Perustelut
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021, §7) velvoittaa hyvinvointialueen laatimaan valtuustokausittain alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman yhteistyössä kuntien ja muiden alueen toimijoiden kanssa. Pirkanmaan hyvinvointialueen alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma linjaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteet, tavoitteet ja toimeenpanon väestötasolla. Pirkanmaan alueellisen kulttuurihyvinvointisuunnitelman toteutusta on toimeenpantu osana alueellista hyvinvointisuunnitelmakokonaisuutta.
Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan kulttuurin ja taiteen mahdollisuuksia edistää hyvinvointia ja hoitaa ihmisen terveyttä läpi elämän. Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan myös sitä, että yksilö tai yhteisö kokee taiteen, kulttuurin ja luovan toiminnan merkityksellisenä hyvinvoinnilleen. Kulttuurihyvinvoinnin ytimessä on ihmisen oma toimijuus taiteen ja kulttuurin kokijana ja tekijänä, jolla on kulttuurisia tarpeita ja oikeuksia. (Lähde: Taikusydän) Kulttuurihyvinvointisuunnitelman tarkoituksena on edistää kulttuurin, taiteen ja luovan toiminnan mahdollisuuksien hyödyntämistä pirkanmaalaisten hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa.
Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma päivitetään vuosille 2027–2035. Päivitystyössä tarkastellaan muun muassa kulttuurihyvinvoinnin nykytilaa, eri väestöryhmien mahdollisuuksia osallistua kulttuuri- ja taidetoimintaan sekä hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen, kulttuuritoimijoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden rooleja kulttuurihyvinvoinnin edistämisessä.
Päivitystyön osallistamistoimien tavoitteena on muodostaa yhteinen näkemys siitä, millaisia kulttuurihyvinvoinnin tavoitteita Pirkanmaalla tulisi tulevina vuosina edistää, miten kulttuuri- ja taidetoimintaa voidaan hyödyntää hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa, miten kulttuurihyvinvoinnin saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta voidaan parantaa sekä miten hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyötä voidaan vahvistaa.
Vaikuttamistoimielimiä osallistetaan kulttuurihyvinvointisuunnitelman päivittämiseen osana valmisteluprosessia. Osallistamisen tarkoituksena on tuoda suunnitelmaan eri väestöryhmien kokemuksia, tarpeita ja näkemyksiä sekä tunnistaa konkreettisia kehittämiskohteita kokemusasiantuntijatiedon avulla. Vanhusneuvoston jäseniltä pyydetään näkemyksiä eritoten kulttuurihyvinvoinnin saavutettavuuteen, arjessa jaksamisen teemoihin sekä palveluiden vaikuttavuuteen liittyen.
Vanhusneuvoston jäseniä pyydetään vastaamaan kokouksen jälkeen kysymyksiin Orchidea-alustalla
Alustalla on ohjeistus seuraaviin kysymyksiin vastaamiseen:
- Miten ikääntyneiden hyvinvointia ja kulttuurisia oikeuksia tulisi edistää kulttuurihyvinvoinnin suunnitelmassa vuosina 2027–2035?
- Kulttuurihyvinvoinnin on Sitran mukaan tutkittu vähentävän yksinäisyyttä sekä vahvistavan aktiivista kansalaisuutta ja yhteiskunnallista osallisuutta. Miten voisimme mahdollistaa ikääntyneiden pirkanmaalaisten hakeutumista kulttuurihyvinvoinnin palveluiden pariin osana hyvinvoinnin tukemista?
- Pirkanmaan väestöstä yli 80-vuotiaiden osuus kasvaa suhteellisesti eniten seuraavien vuosien aikana (IKI2035). Mm. tämän takia ikääntyneiden palveluiden toimintaympäristö on murroksessa monella tapaa ja yhä enemmän panostetaan ennaltaehkäiseviin hyvinvointia tukeviin palveluihin. Onko kulttuurihyvinvoinnin palveluvalikoimassa tällä hetkellä selkeitä puutteita / kehityskohteita ikääntyneiden pirkanmaalaisten tarpeiden kannalta?
Jos alustalla vastaaminen ei teknisesti onnistu, voi vastaukset lähettää vastuuvalmistelijoille, Mari Lahtinen ja Hanna Korhonen, sähköpostitse: etu.sukunimi@pirha.fi.
Oheismateriaalina Kulttuurihyvinvoinnin suunnitelman päivitystyö 2027 - 2035.