Perustelut
Hyvinvointialueet ovat osa julkisen talouden suunnitelmaa ja valtion talousohjausta. Valtion rahoitus antaa raamit hyvinvointialueiden toiminnalle. Valtion rahoitus on yleiskatteellista ja vuositasolla kiinteä määrä.
Pirkanmaan hyvinvointialueen talousarviovalmistelu vuodelle 2027 käynnistyi toukokuussa 2026. Aluehallitus käsittelee talousarvion marraskuun 2026 aikana ja aluevaltuusto hyväksyy talousarvion joulukuussa 2026. Aluehallitus hyväksyy 25.5.2026 kokouksessaan vuoden 2027 talousarvion suunnitteluohjeen.
Pirkanmaan hyvinvointialueen strategia toimii talousarvion laatimisen perustana. Hyvinvointialuestrategia vuosille 2026–2029 strategia hyväksyttiin 26.1.2026. Talousarvion sitovat tavoitteet muodostuvat suoraan strategian toimeenpanosuunnitelman vuositavoitteista 2027. Niissä on myös huomioitu valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset tavoitteet vuosille 2025–2029. Vuoden 2027 tavoite-esitykset muodostuvat talousarvion järjestämisen tavoitteista sekä tehtäväalueiden ja palvelulinjojen strategisista tavoitteista.
Aluehallitus lähetti toiminta- ja talousseminaarissaan 18.5.2025 valmistelemansa alustavat vuoden 2027 tavoite-ehdotukset valiokunnille ja vaikuttamistoimielimille lausunnoille. Lausunnot tulee antaa 21.8 mennessä.
Liitteenä TA2027 tavoite-esitykset.
Ehdotus
Ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden valiokunta päättää antaa lausunnon aluehallituksen toiminta- ja talousseminaarissa valmistelluista alustavista vuoden 2027 talousarvio tavoite-esityksistä.
Päätös
Valiokunta korosti asukkaiden palautteen merkitystä palveluiden oikeudenmukaisuuden ja toimivuuden arvioinnissa sekä tarvetta saada kokonaiskuva myös myönteisistä ja kielteisistä päätöksistä. Asukkaiden osallistumista tulee vahvistaa aidosti vuorovaikutteiseksi, ja asiakaslähtöisyyden tulee tarkoittaa asiakkaan tarpeiden mukaisten palvelujen toteutumista. Mittaroinnissa tulee painottaa nykyistä enemmän laadullisia tekijöitä.
Valiokunta nosti esiin puutteita ikääntyneiden palveluiden kokonaisuudessa ja mittaristossa, erityisesti toimintakyvyn, kotona pärjäämisen, omaishoidon ja muistisairauksien osalta. Lisäksi yksinäisyyden ehkäisy ja digipalveluiden saavutettavuus tulee huomioida nykyistä paremmin. Mittareiden tulee kuvata laatua, vaikuttavuutta ja oikea-aikaisuutta, ja peruspalveluiden saatavuus ja hoitoon pääsy nähdään keskeisinä.
Valiokunta alleviivasi henkilöstön osaamisen kehittämisen merkitystä sekä palveluiden saatavuutta kotimaisilla kielillä. Viestinnässä tulee huomioida myös selkokielisyys.
Valiokunta korosti myös kuntien huomioimista yhteistyössä järjestöjen rinnalla sekä yhdessä tekemisen ja yhteisen kehittämisen vahvistamista monituottajamallissa. Lisäksi valiokunta nostaa esiin tarpeen kehittää vaikuttavuuden mittaamista, vahvistaa ennaltaehkäisyä HYTE-kertoimen kautta sekä huomioida hankinnoissa palveluiden laatu ja kumppanuuden onnistuminen.
Ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden valiokunta päätti valtuuttaa puheenjohtajiston, Hanna Holman ja Jouni Sirénin muodostamaan valiokunnan lausunnon käydyn keskustelun pohjalta.