Aluehallitus, kokous 22.6.2026

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 191 Oikaisuvaatimus palkan takaisin perinnästä

4863/2026

Valmistelija

  • Eija Reinikainen, null, eija.reinikainen@pirha.fi
  • Vilma Kiilunen, HALLINTOJURISTI, vilma.kiilunen@pirha.fi

Perustelut

Tiivistelmä 

Oikaisuvaatimuksen tekijä on 15.5.2026 toimittanut oikaisuvaatimuksen koskien maksettujen kilometrikorvausten takaisinperintää. Oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että työnantajan päätös hänelle ajalla 1.4.2024-31.12.2025 perusteettomasti maksettujen kilometrikorvausten takaisinperinnästä kumotaan ja asia käsitellään uudestaan. Oikaisuvaatimuksen perusteluna on se, että hän on noudattanut asiassa viranhaltijapäätöksiä ja työnantajan ohjeistuksia. Oikaisuvaatimuksessa on vaadittu myös, että Pirkanmaan hyvinvointialueen tulee suorittaa asianosaiselle palkkana liikaa maksettuja kilometrikorvauksia vastaava häneltä takaisinperittäväksi päätetty summa (yhteensä 20.890,34 euroa).

Työnantajan näkemyksen mukaan kyseessä on virkaehtosopimuksen ja verottajan käytännön vastaisesti virheellisesti maksetut kilometrikorvaukset, joiden takaisinperinnästä työnantaja on päättänyt kunnan ja hyvinvointialueesta annetun lain 56 §:n mukaisesti. Vaatimus vastaavan summan maksamisesta viranhaltijalle palkkana on perusteeton.

 

Oikaisuvaatimus

Edellä mainitun lisäksi oikaisuvaatimuksessa on esitetty, että työnantaja on tehnyt 14.3.2024 palaverissa Sastamalaan sijoittuvalle lääkärille palkkatarjouksen siten että, erikoistuvalle lääkärille maksettaisiin palkkaa 8.500 eur/kk ja erikoislääkärille 10.000 eur/kk. Oikaisuvaatimuksen mukaan työnantajan edustaja on lisäksi linjannut, että työmatkat voidaan lukea työaikaan ja kilometrikorvaukset maksetaan Tays-psykiatrian T-rakennukselta Sastamalaan. 

Lisäksi oikaisuvaatimuksessa on vedottu 28.3.2024, 15.4.2024, 11.9.2024, 18.12.2024, 30.9.2024 ja 29.12.2025 tehtyihin viranhaltijapäätöksiin, joissa on todettu, että viranhaltija saa laskuttaa kilometrikorvaukset välillä Arkkiatrinkuja 1 Tampere – Itsenäisyydentie 2 Sastamala. Viranhaltijapäätöksissä 28.3.2024, 15.4.2024 ja 11.9.2024 on todettu myös, että viranhaltija voi suorittaa työmatkansa työajalla. 

Lisäksi oikaisuvaatimuksessa on esitetty, että asianosaiselle on maksettu virheellisesti henkilökohtaista lisää 1.4.2024 alkaen.

 

Perustelut

Työnantaja katsoo oikaisuvaatimuksessa esitetyt vaatimukset perusteettomiksi seuraavin perustein:  

Työmatkojen katsominen työajaksi 

Työmatkoista säädetään lääkärien virkaehtosopimuksen III luvun 3 § 2 momentin 2 kohdassa, jonka mukaan matkustamiseen käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena. Saman säännöksen soveltamisohjeen mukaan työmatkoja asunnosta työpaikalle ja takaisin ei lueta työajaksi. 

Oikaisuvaatimus koskee asianosaisen asunnosta työpaikalle tehtyjä työmatkoja (viranhaltijan koti - Sastamala - viranhaltijan koti), jotka eivät em. säännösten perusteella ole työaikaa.  

Työnantaja ei ole voinut edellä mainittujen virkaehtosopimuksen säännösten vastaisesti päättää tai sopia, että tavanomaiset työmatkat voidaan lukea viranhaltijan työajaksi. Asiassa ei ole työnantajan harkintavaltaa, eikä Pirhassa ole myöskään tehty asiasta paikallista sopimusta, joten noudatetaan virkaehtosopimuksen säännöksiä. Työnantaja ei ole voinut sopia asiasta toisin edes viranhaltijan eduksi.   

Työnantaja on huomannut virheen virkaehtosopimuksen tulkinnassa keväällä 2026 koskien asianosaisen työmatka-aikojen katsomista työajaksi. Työnantajalla olisi ollut oikeus ryhtyä asiassa takaisinperintätoimiin kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 56 §:n perusteella, jonka mukaan aiheettomasti maksettu palkka tai muu palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden määrä saadaan periä takaisin. Työnantaja on kuitenkin katsonut, että kohtuullisuussyistä takaisinperintätoimiin ei ole ryhdytty mm. sen vuoksi, että työmatkoihin käytetystä ajasta ei työnantajan arvion mukaan pystytä saamaan luotettavaa selvitystä.  

Voidaan todeta, että koska asianosaisen työmatka on varsin pitkä (viranhaltijan koti - Sastamala - viranhaltijan koti), työmatkoihin on käytetty työpäivistä merkittävä osa. Tältä osin viranhaltija on saanut huomattavan taloudellisen edun itselleen verrattuna muihin työntekijöihin/viranhaltijoihin, jotka kulkevat työmatkansa virka- ja työehtosopimusten mukaisesti omalla ajallaan.  

Verottomien kilometrikorvausten maksaminen  

Oikaisuvaatimus koskee kilometrikorvauksia, joita työnantaja on maksanut asianosaisen työmatkoista hänen asunnostaan työpaikalleen Sastamalaan ja takaisin ajalla 1.4.2024-31.12.2025. Perusteettomasti maksettuja kilometrikorvauksia on ollut yhteensä 20.890,34 euroa. 

Matkakustannusten korvaamisesta säädetään HYVTESin 6 Liitteen 2 § 1 momentissa, jonka mukaan työmatka, eli matka asunnosta toimi-, työ- tai kokoontumispaikkaan ja takaisin, ei oikeuta korvauksiin. Oikaisuvaatimus koskee em. säännöksessä tarkoitettua matkaa asunnosta työpaikkaan ja takaisin, eli kyseessä on työmatkat, jotka eivät oikeuta korvauksiin virkaehtosopimuksen mukaisesti. 

HYVTES 6 Liitteen 5 § määrää kilometrikorvauksista, joita voidaan maksaa vain virkaehtosopimuksessa määritellystä virka- tai virantoimitusmatkasta. Asianosaisen matkoissa on ollut kyse virkaehtosopimuksen mukaisista työmatkoista, ei virka- tai virantoimitusmatkoista, joista voitaisiin maksaa virkaehtosopimuksessa määritelty kilometrikorvaus.    

Työnantajan pitää verottomia kilometrikorvauksia maksaessaan noudattaa myös verottajan ohjeita, joiden mukaan verottomia kilometrikorvauksia voidaan maksaa vain matkoista, jotka on tehty erityiselle työntekemispaikalle, jossa henkilö työskentelee vain tilapäisesti (esim. messut, koulutuspaikat ja kokouspaikat, joissa henkilö käy satunnaisesti). Verottajan ohjeessa ”Kilometrikorvaus ja päiväraha” on todettu, että normaalista kodin ja työpaikan välisestä matkasta työnantaja ei voi maksaa verovapaasti kilometrikorvauksia. Matkat, joihin oikaisuvaatimus kohdistuu, ovat olleet matkoja tavanomaiselle työntekopaikalle, ei verottajan ohjeen mukaisia matkoja erityiselle työntekemispaikalle, joista voitaisiin maksaa verottomia kilometrikorvauksia.  

Työnantaja ei ole voinut edellä mainittujen virkaehtosopimuksen säännösten ja verottajan linjauksien vastaisesti päättää tai sopia, että viranhaltijalle maksetaan tavanomaisista työmatkoista verottomia kilometrikorvauksia. Asiassa ei ole työnantajan harkintavaltaa, vaan kilometrikorvauksien maksamisessa noudatetaan virkaehtosopimuksen säännöksiä ja verottajan linjauksia. Työnantaja on huomannut keväällä 2026 virheen virkaehtosopimuksen tulkinnassa koskien asianosaiselle työmatkoista maksettuja kilometrikorvauksia, minkä jälkeen työnantaja on ryhtynyt välittömästi toimenpiteisiin virheen korjaamiseksi ja päättänyt viranhaltijalle perusteettomasti maksettujen kilometrikorvausten takaisinperinnästä.  

Vuonna 2024 ja 2025 tehdyissä viranhaltijapäätöksissä on todettu, että oikaisuvaatimuksen tekijä saa laskuttaa työnantajalta verottomia kilometrikorvauksia matkoista välillä Arkkiatrinkuja 1 Tampere – Itsenäisyydentie 2 Sastamala. Edellä mainittuja viranhaltijapäätöksiä ei ole voitu soveltaa oikaisuvaatimuksen tekijän matkoihin, joiden lähtöpaikkana on ollut viranhaltijan koti, koska viranhaltijapäätöksissä mainittu lähtöpaikka on Arkkiatrinkuja 1 Tampere. Näin ollen asianosaisen esittämä väite siitä, että kilometrikorvausten maksaminen hänen asuntonsa ja Sastamalan työntekopaikan välisiltä matkoilta perustuisi viranhaltijapäätöksiin, on virheellinen.  

Asianosainen ei ole kulkenut edellä mainituissa viranhaltijapäätöksissä mainittua matkaa, vaan hän on kulkenut työmatkansa kotiosoitteestaan Sastamalaan. Asia on todettu myös oikaisuvaatimuksessa, jonka mukaan ”matkoja ei ole tehty T-rakennuksesta alkaen”. Oikaisuvaatimuksessa on todettu edelleen, että asianosainen ”on laskuttanut kilometrikorvauksia kaavamaisesti viranhaltijapäätöksessä todetulla tavalla välillä Arkkiatrinkuja 1 Tampere – Itsenäisyydentie 2 Sastamala”. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa on todettu, että ”Laskutuksen perusteena ei siis ole käytetty kulkuväline taikka matkan pituus”.  

Työnantajan selvittäessä asiaa keväällä 2026 on käynyt ilmi, että oikaisuvaatimuksen tekijä on systemaattisesti antanut työnantajalle (matkalaskun hyväksyjälle) vääriä tietoja verottomia kilometrikorvauksia työnantajalta laskuttaessaan. Asianosainen on itse selvittänyt työnantajalle keväällä 2026, että hän on kulkenut työmatkansa Sastamalaan suurelta osin yhdessä toisen viranhaltijan kanssa samalla autolla, mutta kummatkin viranhaltijat ovat kuitenkin laskuttaneet työnantajalta verottomat kilometrikorvaukset sen mukaisesti, että molemmat olisivat kulkeneet työmatkat omalla autollaan. Lisäksi asianosainen on itse kertonut työnantajalle, että hän on kulkenut työmatkojaan myös pyörällä tai moottoripyörällä, ja näiltäkin matkoilta hän on laskuttanut työnantajalta kilometrikorvaukset oman auton käytön mukaan. 

Työnantajalta on siis laskutettu työmatkat kahden auton ajoista, vaikka tosiasiassa suuri osa työmatkoista on kuljettu yhdellä autolla tai muulla kulkuneuvolla kuin autolla. HYVTES 6 Liitteen 5 § määrittää kilometrikorvausten suuruudet käytetyn kulkuneuvon mukaan siten, että oman auton käytöstä maksetaan suurempi korvaus kuin moottoripyörän käytöstä. 

Kun kilometrikorvauksia laskutetaan työnantajalta, laskutettavien kilometrikorvausten pitää vastata tosiasiallisesti tehtyjä matkoja. Myös verottajan ohjeessa ”Kilometrikorvaus ja päiväraha” on todettu: ”Kilometrikorvaus korvaa työmatkasta aiheutuneita matkakuluja, jos teet työmatkan omalla autollasi.” Siltä osin kuin työmatkoja ei ole tehty omalla autolla, viranhaltija on antanut työnantajalle olennaisesti virheellisiä tietoja laskuttaessaan kilometrikorvauksia työnantajalta.   

Edellä mainittu viranhaltijan vilpillinen menettely ja väärien tietojen antaminen käy ilmi asianosaisen työnantajalle 25.2.2026 antamassa kirjallisessa selvityksessä sekä kuulemismuistiossa 27.2.2026. Myös oikaisuvaatimuksessa on todettu asianosaisten kertomuksista seuraavaa: ”He ovat kertoneet kulkevansa satunnaisesti Sastamalaan samalla autolla. Matkoja on myös tehty niin, että sovitusta paikasta on jatkettu matkaa samalla autolla. Hyvin satunnaisesti osa matkasta on taitettu polkupyörällä ja harvakseltaan matka on ajettu moottoripyörällä. Matkoja ei ole tehty T-rakennuksesta alkaen, mutta päätepiste on toki ollut Sastamalan sairaala.” Oikaisuvaatimuksessa on todettu edelleen, että oikaisuvaatimuksen tekijä ”ei kiistä sitä, että hän on laskuttanut kilometrikorvauksia vastoin HYVTESin määräyksiä”.  

Asianosainen on siis itse myöntänyt antaneensa totuudenvastaisia tietoja työnantajalle matkalaskuissaan, jolloin työnantaja on maksanut hänelle kilometrikorvauksia väärien tietojen perusteella. Matkalaskut hyväksyneellä työnantajan edustajalla ei ole laskuja hyväksyessään ollut tietoa eikä ole voinut olla tietoa siitä, että asianosaisen antamat tiedot ovat olleet virheellisiä. Kun asianosaisen vilpillinen menettely on tullut työnantajan tietoon keväällä 2026, työnantaja on ryhtynyt välittömästi toimenpiteisiin asian korjaamiseksi, antanut varoituksen asianosaiselle 5.3.2026 ja tehnyt päätöksen liikaa maksettujen kilometrikorvausten takaisinperinnästä 28.4.2026.   

Kun virhe on tullut työnantajan tietoon, työnantaja on ilmoittanut välittömästi 11.2.2026 asianosaiselle ja toiselle viranhaltijalle, että työnantaja ei voi enää jatkossa maksaa työmatkoista verottomia kilometrikorvauksia. Tämän jälkeenkin asianosainen on kuitenkin lähettänyt virheellisiä matkalaskuja työnantajalle ja vaatinut, että työnantaja jatkaa kilometrikorvausten maksamista hänelle perusteettomasti. Työnantaja ei ole hyväksynyt näitä matkalaskuja.     

Vaikka myös työnantaja on tulkinnut asiassa virkaehtosopimusta virheellisesti, työnantaja on maksanut kilometrikorvauksia asianosaiselle yllä kuvatun hänen oman vilpillisen menettelynsä perusteella. Näin ollen luottamuksensuoja ei koske asianosaiselle virheellisesti maksettuja kilometrikorvauksia, ja työnantajalla on ollut oikeus päättää viranhaltijalle liikaa maksetun taloudellisen etuuden takaisinperinnästä. Asiasta on säädetty kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 56 §:ssä ja HYVTES II luvun 23 § 2 momentissa, joiden mukaan aiheettomasti maksettu palkka tai muu palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden määrä saadaan periä takaisin. Työnantajalla on siten oikeus takaisinperiä viranhaltijalta virheellisesti maksettu taloudellinen etuus riippumatta siitä, mistä virhe johtuu. 

Koska viranhaltijalle on maksettu virkaehtosopimuksen ja verottajan linjauksen vastaisesti verottomia kilometrikorvauksia, työnantajan on virheen havaittuaan tullut päättää viranhaltijaan kohdistuvasta takaisinperinnästä perusteettomasti maksettujen kilometrikorvauksien osalta, koska asia on pitänyt korjata myös verottajan suuntaan. Muunlainen työnantajan päätös ei olisi ollut mahdollinen, koska työnantajan vastuulla on korjata tulorekisteriin ja verottajalle annetut tiedot oikeiksi. Näin ollen on ollut tarkoituksenmukaista ja perusteltua päättää liikaa maksettujen kilometrikorvausten takaisinperinnästä.  

Viranhaltijalle maksettu palkka ja muut etuudet 

Oikaisuvaatimuksessa on esitetty, että työnantaja on tehnyt 14.3.2024 palaverissa Sastamalaan sijoittuvalle erikoislääkärille palkkatarjouksen siten, että erikoislääkärille maksettaisiin palkkaa 10.000 eur/kk sekä lisäksi maksettaisiin verottomat kilometrikorvaukset ja matkustaminen olisi mahdollista tehdä työajalla. Koska työnantaja on päättänyt keväällä 2026 takaisinperiä maksamansa kilometrikorvaukset viranhaltijalta, viranhaltija on oikaisuvaatimuksessa vaatinut, että vastaava summa maksettaisiin hänelle takaisin palkkana. 

Työnantajan näkemyksen mukaan ei ole perusteita sille, että työnantajan pitäisi maksaa oikaisuvaatimuksen tekijälle palkkana häneltä takaisinperittävää summaa vastaava määrä. Työnantaja on maksanut asianosaiselle Sastamalassa työskentelystä palkkaa yli 10.000 eur/kk eli enemmän kuin työnantaja oli luvannut 14.3.2024. Lisäksi asianosainen on tehnyt työajallaan työmatkansa välillä (viranhaltijan koti - Sastamala - viranhaltijan koti), mistä viranhaltijalle syntynyttä perusteetonta etua työnantaja ei ole kohtuullisuussyistä lähtenyt perimään takaisin viranhaltijalta.   

On huomattava, että siltä osin kuin työnantaja ei maksa työmatkoista kilometrikorvauksia, viranhaltija voi hakea työmatkoistaan verottajalta matkakustannuksista verovähennyksiä. Siltä osin kuin työnantaja on päättänyt periä takaisin liikaa maksetut kilometrikorvaukset viranhaltijalta, viranhaltija voi hakea verotukseensa oikaisua ja saada työmatkakustannuksista verovähennykset. Jos työnantaja maksaisi viranhaltijalle oikaisuvaatimuksessa esitetyn mukaisesti takaisinperittävää summaa vastaavan määrän palkkana, tällöin viranhaltijalle syntyisi jälleen perusteetonta etua ottaen huomioon sen, että hän voi hakea samasta summasta työmatkakustannuksista verovähennykset.   

Henkilökohtaisen lisän osalta työnantaja toteaa, että asianosaiselle maksetulla henkilökohtaisella lisällä ei ole merkitystä arvioitaessa oikaisuvaatimuksessa esitettyjä vaatimuksia, jotka koskevat keskeisesti viranhaltijalle virheellisesti maksettujen kilometrikorvauksien takaisinperintää. Jos oikaisuvaatimuksessa esitetty näkemys siitä, että asianosaiselle on maksettu virheellisesti henkilökohtaista lisää 1.4.2024 alkaen, on oikea, työnantajalla on kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 56 §:n nojalla oikeus tehdä takaisinperintä myös virheellisesti maksetun henkilökohtaisen lisän osalta.   

 

Johtopäätös

Edellä esitetyillä perusteilla voidaan todeta, että oikaisuvaatimuksessa esitetyt väitteet ja vaatimukset ovat perusteettomia. Toimivaltainen taho on tehnyt työnantajan päätöksen virheellisesti maksettujen kilometrikorvausten takaisinperinnästä, eikä työnantaja ole käyttänyt väärin harkintavaltaansa. Työnantaja on päätöksillään korjannut asian virkaehtosopimusten säännösten ja verottajan linjausten mukaisiksi. Työnantajan tekemä päätös on ollut lainmukainen ja tarkoituksenmukainen. Näin ollen oikaisuvaatimus tulisi hylätä perusteettomana. 

 

Perusteluja asialle lisäksi salassa pidettävässä liitteessä. Salassapidon perusteena on julkisuuslain 24 § 1 momentin 32-kohta (henkilökohtaiset olot).

Liitteenä ovat:

  • oikaisuvaatimus, sis.  viranhaltijapäätös kilometrikorvausten takaisinperinnästä 28.4.2026 § 3 (julkinen versio),
  • työnantajan perustelut (salassa pidettävä, julkisuuslain 24 § 1 mom. 32-kohta),
  • Verottajan ohje Kilometrikorvaus ja päiväraha (julkinen).


Oheismateriaalina on oikaisuvaatimus, sis. viranhaltijapäätös kilometrikorvausten takaisinperinnästä 28.4.2026 § 3 (ei-julkinen versio)​​​​.

Ehdotus

Esittelijä

  • Jukka Santala, TUKIPALVELUJOHTAJA, jukka.santala@pirha.fi

Aluehallitus päättää hylätä oikaisuvaatimuksen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Kokouksessa asiantuntijana palvelulinjajohtaja Markus Paananen ja palvelusuhdepäällikkö Elina Reinikainen.

Päätöksestä poistetaan virheellinen perustelu teknisenä korjauksena: "Polkupyörällä tehdystä matkasta ei voi lainkaan laskuttaa kilometrikorvauksia." 

Tiedoksi

Asianosainen

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta aluevalituksin vain se,​ joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut,​ saa päätökseen kuitenkin hakea muutosta aluevalituksin myös asianosainen sekä hyvinvointialueen jäsen. (Laki hyvinvointialueesta 142 §.)

 

Valitusviranomainen   

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 
Postiosoite: 
Raatihuoneenkatu 1 
13100 Hämeenlinna 
Puhelin: 029 56 42210 

Valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen voi tehdä hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa, postitse tai sähköpostitse. 

Asiointipalvelu: asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet. Sähköinen asiointipalvelu on tietoturvallinen tapa toimittaa salassa pidettäviä ja arkaluonteisia asiakirjoja. 

Sähköpostiosoite: hameenlinna.hao@oikeus.fi. Erityisesti salassa pidettävien ja arkaluontoisten asiakirjojen osalta on suositeltavaa käyttää ensisijaisesti sähköistä asiointipalvelua tai oikeusministeriön turvapostia

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 

Viranomaiselle toimitetun sähköisen asiakirjan katsotaan saapuneen määräajassa, jos asiakirja saapuu viimeistään määräajan viimeisen päivän aikana. Paperinen valituskirjelmä on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. 

Hyvinvointialueen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, kolmen päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. 

Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. 

Valitusasiakirjat

Valituskirjelmässä on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • muutosvaatimuksen perusteet
  • mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
     

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus sekä yhteystiedot. Myös kotikunta on hyvä ilmoittaa. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle. 

Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat. 

Valitukseen on liitettävä:   
1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;   
2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;   
3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.  

Oikeudenkäyntimaksu 

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään hallinto-oikeudessa kulloinkin voimassa oleva oikeudenkäyntimaksu. Linkki tuomioistuinmaksulakiin: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151455 

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta.