Perustelut
Työterveyshuollosta säädetään työterveyshuolto-, työturvallisuus-, kansanterveys-, terveydenhuolto- ja sairausvakuutuslaissa. Työterveyshuoltolain (1383/2001) 4 § velvoittaa työnantajaa järjestämään kustannuksellaan työterveyshuollon työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuolto tulee järjestää ja toteuttaa siinä laajuudessa kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista johtuva tarve edellyttää, kaikille työ- tai virkasuhteessa oleville työntekijöilleen, jotka tekevät työtä Suomessa.
Voimaanpanolain 20 §:n mukaisesti sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien omalle henkilöstölleen työterveyshuoltolain nojalla järjestämän työterveyshuollon sopimukset siirtyvät hyvinvointialueille. Voimaanpanolain 25 § kuntaa sitovien sopimusten ja vastuiden siirtymisestä hyvinvointialueelle ei koske kunnan omalle henkilöstölleen työterveyshuoltolain nojalla järjestämän työterveyshuollon sopimuksia, vaan sopimukset jäävät kuntien vastuulle, elleivät kunta ja hyvinvointialue toisin sovi.
Työterveyshuollon hankintalinjaus koskee koko hyvinvointialueen henkilöstöä. Hallintosäännön 10 §:n mukaan hallitus päättää hyvinvointialueen työantajana käyttämän työvoimapolitiikan periaatteista sekä merkittävistä henkilöstöpoliittisista linjauksista ja periaatteista. Hyvinvointialueen yhteistoimintaelin on käsitellyt työterveyshuollon järjestämislinjausta kokouksessaan 25.4.2022 / 14 §. Henkilöstöjaosto käsitteli asiaa kokouksessaan 18.5.2022 / 23 §.
Työterveyshuollon palvelut voi järjestää omana toimintana, hyvinvointialueen ja kunnan tai kuntien yhteisellä työterveyshuoltoyksiköllä (in-house), hyvinvointialueen ja toisen yhteisön yhteisellä työterveyshuoltoyhtiöllä tai ulkopuolisella työterveyshuollon palveluntuottajalla. Työterveyshuollon perustehtävänä on tuottaa terveyttä ja ehkäistä työkyvyttömyyteen liittyviä ongelmia. Työterveyshuolto toimii työpaikan kumppanina ja sen arvo mitataan parantuneena henkilöstön hyvinvointina, vähentyneinä sairauspoissaoloina sekä alentuneina työkyvyttömyyskustannuksina. Työnantajan näkökulmasta on keskeistä, että henkilöstölle kyetään tarjoamaan laadukkaita, vaikuttavia ja kilpailukykyisiä työterveyshuollon palveluita. Hyvinvointialueen tulee tarjota henkilöstölleen yhdenvertaiset työterveyspalvelut palvelun tuottajasta riippumatta.
Tällä hetkellä hyvinvointialueen isoimmat työnantajat Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Tampereen kaupunki hankkivat työterveyspalvelunsa sidosyksikköasemassa (in house -yhtiö) olevalta Tullinkulman Työterveys Oy:ltä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistamat Tullinkulman Työterveys Oy:n osakkeet siirtyvät 1.1.2023 Pirkanmaan hyvinvointialueelle, jolloin hyvinvointialue saa sidosyksikköaseman. Tästä syystä hankintaa ei tarvitse kilpailuttaa.
Pitkään alalla toimineella Tullinkulman Työterveys Oy:llä on työterveyshuoltolain 13 § mukaista tuntemusta työstä ja työolosuhteista sekä työperäisten sairauksien vaaroista- ja haitoista. Tällä hetkellä yritys tuottaa jo yli 70 %:lle siirtyvästä henkilöstöstä työterveyshuollon palvelut, joten heillä on myös laajaa tietoja ja kokemusta hyvinvointialueen henkilöstöstä. Tullinkulman työterveyshuollolla on toimipisteitä Kangasalla, Nokialla, Orivedellä, Sastamalassa, Tampereella sekä Valkeakoskella. Toimipisteiden lisäksi yrityksellä on alihankintasopimuksia.
Ehdotus
Esittelijä
-
Jukka Alasentie, vt. hyvinvointialuejohtaja, jukka.alasentie@pirha.fi
Aluehallitus päättää, että
- hyvinvointialueen henkilöstölle työterveyshuoltopalvelut hankitaan 1.1.2023 lähtien Tullinkulman Työterveys Oy:ltä (in house) toistaiseksi. Työterveyshuollon järjestämisen periaatteista ja sisällöstä sovitaan myöhemmin järjestämissopimuksessa ja toimintasuunnitelmissa.
Päätös
Aluehallitus päätti, että
- hyvinvointialueen henkilöstölle työterveyshuoltopalvelut hankitaan 1.1.2023 lähtien Tullinkulman Työterveys Oy:ltä (in house) toistaiseksi. Työterveyshuollon järjestämisen periaatteista ja sisällöstä sovitaan myöhemmin järjestämissopimuksessa ja toimintasuunnitelmissa.