Perustelut
Ikääntyneiden asumisen palveluiden ja laitoshoidon myöntäminen perustuu sosiaalihuoltolakiin (1301/2014), terveydenhuoltolakiin (1326/2010), lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000), lakiin ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkään sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) sekä sosiaali- ja terveysministeriön antamaan laatusuositukseen aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:4).
Asumisen palveluita ovat pitkäaikainen perhehoito, yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen. Lisäksi ikääntyneille voidaan järjestää laitoshoitoa vuoden 2027 loppuun saakka. Tämän jälkeen laitoshoito korvautuu lainsäädännön mukaisesti muilla asumispalveluilla.
Asumisen palveluja järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat erityisestä syystä apua ja tukea asumisessa tai asumisensa järjestämisessä. Kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia suhteessa palveluihin, jotka edellyttävät muuttamista ja sisältävät sekä asumisen että palvelut.
Ikääntyneiden asumisen palveluiden myöntämisen perusteilla turvataan asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu hyvinvointialueella sekä tuetaan palveluihin hakeutumista ja palvelujen myöntämistä koskevaa päätöksentekoa.
Voimassa olevat ikääntyneiden asumisen palveluiden myöntämisen perusteet on hyväksytty aluehallituksessa 2.12.2024 § 332, ja ne ovat tulleet voimaan 1.1.2025.
Esitettävät muutokset myöntämisperusteisiin
Muutoksia esitetään ikääntyneiden yhteisöllistä asumista koskevaan osioon. Yhteisöllisen asumisen myöntämisperusteiden uudelleenarviointi on osa vuoden 2026 toiminnallisia ja palvelujen järjestämistä koskevia tavoitteita. Esitettyjä muutoksia myöntämisperusteisiin on pilotoitu uusien yhteisöllisen asumisen palvelupaikkojen käyttöönoton yhteydessä, ja pilotoinnista saatuja kokemuksia on hyödynnetty myöntämisperusteiden valmistelussa.
Yhteisöllisen asumisen myöntämisperusteita esitetään muutettavaksi niin, että asiakkaan kokonaistilanne otetaan palvelutarpeen arvioinnissa huomioon nykyistä selkeämmin. Palvelutarpeen arvioinnissa otetaan huomioon asiakkaan kokema turvattomuus tai yksinäisyys sekä hänen halunsa asua yhteisössä ja osallistua sosiaalista kanssakäymistä edistävään toimintaan. Jos asiakkaan muistiin ja tiedonkäsittelyyn liittyvä toimintakyky on alentunut, hänen tulee kuitenkin selviytyä ilman jatkuvaa valvontaa.
Muutokset mahdollistaisivat yhteisöllisen asumisen tarpeen tunnistamisen nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Palvelutarpeen arviointia tukevista RAI-mittareista palvelutarpeen kokonaisuutta kuvaavan mittarin (MAPLe 5) ohjeellista raja-arvoa muutetaan arvosta 4 arvoon 3. Asioiden hoitamisesta ja kodin arjen toiminnoista selviytymistä kuvaavan mittarin (IADLCH) ohjeellista raja-arvoa muutetaan arvosta 5 arvoon 4. Muutosten avulla yhteisöllisen asumisen piiriin voidaan ohjata nykyistä paremmin asiakkaat, joiden avun ja tuen tarve ja kokonaistilanne puoltavat yhteisöllistä asumista, vaikka toimintakyvyn heikkeneminen ei olisi saavuttanut nykyisiä ohjeellisia raja-arvoja.
Palvelutarpeen kokonaisuutta kuvaavan mittarin (MAPLe 5) lisäksi arvioinnissa tarkastellaan päivittäisistä perustoiminnoista, kuten henkilökohtaisesta hygieniasta, pukeutumisesta, liikkumisesta ja ruokailusta selviytymistä (ADL-H), asioiden hoitamisesta ja kodin arjen toiminnoista selviytymistä (IADLCH) sekä muistin ja muun kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemistä (CPS). Lisäksi voidaan huomioida masennusoireita (DRS) ja asiakkaan itse arvioimaa mielialaa (DRSSR) kuvaavat mittarit silloin, kun asiakkaan tilanteeseen voidaan vaikuttaa asumisolosuhteilla tai vähentämällä turvattomuutta ja yksinäisyyttä.
Haastavaa käyttäytymistä kuvaavan mittarin (ABS) kiinteä raja-arvo 5 esitetään poistettavaksi, ja haastavan käyttäytymisen merkitystä arvioidaan jatkossa osana asiakkaan kokonaistilannetta ja asumispaikan soveltuvuutta. Muita asukkaita häiritsevä käyttäytyminen otetaan huomioon asumispalvelupaikkaa valittaessa. Korkea haastavaa käyttäytymistä kuvaavan mittarin arvo (ABS) tai alkoholin riskikäyttöä kuvaavan mittarin (AUDIT-C) riskirajan ylittyminen edellyttäisi lisäarviointia.
Esitetyillä muutoksilla yhteisöllisen asumisen myöntämisperusteet olisivat pääosin yhdenmukaiset kotona asumista tukevien palvelujen myöntämisperusteiden kanssa. Tämä on perusteltua, koska yhteisöllisessä asumisessa asiakkaan tarvitsemat palvelut järjestetään kotihoidon palveluina.
Toimialuejohtajat Tuula Jutila ja Mari Ollinpoika esittelevät ikääntyneiden asumisen palveluiden myöntämisperusteisiin esitettävät muutokset vanhusneuvostolle.
Liitteenä ikääntyneiden asumisen palveluiden myöntämisen perusteet 1.1.2027 alkaen (luonnos) sekä oheismateriaalina diaesitys, jossa on kuvattu keskeiset muutokset.