Aluevaltuusto, kokous 15.6.2026

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 69 Sisä-Suomen yhteistyöalueen strateginen TKKIO-ohjelma vuosille 2026-2028

13483/2026

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Kati Kristiansson, TUTKIMUS- JA KEHITYSJOHTAJA, kati.kristiansson@pirha.fi

Perustelut

Sisä-Suomen yhteistyöalueen (YTA) hyvinvointialueiden (Pirkanmaa, Kanta-Häme ja Etelä-Pohjanmaa) yhteinen strateginen YTA-TKKIO-ohjelma 2026–2028 kokoaa yhteen tutkimuksen, koulutuksen, kehittämisen, innovaatioiden ja osaamisen (TKKIO) yhteistyön tavoitteet, keskeiset toimenpiteet ja seurannan. Ohjelma täydentää yhteistyöalueen sopimuksen TKKIO-osiota ja täsmentää, miten yhteistyötä tehdään alueiden yhteiseksi hyödyksi. Ohjelma tukee hyvinvointialueiden omien strategioiden toteuttamista sekä hyvinvointialueiden valtakunnallisten tavoitteiden saavuttamista. Se luo myös yhteisen viitekehyksen korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyölle sekä yritys- ja innovaatioyhteistyölle.

Ohjelma on valmisteltu yhteistyössä hyvinvointialueiden asiantuntijoiden ja johtoryhmien kanssa hyödyntäen mm. työpajatyöskentelyä ja olemassa olevia muita yhteistyörakenteita. Ohjelma on käsitelty Pirkanmaan hyvinvointialueen tulevaisuus- ja turvallisuusvaliokunnassa 11.9.2025. Ohjelma on käsitelty YTA-johtoryhmässä 4.5. ja etenee sieltä edelleen hyvinvointialueiden toimivaltaisten viranomaisten päätettäväksi. Pirkanmaan hyvinvointialueella strategisten ohjelmien hyväksyminen kuuluu aluevaltuuston toimivaltaan.

Ohjelmassa kuvataan yhteinen toimintaympäristö ja yhteistyön toimintaperiaatteet, sovitaan keskeisistä rooleista sekä määritellään osa-alueittain tavoitteet, keskeiset toimenpiteet ja alustavat mittarit, joiden avulla ohjelmatyön edistymistä seurataan. Ohjelman toimeenpanoa varten YTA:n TKI-alatyöryhmän alaisuuteen perustetaan osa-aluekohtaiset työryhmät, jotka laativat konkreettiset toimeenpanosuunnitelmat (mm. aikataulutus, vastuut, resursointi ja yhteistyökumppanit) ja vievät ne YTA-johtoryhmän käsiteltäviksi ja hyväksyttäviksi. Ohjelman toteutumista seurataan osana YTA-tason säännöllistä raportointia ja sitä päivitetään tarvittaessa toimintaympäristön muutosten perusteella.

Ohjelman tavoitteena on vahvistaa yhteistyöalueen TKKIO-toiminnan vaikuttavuutta, yhdenmukaistaa toimintamalleja ja lisätä yhteiskehittämistä siten, että tulokset ovat skaalattavissa ja hyödynnettävissä kaikilla YTA-alueilla. Ohjelma luo myös pohjan yhteisille kokeiluille ja hankkeille sekä osaamisen kehittämiselle ja tutkimus- ja kehittämisympäristöjen hyödyntämiselle. Mittarit ja sovittu seurantarakenne mahdollistavat edistymisen läpinäkyvän arvioinnin ja tukevat päätöksentekoa jatkotoimista.

Liitteenä strateginen YTA-TKKIO-ohjelma 2026–2028. Oheismateriaalina esittelydiat.

Ehdotus

Esittelijä

Marina Erhola, HYVINVOINTIALUEJOHTAJA, marina.erhola@pirha.fi

Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy liitteenä olevan yhteistyöalueen strategisen TKKIO-ohjelman vuosille 2026–2028.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Kokouksessa asiantuntijana tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kati Kristiansson.

Perustelut

Asian esittelyteksti on aluehallituksen käsittelysssä 11.5.2026 § 142.

Liitteenä strateginen YTA-TKKIO-ohjelma 2026–2028. Oheismateriaalina esittelydiat.

Ehdotus

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy liitteenä olevan yhteistyöalueen strategisen TKKIO-ohjelman vuosille 2026–2028.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin. 

Kokouskäsittely

Tämä asia käsiteltiin valtuuston päätöksen mukaisesti §:n 61 jälkeen. Tämän jälkeen jatkettiin esityslistan käsittelyä numerojärjestyksessä.

Muutokset aluevaltuuston kokoonpanossa asian käsittelyn aikana:

  • Valtuutettu Erja Pelkonen poistui kokouksesta, paikka jäi tyhjäksi. Valtuuston vahvuus 77 valtuutettua. 
     

Muutoksenhaku

Aluevalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä hyvinvointialueen jäsen.

Hyvinvointialueiden yhteistoiminnassa järjestettyjä tehtäviä koskevasta päätöksestä oikaisuvaatimuksen ja aluevalituksen saa tehdä myös yhteistoimintaan osallinen hyvinvointialue ja sen jäsen.

Aluevalituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

 

Valitusviranomainen   

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 
Postiosoite: 
Raatihuoneenkatu 1 
13100 Hämeenlinna 
Puhelin: 029 56 42210 

Valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen voi tehdä hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa, postitse tai sähköpostitse. 

Asiointipalvelu: asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet. Sähköinen asiointipalvelu on tietoturvallinen tapa toimittaa salassa pidettäviä ja arkaluonteisia asiakirjoja. 

Sähköpostiosoite: hameenlinna.hao@oikeus.fi. Erityisesti salassa pidettävien ja arkaluontoisten asiakirjojen osalta on suositeltavaa käyttää ensisijaisesti sähköistä asiointipalvelua tai oikeusministeriön turvapostia

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 

Viranomaiselle toimitetun sähköisen asiakirjan katsotaan saapuneen määräajassa, jos asiakirja saapuu viimeistään määräajan viimeisen päivän aikana. Paperinen valituskirjelmä on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. 

Hyvinvointialueen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, kolmen päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. 

Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. 

Valitusasiakirjat

Valituskirjelmässä on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • muutosvaatimuksen perusteet
  • mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
     

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus sekä yhteystiedot. Myös kotikunta on hyvä ilmoittaa. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle. 

Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat. 

Valitukseen on liitettävä:   
1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;   
2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;   
3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.  

Oikeudenkäyntimaksu 

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään hallinto-oikeudessa kulloinkin voimassa oleva oikeudenkäyntimaksu. Linkki tuomioistuinmaksulakiin: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151455 

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta.