Valmistelija
Kristiina Lumme, STRATEGIAPÄÄLLIKKÖ, kristiina.lumme@pirha.fi
Pasi Virtanen, TALOUSJOHTAJA, pasi.virtanen@pirha.fi
Perustelut
Hyvinvointialueet ovat osa julkisen talouden suunnitelmaa ja valtion talousohjausta. Valtion rahoitus antaa raamit hyvinvointialueiden toiminnalle. Valtion rahoitus on yleiskatteellista ja vuositasolla kiinteä määrä. Pirkanmaan hyvinvointialueen strategia toimii talousarvion laatimisen perustana. Strategian toimeenpano-ohjelma täsmentää strategiaa ja sen toimenpiteet kytkeytyvät talousarvioon.
Pirkanmaan hyvinvointialueen talousarviovalmistelu vuodelle 2024 käynnistyy toukokuussa 2023 ja aluehallitus käsittelee talousarvion marraskuun 2023 aikana ja aluevaltuusto hyväksyy talousarvion joulukuussa 2023. Hyvinvointialueen tarkempaa talousarviovalmistelua ohjataan taloussuunnitteluohjeella. Taloussuunnitteluohje vuoden 2024 suunnitteluun ja siihen liittyvä tarkempi aikataululuonnos ovat liitteenä.
Aluehallitus hyväksyi 22.5.2023 liitteenä olevan taloussuunnitteluohjeen Pirkanmaan hyvinvointialueen vuoden 2024 talousarviovalmistelua ohjaaviksi periaatteiksi ja lähetti toiminta- ja talousseminaarissaan valmistelemansa alustavat vuoden 2024 tavoitteistot valiokunnille ja vaikuttamistoimielimille lausunnoille. Lausunnonantajien tulee huomioida, että strategian toimeenpanosuunnitelmaan sisältyy noin 20 miljoonan euron vuosittainen tuottavuustavoite, joka mahdollistaisi toiminnan ja talouden tasapainon lähivuosina. Lausunnot tulee antaa elokuun loppuun mennessä.
Vuoden 2024 alustavat tavoitteet muodostuvat talousarvion yleisistä tavoitteista, järjestämisen periaatteista sekä tehtäväalueiden toiminnallisista tavoitteista.
Kokouskäsittely
Talousjohtaja Pasi Virtanen ja strategiapäällikkö Kristiina Lumme esittelivät vuoden 2024 talousarviovalmistelua, rahoitusta ja tavoitteita.
Valiokunta piti tärkeänä perus- ja lähipalveluihin panostamista. Tärkeätä olisi pystyä seuraamaan useita palvelulinjojen palveluita käyttävien ihmisten palveluiden kokonaisuutta. Todettiin, että näissä asioissa hyvinvointialueella on paljon tiedon puutetta. Kustannustietoisuuden tarve on tunnistettu. Samoin ennaltaehkäisyyn panostaminsen tarve. Keskustelussa todettiin, että ennaltaehkäisy sisältää kaikissa sotepalveluissa vahvan yhdyspinnan kuntiin päin. Kunnilla on ennaltaehkäisytehtävää omien kuntalaisten osalta silloin, kun he eivät ole hyvinvointialueen palveluiden piirissä. Valiokunta keskusteli lisäksi digipalvelujen haasteista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista (esim. kotiin vietävät sähköiset palvelut).
Valiokunta keskusteli järjestämisen ja palvelutuotannon tavoitteista. Keskustelussa tuli esiin, että esimerkiksi videovisit-palveluita käyttää tällä hetkellä noin 500 kotihoidon asiakasta noin 7000:sta. Tavoitteena on, että käyntimäärät vähenevät suhteessa asiakasmäärän kasvuun. Tämä helpottaisi myös henkilökuntapuutetta. Videovisit-yhteys saattaa olla asiakkaan näkökulmasta myös kiireettömämpi vaihtoehto. Tietojärjestelmien osalta todettiin, että lainsäädäntö estää yhteyksiä järjestelmien välillä. Tietoaltaan tultua käyttöön, voidaan asiakkaiden suostumuksella tietoja yhdistää. Valiokunta kiinnitti huomiota yhteisöllisen asumisen lisäämiseen. Haasteena rahoitus ja kumppanien löytäminen. Perhehoidon edistämiseen kiinnitettiin myös huomiota.
Valiokunta keskusteli lausuntoluonnoksen valmistelusta ja sopi, että lausuntoluonnos valmistellaan puheenjohtajiston johdolla työryhmässä kokouksessa käydyn keskustelun pohjalta. Työryhmään tulevat mukaan Sari Hassi, Jenni Jokinen, Janne Ojala, Sirpa Pursiainen ja mahdollisesti Anna Moilanen. Lausuntoluonnos lähetetään kommentoitavaksi valiokunnan jäsenistölle ennen seuraavaa kokousta.
Merkittiin, että talousjohtaja Pasi Virtanen poistui esittelyn jälkeen klo 16.51 ja strategiapäällikkö Kristiina Lumme, palvelulinjajohtaja Päivi Tryyki ja hallintoylilääkäri Suvi Liimatainen asian käsittelyn jälkeen klo 17.39.