJA, sonja.vuorela@pirha.fi
  • Anni Vainionpää, HALLINTOPÄÄLLIKKÖ, anni.vainionpaa@pirha.fi
  • Vuokko Ylinen, HALLINTOJOHTAJA, vuokko.ylinen@pirha.fi

Perustelut

Aluehallitus päätti 2.12.2024 (§ 336) vammaispalvelulain mukaisen liikkumisen tuen myöntämisperusteet, jotka tulivat voimaan 1.1.2025.  

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se,​ johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen,​ velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä hyvinvointialueen jäsen (hyvinvointialuelaki 142 §). 

Vammaisneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat allekirjoittaneet oikaisuvaatimuksen, joka on tullut vireille määräajassa 18.12.2024.  

Oikaisuvaatimus 

Oikaisuvaatimuksen mukaan vammaisneuvosto huomauttaa, että vammaisneuvoston antama lausunto ei ole ollut liitteenä aluehallituksen käsittelyn yhteydessä. Lausunnon tulee olla aluehallituksen pöytäkirjan esityslistassa ja kokouspöytäkirjassa mukana. Aluehallituksen päätös on kumottava ja myöntämisperusteet käsiteltävä aluehallituksessa uudelleen niin, että vammaisneuvoston lausunto on liitetty mukaan. Vammaisneuvoston lausunnossa esille tuodut yhdenvertaisuutta ja yksilöllisyyttä koskevat täydennykset on lisättävä myöntämisperusteisiin.   

Perustelut 

Oikaisuvaatimus on laadittu siten, että siinä esitetyt vaatimukset olisivat vammaisneuvoston esittämiä. Vaikuttamistoimielimellä ei kuitenkaan ole itsenäistä oikeutta tehdä asiassa oikaisuvaatimusta. Oikaisuvaatimus käsitellään hyvinvointialueen jäsenen muutoksenhakuna. 

Vaikuttamistoimielimille tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on tai joilla vaikuttamistoimielin arvioi olevan merkitystä lasten ja nuorten, ikääntyneen väestön tai vammaisten henkilöiden ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta, ja vaikuttamistoimielimet tulee ottaa mukaan osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen hyvinvointialueella. Aluehallituksen on huolehdittava vaikuttamistoimielinten toimintaedellytyksistä (hyvinvointialuelaki 32 §).

Asioiden valmistelusta ja virkavalmistelun ehdotuksista käydään keskustelua vaikuttamistoimielinten kokouksissa ja elimillä on mahdollisuus laatia asiasta kommenttinsa ja lausuntonsa asian päätöskäsittelyjä varten. Virkavalmistelu ottaa huomioon myös vaikuttamistoimielimen kanssa käydyn keskustelun ja siinä nousseet näkökulmat. 

Kokouskäsittelyyn liittyvät vaatimukset

Esitystä vammaispalvelulain mukaisen liikkumisen tuen myöntämisperusteista on käsitelty vammaisneuvoston kokouksessa 6.11.2024 § 88. Käsittely sisälsi asian esittelyn ja keskustelun aiheesta. Kokouksen pöytäkirjalle on merkitty, että neuvosto laatii lausunnon myöntämisen perusteista keskustelun pohjalta ja lausunto liitetään pöytäkirjalle sen valmistuttua. Lausunto 15.11.2024 on liitetty myöhemmin (18.11.) vammaisneuvoston pöytäkirjaan verkkosivulle.  

Aluehallituksen esityslistalla (2.12.2024 § 336) on kerrottu asian käsittelystä vammaisneuvoston kanssa ja se, millä tavalla vammaisneuvoston näkemykset ovat vaikuttaneet esitykseen. Esityslistalla on mainittu vammaisneuvoston laatima lausunto. Esityslistan historiatiedoissa on ollut mukana vammaisneuvoston pöytäkirja 6.11.2024 § 88. 

Vammaisneuvoston lausunto oli valitettavan teknisen virheen takia jäänyt pois aluehallituksen pykälän liitekokonaisuudesta. Lausunto on ollut saatavilla vammaisneuvoston pöytäkirjan liitteenä verkkosivuilla. Hallintolain 45 §:n mukaan päätös on perusteltava ja perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Aluehallituksen esityslistalla oleva asia on perusteltu ja siinä on kerrottu, miten vammaisneuvosto on ollut mukana asian valmistelussa. Aluehallituksen kokouksessa on kuultu palvelulinjajohtajaa asiantuntijana. 

Myöntämisperusteisiin liittyvät vaatimukset 

Oikaisuvaatimuksessa viitataan myös asiakkaan yksilöllisen tarveharkinnan merkitykseen. Aluehallituksen  2.12.2024 päättämillä myöntämisperusteilla varmistetaan, että lakisääteisten palveluiden järjestäminen ja myöntäminen hyvinvointialueella tapahtuu yhdenvertaisesti ja vammaisten henkilöiden yksilölliset tarpeet huomioiden. Asiakkaan yksilöllisen tilanteen arviointi ja huomioiminen sisältyy vammaispalvelulain mukaiseen päätöksentekoon ja on osa sosiaalityötä. Myöntämisperusteet eivät kavenna sosiaalityöhön kiinteästi sisältyvää yksilöllistä harkintaa, mutta antavat yhdenmukaisen pohjan viranhaltijoiden päätöksenteolle ja turvaavat kaikkien asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua. Myöntämisperusteisiin ei pääsääntöisesti kirjata lakitekstejä tai toisteta sisältöä, joka ilmenee laista.

Vammaisneuvoston lausunnossaan esittämät yksitiyiskohtaiset ehdotukset ja täydennykset on vammaispalvelujen virkavalmistelussa käyty huolellisesti läpi. Ehdotukset ja täydennykset eivät taloudelliset reunaehdot huomioiden ja asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun vuoksi olleet mahdollisia eivätkä lain mukaan myöskään velvoittavia. Vammaisneuvoston lausunto on sisältänyt lisäksi muita huomioita liikkumisen tuen palveluihin ja kilpailuttamisen käytäntöihin. Nämä eivät kuitenkaan ole myöntämisperusteisiin liittyviä  asioita. 

Muilta osin viittaamme aluehallituksen päätöksen 2.12.2024 perusteluihin. Oikaisuvaatimuksessa tai vammaisneuvoston lausunnossa ei ole esitetty perusteluja, joiden perusteella aluehallituksen 2.12.2024 päättämiä myöntämisperusteita tulisi arvioida toisin. 

Asian liitteenä on oikaisuvaatimus ja vammaispalvelulain mukaisen liikkumisen tuen myöntämisperusteet sekä vammaisneuvoston lausunto. 

Ehdotus

Esittelijä

  • Juhani Sand, HYVINVOINTIALUEJOHTAJA, juhani.sand@pirha.fi

Aluehallitus päättää hylätä oikaisuvaatimuksen.  

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Kokouksessa asiantuntijana palvelulinjajohtaja Päivi Tryyki ja vastuualuejohtaja Sonja Vuorela.

Tiedoksi

Oikaisuvaatimuksen tekijät, Päivi Tryyki, Tuulikki Parikka, Sonja Vuorela, Anni Vainionpää

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta aluevalituksin vain se,​ joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut,​ saa päätökseen kuitenkin hakea muutosta aluevalituksin myös asianosainen sekä hyvinvointialueen jäsen. (Laki hyvinvointialueesta 142 §.)

 

Valitusviranomainen   

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna

Valituksen voi lähettää sähköpostitse hameenlinna.hao@oikeus.fi tai tehdä hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

 

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Hyvinvointialueen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, kolmen päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona virastot ovat suljettuna, valitusasiakirjat saa toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

 

Valitusasiakirjat

Valituskirjelmässä on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • muutosvaatimuksen perusteet
  • mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
     

Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Lisäksi on ilmoitettava yhteystiedot (postiosoite, sähköpostiosoite), joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa ja puhelinnumero mahdollisia tiedusteluita varten.

Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta.

Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin HLL 21 §:ssä säädetään.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään hallinto-oikeudessa kulloinkin voimassa oleva oikeudenkäyntimaksu 270 euroa (v. 2023). Linkki tuomioistuinmaksulakiin: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151455

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Oikeudenkäyntimaksua ei peritä sosiaalihuoltolaissa (mm. vammaispalvelu, toimeentulotuki ja kehitysvammaisten erityishuolto) tarkoitettua palvelua tai etuutta koskevissa asioissa eikä myöskään terveydenhuolto-, päihdehuolto- tai mielenterveyslain mukaisissa asioissa eikä asioissa, jotka koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan määrättyjä asiakasmaksuja (Tuomioistuinmaksulaki 5 §).