Valmistelija
Päivi Tryyki, IKÄIHMISTEN JA VAMMAISTEN PJOH, paivi.tryyki@pirha.fi
Mari Ollinpoika, TOIMIALUEJOHTAJA, IKÄIHMISTEN, mari.ollinpoika@pirha.fi
Tuula Jutila, TOIMIALUEJOHTAJA, tuula.jutila@pirha.fi
Perustelut
Aluevaltuuston hyväksymä hyvinvointialuestrategia määrittää pitkän aikavälin tavoitteet ja palvelustrategian ylätason linjaukset vuosille 2023–2025. Strategian neljä kärkeä ovat tärkeintä ihminen, yhdenvertaiset, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut, hyvinvoivat työntekijät sekä yhdessä yhteentoimiva hyvinvointialue.
Aluehallitus hyväksyi strategian toimeenpano-ohjelman 14.2.2023 § 39. Toimeenpano-ohjelma muodostaa kokonaisuutena toiminnallisen uudistamisohjelman. Strategian toimeenpano-ohjelmaan sisältyy merkittäviä erillisiä kokonaisuuksia, joista päätetään hallintosäännön määrittämin päätösvaltuuksin. Näitä kokonaisuuksia ovat strategiset ohjelmat ja suunnitelmat, joihin kuuluvat palvelujen verkoston suunnitelmat ja palvelulinjakohtaiset toimeenpanosuunnitelmat. Toimeenpano-ohjelma ja siihen sisältyvät ohjelmat ja suunnitelmat luovat raamit ja tiekartan Pirkanmaan hyvinvointialueen ensimmäisen aluevaltuustokauden toiminnalle. Toimeenpano-ohjelma muodostaa erittäin merkittävän välineen systemaattisen muutoksen mahdollistamiseksi. Ohjelman tavoitteena on palvelujärjestelmän taloudellinen ja toiminnallinen kestävyys ja investointikyky tulevaisuuden kannalta välttämättömiin kohteisiin.
Palvelujen uudistamisen ja palvelujen verkoston suunnittelun pohjaksi aluevaltuusto hyväksyi 14.8.2023 § 69 palveluverkon kehittämisen periaatteet. Periaatteet sisältävät palvelujen verkoston kehittämistä linjaavat yleiset periaatteet sekä palvelukohtaiset palvelujen verkoston kehittämisen periaatteet.
Osana strategian toimeenpano-ohjelmaa aluehallitus hyväksyi 20.11.2023 § 319 IKI2035-kehittämisohjelman toimeenpantavaksi. Lisäksi aluehallitus päätti seurata ja tarvittaessa korjata IKI2035-ohjelmaa puolivuosittain huomioiden toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, väestöennusteen kehittymisen ja väestön palvelutarpeen muutokset, mukaan lukien muistisairaudet. Mikäli tulorahoitus kasvaa nykyisestä virka-arviosta talouden sopeuttamiskaudella 2023–2026, hallitus ottaa IKI2035-ohjelman uudelleen tarkasteltavaksi. Raportissa seurataan myös palveluiden piiriin pääsyä ja jonotilannetta. Ohjelman toteutumista seurataan lukujen osalta kesäkuun lopun ja joulukuun lopun poikkileikkauspäivämäärien mukaisesti. Asiasta raportoidaan myös valtuustolle, osavuosikatsauksen (6 kk) ja tilinpäätöksen yhteydessä.
Osana IKI2035-kehittämisohjelman toimeenpanoa on selvitetty ikäihmisten eri palveluiden palveluverkkokokonaisuuksia, joista tässä käsitellään Lähitoreja, kuntouttavaa päivätoimintaa, ikäihmisten asumista sekä laitoshoitoa.
Palveluverkkoselvityksen eteneminen
Palveluverkkoselvityksessä palveluista on selvitetty nykytila sekä tavoitetila vuoteen 2035 saakka. Tavoitetilalaskenta perustuu IKI2035-ohjelmassa hyväksyttyihin yli 80-vuotiaan väestön peittävyyslukuihin. Pirkanmaan tasolla tavoiteluvut ovat IKI2035-ohjelman mukaisia, mutta mitä tarkempaan alueelliseen/paikalliseen tarkasteluun mennään, sitä suurempaa epävarmuutta ennusteeseen sisältyy johtuen mm. väestörakenteen eroista, muuttoliikkeestä, alueen muusta palvelurakenteesta ja liikenneyhteyksistä jne.
Palveluverkkoselvityksessä toimitilatarkastelu on tehty palvelutuotannon toimesta tilan toiminnallisuutta arvioiden ja tilapalveluiden toimesta kiinteistön teknistä kuntoa arvioiden. Jokainen toimitila on tämän jälkeen tarkasteltu myös suhteessa IKI2035-ohjelman tavoitteisiin.
Palveluverkkoselvityksessä palveluverkossa säilyviksi esitetään niitä toimipisteitä, joissa tilojen tekninen ja toiminnallinen kunto on riittävä ja alueella nähdään pitkäaikaista palvelutarvetta. Palveluverkon osalta jatkoselvitettäviksi esitetään niitä toimipisteitä, joissa tekninen ja/tai toiminnallinen kunto ei ole riittävä, käyttötarkoituksen muutos vaatii lisäselvitystä ja/tai alueella on ylikapasiteettia, jolloin oman tuotannon/ostopalvelun suhde tulisi ratkaista. Palveluverkosta luovuttaviksi esitetään niitä toimipisteitä, joissa tilat ovat toiminnallisesti ja/tai teknisesti huonoja tai alueen palvelutarpeeseen pysytään vastaamaan muilla ratkaisuilla. Palveluverkosta luovuttaviksi tiloiksi esitetään myös kiinteistöjä tai kiinteistön osia, jotka eivät sovellu hyvinvointialueen järjestämisvastuuseen kuuluvien asumisen palveluiden tuottamiseen. Selvitystä vuokravaikutuksista ja niihin kohdistuvista muutoksista mm. yhtiöittämisvelvoitteen takia, ei ole pystytty tässä selvityksessä vielä kiinteistökohtaisesti huomioimaan.
Kiinteistökohtaista tarkastelua ei ole kaikilta osin tässä vaiheessa tehty Keiturin soten, Mäntänvuoren Terveyden ja Kolmostien Terveyden osalta.
Lähitorit
Lähitorien palvelu on lakisääteinen palvelu, joka on tarkoitettu ensisijaisesti ikääntyneille sekä vammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat ammatillista ensivaiheen neuvontaa ja ohjausta kotona asumista tukevien ratkaisujen löytämiseksi. Lähitorin tilojen tulee olla saavutettavat ja esteettömät ja niiden tulisi sijaita paikassa, jossa asiakkaat luontaisesti liikkuvat.
Palveluverkkoselvityksessä Lähitorien tavoitetila on muista poiketen asetettu tässä vaiheessa vuoteen 2026 saakka, koska Lähitorien sijoittumista esimerkiksi eri tasoisten sote-keskusten yhteyteen vielä tarkastellaan. Tavoite on, että Lähitoripalvelua löytyy jokaisen kunnan alueelta joko kiinteässä toimipisteessä tai liikkuvana palveluna. Myös Kotitori ja Digilähitori kuuluvat kokonaisuuteen.
Peittävyystavoitteen laskennassa palveluverkossa on käytetty lukua 1 Lähitoripäivä / 1000 yli 65-vuotta täyttänyttä. Suhteessa tavoitteeseen, Lähitoriverkko on nykytilassa ollut epätasaisesti jakautunut Pirkanmaalla. Tampereen alueella on tavoitteeseen nähden ylikapasiteettia.
Lähitoripalveluista noin viides osa on ostopalvelua. Lähitorien resurssia on tarkoituksenmukaista tasapainottaa vähentämällä Tampereen alueelta Lähitoripäiviä ja lisäämällä niitä erityisesti liikkuvina palveluina muualle Pirkanmaalle. Vähennys kohdennetaan ostopalveluihin.
Ikäihmisten kuntouttava päivätoiminta
Kuntouttava päivätoiminta on tarkoitettu pääsääntöisesti säännöllisen kotihoidon asiakkaille sekä omaishoidettaville. Tavoite on, että edellä mainituista noin joka viides asiakas käyttäisi myös kuntouttavan päivätoiminnan palveluita. Kuntouttavalla päivätoiminnalla tarkoitetaan ammattilaisen ohjaamaa kotona asumista tukevaa ja tavoitteellista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuntoutusta. Kuntouttavassa päivätoiminnassa ei järjestetä kuntien tehtävänä olevaa erityisryhmien liikuntaa.
Kuntouttavan päivätoiminnan toimitilan tulee olla esteetön, soveltuva kuntouttavaan ryhmätoimintaan, mahdollistaa ruokailu ja tarvittaessa peseytyminen.
Ikäihmisten kuntouttavaa päivätoimintaa on IKI2035-ohjelman tavoitteisiin nähden paljon. Käyttöaste kuntouttavan päivätoiminnan toimipisteissä on matala, ollen 40–50 % välissä, yksikkökohtaisesti vaihdellen. Tavoite käyttöasteelle on noin 95 %, jotta sekä tila että henkilöstöresurssi ovat tarkoituksenmukaisessa käytössä. Kuntouttavan päivätoiminnan paikkalukua voitaisiin vähentää nykyisestä. Kuntouttavasta päivätoiminnasta noin 30 % on ostopalvelua ja paikkaluvun vähennys kohdennetaan pääsääntöisesti ostopalveluun.
Ikäihmisten asuminen
Ikäihmisten asumisen palveluverkkoselvityksessä on käsitelty yhteisöllisen asumisen, ympärivuorokautisen palveluasumisen sekä lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen nykytila sekä tavoitetila vuoteen 2035 saakka. Tavoitetilalaskenta perustuu IKI2035-ohjelmassa hyväksyttyihin yli 80-vuotiaan väestön peittävyyslukuihin sekä laskennalliseen arvioon tätä nuoremmista palvelun tarvitsijoista.
Yhteisöllinen asuminen
Yhteisöllinen asuminen luetaan kotihoidon piirissä olevaksi palveluksi, jossa asiakas saa tarpeensa mukaiset kotihoidon palvelut tukipalveluineen yhteisöllisen asumisen yksikköön tuotuina. Pääsääntöisesti yhteisöllisessä asumisessa henkilökunta on paikalla aamusta iltaan ja yöaikana erillisen sopimisen tai turvahälytysten kautta. Yhteisöllisessä asumisessa asiakkaalla on oma asunto, ja sen välittömässä läheisyydessä yhteistilat, jossa on säännöllisesti sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. Tämä palvelu sopii erityisesti asiakkaille, joiden palvelutarpeeseen tavanomainen kotiin viety kotihoito ei ole enää riittävää, mutta yöaikaista palvelutarvetta ei vielä juurikaan ole. Asiakas hyötyy yhteisöllisyydestä, mm. yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteiden vähentyessä.
Yhteisöllistä asumista on tällä hetkellä Pirkanmaan tasolla sekä alueellisesti että paikallisesti tavoitteisiin nähden liian vähän. Yhteisöllistä asumista tulisi lisätä. Yhteisöllisestä asumisesta suurin osa (70 %) on ostopalvelua.
Ympärivuorokautinen palveluasuminen
Ympärivuorokautinen palveluasuminen on tarkoitettu asiakkaille, joilla on jatkuva 24/7 merkittävä hoivan tarve. Asiakkaalla on ryhmäkotityyppisessä yksikössä oleva oma asunto. Henkilökuntaa on paikalla lain säätämä määrä ympäri vuorokauden.
Ympärivuorokautista palveluasumista on tällä hetkellä Pirkanmaan tasolla riittävästi. Paikat voivat kuitenkin olla alueellisesti epätarkoituksenmukaisesti jakautuneita. Alueellisesti ympärivuorokautisessa palveluasumisessa on nähtävissä sekä ylikapasiteettia että tarvetta kasvattaa paikkamääriä. Lukumääräisesti ympärivuorokautista palveluasumista on koko suunnitelmakaudella riittävästi esitettyjen muutostenkin jälkeen peilaten IKI2035-ohjelman tavoitteisiin. Ympärivuorokautisesta palveluasumisesta tällä hetkellä lähes 70 prosenttia on ostopalvelua.
Lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen
Lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen on tarkoitettu asiakkaille pääasiallisesti lyhytaikaiseen kuntoutukseen, omaishoidon tuen vapaiden toteuttamiseen sekä kiireellisen lyhytaikaisen hoivan tarpeen ratkaisemiseen. Lyhytaikaista ympärivuorokautista palveluasumista on palveluverkon näkökulmasta tarkoituksenmukaista tarkastella koko Pirkanmaan tasolla, ei alueellisesti tai paikallisesti.
Lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen paikat ovat sijoittuneina joko omiksi pieniksi ryhmäkodeikseen/osastoikseen tai pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä sijaitsevina hajapaikkoina. Lyhytaikaista ympärivuorokautista palveluasumista on tällä hetkellä Pirkanmaalla tavoitteisiin nähden liian vähän.
Laitoshoito
Lain mukaan pitkäaikainen ikääntyneiden laitoshoito tulee lakkauttaa 1.1.2028 mennessä. Pitkäaikaista ikääntyneiden laitoshoitoa on tällä hetkellä Pirkanmaalla vielä yli 300 paikkaa, sijoittuen Tampereella Koukkuniemen alueelle, Vesilahdelle, Pirkkalaan ja Ylöjärvelle.
Laitoshoidon purun alustava suunnitelma on osa palveluverkkoselvitystä. Laitoshoitoa purettaessa vaihtoehtoina yksiköille on muuttuminen ympärivuorokautiseksi palveluasumiseksi, muuttuminen lyhytaikaiseksi ympärivuorokautiseksi palveluasumiseksi tai yksiköstä luopuminen. Muutos ympärivuorokautiseksi palveluasumiseksi edellyttäisi käyttötarkoituksen muutosta, peruskorjausta ja väistötiloja peruskorjauksen ajaksi. Paikkaluku pienenee tässä muutoksessa. Investointisuunnitelmassa edellä mainittuja muutoksia ei vielä ole riittävältä osin huomioitu. Muutos lyhytaikaiseksi ympärivuorokautiseksi palveluasumiseksi edellyttäisi käyttötarkoituksen muutosta ja mahdollisesti tilojen muutostöitä. Käyttötarkoituksen muutosmahdollisuuksiin, erityisesti ympärivuorokautiseen palveluasumiseen liittyen, sisältyy epävarmuutta siitä, miten valvova viranomainen tulkitsee toimitilavaatimuksia (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 741/2023).
IKI2035-kehittämisohjelman laaja kuulemiskierros oli syksyllä 2023. Nyt tehtävä palveluverkko esitys on ko. ohjelman toimeenpanoa ja esitystä on käsitelty vanhusneuvostossa 12.3.2024 (liite) ja Lähitorien osalta myös vammaisneuvostossa 6.3.2024 (liite). Palautteet neuvostojen kommenteista on käyty läpi Ikäihmisten ja vammaisten palvelulinjan johtoryhmässä. Neuvostojen kommentit koostuivat pääsääntöisesti yleisistä palveluihin liittyvistä huomioista ja tämän vuoksi kommentit eivät antaneet aihetta muutoksille.
Liitteenä palveluverkkosuunnitelmat.
Eriävä mielipide
Jäsen Pekka Järvinen jätti eriävän mielipiteen esteellisyyden toteamisen osalta.
Kokouskäsittely
Hallintolain 28.1 § 5 kohdan mukaan henkilö on esteellinen, jos hän on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä sellaisessa yhteisössä, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Hallintolain 28.1 § 7 kohdan mukaan henkilö on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa vaarantuu muusta erityisestä syystä. Käsittelyn kohteena olevat suunnitelmat, voidaan katsoa koskevan kuntien erityisiä etuja tai haittoja. Asiassa pidetään siten esteellisinä Pirkanmaan kunnan- ja kaupunginhallitusten jäseniä. Esteellisyyden arvioinnissa ei ole merkitystä sillä, onko henkilö ollut päättämässä asiasta toisessa roolissa, vaan ratkaisevaa on kaksoisroolin olemassaolo. Esteellisyyden arvioinnissa on hyödynnetty Kuntaliiton ohjeistuksia sekä Hyvil Oy:n 19.5.2023 laatimaa (6/2023) lausuntoa. Hyvinvointialueella noudatetaan esteellisyysperusteiden arvioinnissa varovaisuusperiaatetta.
Varajäsenet Jori-Pekka Träskbäck, Veikko Vallin, Perttu Jussila, Hanna Holma, Ulla Kampman ja Atanas Aleksovski saapuivat kokoukseen §:n 96 käsittelyn ajaksi.
Kokouksessa pidettiin neuvottelutauko klo 10.00-10.30. Viranhaltijat poistuivat kokoustilasta neuvottelutauon ajaksi.
Aluehallitus totesi Pekka Järvisen esteelliseksi §:n 96 käsittelyssä edellä mainituin perustein. Hyväksyttiin yksimielisesti.
Kuultiin asiantuntijana sosiaali- ja terveysjohtaja Taru Kuosmasta, palvelulinjajohtaja Päivi Tryykiä, toimialuejohtaja Mari Ollinpoikaa ja toimialuejohtaja Tuula Jutilaa.
Jäsen Hanna Laine teki muutosehdotuksen:
- Toimeenpanosuunnitelma hyväksytään laitoshoidon purkamisen osalta. Suunnitelma korvaavista ympärivuorokautisenasumisen paikoista on oltava, ennen laitospaikkojen sulkemista. Suunnitelma on tuotava aluehallitukselle tiedoksi.
- Yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen asumisen paikkojen määrä ja keskinäinen suhde lasketaan uudelleen huomioiden Tampereen kaupunkiseudun asukasmäärän kasvu ja THL:n uudet ennusteet muistisairaiden määrästä. Luvuissa huomioidaan erityisesti 80 ja 90 vuotta täyttäneiden määrä. Uusien ja korvaavien kiinteistöjen rakentamisesta ja vuokraamisesta tehdään selkeä, aikataulutettu suunnitelma.
- Kuntien kanssa käydään neuvottelut lähitorien toiminnan sisällöstä, sijoituspaikoista ja paikkamääristä. Pyritään sijoittamaan lähitorit kuntien ennaltaehkäisevän ja matalan kynnyksen toiminnan kanssa yhteisiin tiloihin.
Kannatus: Hanna Holma.
Jäsen Jari Andersson ehdotti, että asia jätetään pöydälle ja pidetään uusi kokous.
Kannatus: Sari Tanus, Veikko Vallin.
Andersson peruutti ehdotuksensa.
Jäsen Jari Andersson ehdotti kursiivilla merkittyä lisäystä Laineen ehdotuksen kohtaan 2:
- Yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen asumisen paikkojen määrä ja keskinäinen suhde lasketaan uudelleen huomioiden Tampereen kaupunkiseudun asukasmäärän kasvu ja THL:n uudet ennusteet muistisairaiden määrästä osana jatkuvaa seurantaa. Luvuissa huomioidaan erityisesti 80 ja 90 vuotta täyttäneiden määrä. Uusien ja korvaavien kiinteistöjen rakentamisesta ja vuokraamisesta tehdään selkeä, aikataulutettu suunnitelma.
Kannatus: Perttu Jussila, Hanna Holma.
Kokouksessa pidettiin neuvottelutauko klo 11.55-12.13.
Jäsen Hanna Laine tarkensi tekemäänsä muutosehdotusta seuraavasti:
- Toimeenpanosuunnitelma hyväksytään laitoshoidon purkamisen osalta. Suunnitelma korvaavista ympärivuorokautisenasumisen paikoista on oltava, ennen laitospaikkojen sulkemista. Suunnitelma on tuotava aluehallitukselle tiedoksi.
- Yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen asumisen paikkojen määrä ja keskinäinen suhde lasketaan uudelleen huomioiden Tampereen kaupunkiseudun asukasmäärän kasvu ja THL:n uudet ennusteet muistisairaiden määrästä osana jatkuvaa seurantaa. Luvuissa huomioidaan erityisesti 80 ja 90 vuotta täyttäneiden määrä. Tehdään systemaattinen kiinteistö suunnitelma ja se raportoidaan säännöllisen raportoinnin yhteydessä.
- Kuntien kanssa käydään neuvottelut lähitorien toiminnan sisällöstä, sijoituspaikoista ja paikkamääristä. Pyritään sijoittamaan lähitorit kuntien ennaltaehkäisevän ja matalan kynnyksen toiminnan kanssa yhteisiin tiloihin.
Kannatus: Atanas Aleksovski.
Laineen tarkennettu ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Merkittiin, että Anderssonin tekemä ja kannatettu muutosehdotus sisältyy Laineen hyväksyttyyn ehdotukseen.
Varajäsenet Jori-Pekka Träskbäck, Veikko Vallin, Perttu Jussila, Hanna Holma, Ulla Kampman ja Atanas Aleksovski poistuivat kokouksesta päätöksenteon jälkeen.
Jäsen Jari Andersson poistui kokouksesta päätöksenteon jälkeen.
Merkittiin tekniset korjaukset liitteisiin:
Liite: Ikäihmisten kuntouttavan päivätoiminnan palveluverkkoesitys:
- sivu 6, lause: "Palvelua järjestetään, jotta asiakkaiden kuljetusmatka ja -aika eivät kasva kohtuuttoman suuriksi." Muutetaan kuulumaan seuraavasti: "Palvelua järjestetään siten, että asiakkaiden kuljetusmatka ja -aika eivät kasva kohtuuttoman suuriksi."
Liite: Ikäihmisten asumisen palvelujen palveluverkkoesitys ja laitoshoidon purku:
- sivu 4, lause: "Lyhytaikaista ympärivuorokautista palveluasumista yhteensä 149 paikkaa, joista 113 sijaitsee 8 yksikössä olevissa erillisissä ryhmäkodeissa/osastoissa." Muutetaan kuulumaan seuraavasti: "Lyhytaikaista ympärivuorokautista palveluasumista on omassa tuotannossa yhteensä 149 paikkaa, joista 113 sijaitsee 8 yksikössä olevissa erillisissä ryhmäkodeissa/osastoissa."
- sivu 7, tarkentava lisäys: lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen ostopalvelun lukumäärän perään tähdet ja selvennys: **Täydentävää hankintaa tarpeen mukaan
- sivu 18, tarkentava lisäys: Onninkoti-yksikön osoitteeseen lisätään kunta: Onninkoti, Kissankellonkuja 3, Orivesi
- sivu 20, lisäys: puuttunut yksikkö lisätään taulukkoon: Saimikoti, Iso-Jaakkolantie 24, Punkalaidun; yhteisöllinen asuminen; hyvä; 10 paikkainen yhteisöllisen asumisen yksikkö