Aluevaltuusto, kokous 15.6.2026

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 67 LANUPE2035 -kehittämisohjelma

2873/2026

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Titta Pelttari, PALVELULINJAJOHTAJA LANUPE, titta.pelttari@pirha.fi

Perustelut

Aluevaltuusto päätti 26.1.2026 hyvinvointialueen strategiasta vuosille 2026-2029. Strategia sisältää hyvinvointialueen toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteet sekä määrittää suunnan, periaatteet ja keskeisen sisällön hyvinvointialueen toiminnalle, kehittämiselle ja johtamiselle. Lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjan toimintaa pitkällä aikajänteellä ohjaava kehittämissuunnitelma LANUPE2035 vastaa erityisesti hyvinvointialuestrategian kärjen Vaikuttavat palvelut tavoitekokonaisuuden alakokonaisuuteen Lapset ja nuoret saavat tukea oikeaan aikaan ja perheiden hyvinvointi vahvistuu.

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden järjestämisen pitkän aikavälin ydintavoitteena on, että lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys vahvistuvat ja sosiaalinen eriarvoisuus vähenee. Asiakaslähtöisemmässä ja kustannusvaikuttavammassa palvelurakenteessa järjestettävien palveluiden jatkuvuus, saatavuus, laatu ja vaikuttavuus paranevat sekä kustannusten kasvua onnistutaan hillitsemään.

Palvelurakenteen uudistaminen ja palvelujen tuotanto- ja tarjontatavan modernisointi vastaamaan tämän päivän lapsiperheiden tarpeita edellyttää kokonaisvaltaista ja pitkällä aikajänteellä tehtävää systemaattista kehittämis- ja muutostyötä. LANUPE2035 kokoaa suunnitelman tämän toteuttamiseksi.

Ohjelman laatiminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjan pitkän aikajänteen kehittämisohjelman valmistelu käynnistyi palvelulinjan johtoryhmässä alkuvuonna 2025 ja kevään aikana hahmoteltiin eri työryhmissä suunnitelman painopisteitä ja kehittämisen kärkiteemoja.

Ensimmäinen luonnos LANUPE2035 –ohjelmasta laitettiin kaikkien palvelulinjojen ammattilaisille, muiden palvelulinjan johtoryhmille, strategian vastuualueelle sekä sivistysjohtajille kommentoitavaksi syksyllä 2025. Omalle henkilöstölle sekä sivistysjohtajille annettiin ohjelmaluonnoksesta laajempi esittely. Ohjelma oli lausuntokierroksella valiokunnissa ja vaikuttamistoimielimissä alkuvuodesta 2026. Kirjalliset ja suulliset palautteet on huomioitu ohjelman kärkiteemoissa.

Valmistelussa on käytetty pohjana laajasti avoimen datan tilastotietoja mm. THL, Tilastokeskus, Sotkanet, Kela. Nykytila-analyysien pohjana on lisäksi käytetty asiakastietodataa Pirhan omista tietojärjestelmistä. Pirkanmaan lapsiperheasukkaiden ajatuksia kysyttiin osana laajennettujen aukioloaikojen asukaskyselyä.

Nykytilan kuvaus ja keskeiset haasteet

Väestöennusteen mukaan alaikäisten määrä vähenee maltillisesti. Lapsiperheiden keskittyminen kaupunkeihin vahvistuu ja maahanmuuttajien osuus kasvaa nopeasti Tampereella ja kaupunkiseudulla.

Väestökehityksen lisäksi palvelujen tarpeeseen vaikuttavat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnissa tapahtuvat muutokset. Valtaosa pirkanmaalaisista lapsista ja nuorista voi hyvin ja paremmin kuin aikaisemmin, mutta lasten ja nuorten hyvinvointierot ovat kasvaneet. Pienelle joukolle lapsia ja nuoria kasaantuu useita eri riskitekijöitä, jotka aiheuttavat palvelujen tarvetta. Lasten ja nuorten alkoholin ja huumeiden käyttö sekä tupakointi on yleisesti vähentynyt, mutta nuuskan ja sähkötupakan käyttö on korkealla tasolla. Ylipainoisten lasten ja nuorten määrä sekä vähäisesti nukkuvien ja liikuntaa harrastavien lasten ja nuorten osuus on korkealla tasolla.

Keskeinen haaste Pirkanmaalla on kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden suuri määrä. Toinen merkittävä haaste liittyy lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen tarpeen kasvuun sekä riittämättömiin päihdepalveluihin. Haasteet mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuudessa heijastuvat kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän kehittymiseen.

Samanaikaisesti eri organisaatioissa lapsiin ja perheisiin kohdennettavat säästöt aiheuttavat riskin lasten ja perheiden hyvinvoinnille sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen palvelujen tarpeen kasvulle. Henkilöstön hyvinvointivajeet ja vaihtuvuus sekä tietopohjan vaillinaisuus haastavat palvelujen järjestämistä.

Kehittämisen kärjet

LANUPE2035-kehittämisohjelma koostuu viidestä kehittämisen kärjestä, näiden alle kootuista osatavoitteista ja näitä tarkentavista toimenpidekokonaisuuksista. Tehtävän työn määrä on suuri ja työ toimenpidekokonaisuuksien käynnistyy porrastetusti. LANUPE2035-ohjelmaa tarkennetaan ja päivitetään toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten myötä. Erityisesti tulevina vuosina tapahtuvat lainsäädäntöuudistukset voivat aiheuttaa merkittäviä tarkistamisen tarpeita erityisesti suunniteltuihin toimenpidekokonaisuuksiin ja niiden toteuttamiseen.

Kehittämisen kärjet sekä niiden keskeiset osatavoitteet ovat seuraavat:

1. Tuemme alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyttä, hyvinvointia sekä vanhemmuutta

Neuvolatoiminnan kehittämisessä huomioidaan asiakastarpeet sekä vaikuttavuus. Alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveellisiä ja hyvinvointia edistäviä elämäntapoja sekä pikkulasten vanhempien ohjausta ja neuvontaa sekä vanhemmuuden tukemisen tapoja vahvistetaan.

2. Tuemme koulu- ja opiskeluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa terveyttä, hyvinvointia ja vanhemmuutta

Opiskeluhuollon toiminnassa huomioidaan lasten, nuorten ja heidän perheidensä muuttuvat tarpeet. Koulu- ja opiskeluikäisten lasten ja nuorten terveellisiä ja hyvinvointia edistäviä elämäntapoja vahvistetaan. Palveluiden ja hoidon porrastuksia ja asiakkaiden ohjautumista oikeisiin palveluihin selkeytetään. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarjonnan oikea-aikaisuutta ja vaikuttavuutta lisätään.

3. Tarjoamme erityistä tukea tarvitseville lapsille ja heidän vanhemmilleen oikea-aikaista ja vaikuttavaa apua

Kehitetään ja vahvistetaan asiakasohjausta, palvelutarpeen/tuen tarpeen arviointityöskentelyä sekä sosiaalityön muutostyöskentelyä. Vahvistetaan kotiin tarjottavien palvelujen tarjonnan oikea-aikaisuutta ja vaikuttavuutta. Kehitetään ja vahvistetaan sijaishuoltoa sekä väkivaltatyötä, koulujen ja lasten arkiympäristöjen turvallisuutta.

4. Toteutamme lapsiperheiden palvelut aiempaa laadukkaammin ja vaikuttavammin

Vahvistetaan asiakastarpeiden mukaista integraatiota keskeisillä yhdyspinnoilla ja laaditaan palvelupolkukuvaukset toimintatapojen selkeyttämiseksi. Palvelujen verkoston toimeenpanosuunnitelmaa edistetään strategian mukaisesti. Palvelujen laadun ja vaikuttavuuden toteutumista seurataan systemaattisesti. Keskeisistä palvelukokonaisuuksista on tehty tuotantotapa-analyysit ja palvelut järjestetään niiden perusteella. Vahvistetaan tiedolla johtamista.

5. Varmistamme, että palvelulinjalla työskentelevä ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö voi tehdä työnsä hyvin

Varmistetaan, että ammattilaisten työajankäytön fokus on asiakkaiden kanssa tehtävässä työssä ja että työntekijöiden hyvinvointi ja pysyvyys kohenee. Johtamiskäytänteillä ja seurannalla pyritään varmistamaan laadukas esihenkilötyö.

Liitteenä LANUPE2035-kehittämisohjelma sekä valiokuntien ja vaikuttamistoimielinten lausunnot.

Ehdotus

Esittelijä

Marina Erhola, HYVINVOINTIALUEJOHTAJA, marina.erhola@pirha.fi

Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy lasten, nuorten ja perheiden palvelujen pitkän aikajänteen kehittämisohjelman LANUPE2035.
 

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Kokouksessa asiantuntijana palvelulinjajohtaja Titta Pelttari.

Perustelut

Asian esittelyteksti on aluehallituksen käsittelyssä 25.5.2026 § 159.

Liitteenä LANUPE2035-kehittämisohjelma sekä valiokuntien ja vaikuttamistoimielinten lausunnot. Oheismateriaalina Lanupe2035 -esittelymateriaali.

 

Ehdotus

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy lasten, nuorten ja perheiden palvelujen pitkän aikajänteen kehittämisohjelman LANUPE2035.

Päätös

Aluevaltuusto päätti hyväksyä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen pitkän aikajänteen kehittämisohjelman LANUPE2035 kokouksessa tehdyin muutoksin.

Kokouskäsittely

Muutosesitykset LANUPE2035-asiakirjaan:

Valtuutettu Milka Hanhelan (vas) esitys: Sivulle 38, osatavoitteen 2.1 alle uudeksi toimenpiteeksi lisätään: “Vahvistetaan nuorilähtöistä työskentelytapaa sekä yhteistyötä nuorisotyöntekijöiden kanssa nuoria koskevissa asioissa.”
Kannatus: Olga Haapa-aho ja Julia Sangervo.
Hyväksyttiin yksimielisesti. 

Valtuutettu Milka Hanhelan (vas) esitys: Sivulle 38, osatavoitteen 2.3 alle uudeksi toimenpiteeksi lisätään: “Varmistetaan vanhemmuuden tuen palveluissa moniammatillisuuden toteutuminen jatkossakin sosiaalityön, psykologian ja lääketieteen sekä tarpeen mukaan muiden asiantuntijoiden toimesta.”
Kannatus: Olga Haapa-aho ja Julia Sangervo.
Puheenjohtajan äänestysesitys: Lisäys JAA, lisäyksen hylkääminen EI. Hyväksyttiin. 
Äänestyksessä annettiin 68 JAA-ääntä,10 EI-ääntä ja 1 TYHJÄÄ-ääni. Lisäysesitys hyväksyttiin. 

Valtuutettu Milka Hanhelan (vas) esitys: Sivulle 39, osatavoitteen 2.4 alle uudeksi toimenpiteeksi lisätään: “Vahvistetaan lyhytpsykoterapeuttisen työskentelyn tarpeessa olevien nuorten tunnistamista ja lyhytpsykoterapian saatavuutta.”
Kannatus: Olga Haapa-aho ja Julia Sangervo.
Hyväksyttiin yksimielisesti. 

Valtuutettu Milka Hanhelan (vas) esitys: Sivulle 41, osatavoitteen 3.6 alle uusiksi toimenpiteiksi lisätään: “Kehitetään seksuaalisen häirinnän, ahdistelun ja seksuaaliväkivallan vastaista työtä sekä vahvistetaan suostumuksen ja rajataitojen tunnistamisen taitoja. Tarjotaan nuorille kokonaisvaltaista seksuaaliterveyttä tukevia palveluja sekä varmistetaan seksitautitestien saatavuus.”
Kannatus: Olga Haapa-aho ja Julia Sangervo.
Puheenjohtajan äänestysesitys: Lisäys JAA, lisäyksen hylkääminen EI. Hyväksyttiin. 
Äänestyksessä annettiin 73 JAA-ääntä ja 6 EI-ääntä. Lisäysesitys hyväksyttiin. 

Valtuutettu Milka Hanhelan (vas) esitys: Sivulle 42 osatavoitteen 4.1 alla olevan toimenpide-esityksen “Tuetaan eri kulttuureista tulleiden lasten, nuorten ja perheiden kotoutumista ja vanhemmuutta asiakkaiden tarpeiden mukaisesti” perään lisätään lause: “Huomioidaan maahan muuttaneiden perheiden erityistilanteet ja vahvistetaan etenkin pakolaistaustaisten ja yksin maahan tulleiden lasten ja nuorten tukea palveluissa.”
Kannatus: Olga Haapa-aho ja Julia Sangervo.
Puheenjohtajan äänestysesitys: Lisäys JAA, lisäyksen hylkääminen EI. Hyväksyttiin. 
Äänestyksessä annettiin 68 JAA-ääntä ja 11 EI-ääntä. Lisäysesitys hyväksyttiin. 

Valtuutettu Milka Hanhelan (vas) esitys: Sivulle 42 osatavoitteen 4.1 alle lisätään uusi toimenpide-esitys: “Selvitetään vähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten tuen tarpeita ja vahvistetaan tuen toteutumista lapsi- ja nuorilähtöisin keinoin.”
Kannatus: Olga Haapa-aho ja Julia Sangervo.
Puheenjohtajan äänestysesitys: Lisäys JAA, lisäyksen hylkääminen EI. Hyväksyttiin. 
Äänestyksessä annettiin 65 JAA-ääntä ja 14 EI-ääntä. Lisäysesitys hyväksyttiin. 

 

Muutokset aluevaltuuston kokoonpanossa asian käsittelyn aikana:

  • Valtuutettu Ulla Kampman poistui kokouksesta, varavaltuutettu Mira Hirvonen saapui kokoukseen
  • Varavaltuutettu Janne Ojala saapui kokoukseen, valtuuston vahvuus 79 valtuutettua
  • Valtuutettu Anna Kontula poistui kokouksesta, varavaltuutettu Kukka Kunnari saapui kokoukseen
  • Valtuutetut Janne Rauma ja Joel Kontiainen poistuivat kokouksesta äänestysten jälkeen, paikat jäivät tyhjiksi. Valtuuston vahvuus 77 valtuutettua.
     

Äänestystulokset

  • Kyllä 68 kpl 86%

    Henri Backman, Jouni Sirén, Petri Siuro, Anne Nyman, Milka Hanhela, Leena Kostiainen, Lauri Lindén, Petra Aalto, Olga Haapa-aho, Kukka Kunnari, Hanna Sareila, Roope Lehto, Marika Ala-Herttuala, Ilkka Porttikivi, Jaana Heikkilä-Halkola, Aino Halinen, Kirsi Kaivonen, Hanna-Maria Grann, Mira Hirvonen, Leena Saarela, Jussi Ahonen, Mikko Aaltonen, Jari Andersson, Johanna Loukaskorpi, Julia Sangervo, Atte Virolainen, Tiina Wesslin, Joel Kontiainen, Taru Tolvanen, Antti Ivanoff, Mikko Airo, Joni Kumlander, Katariina Pylsy, Lotta Hamari, Petra Schulze-Steinen, Henna Palin, Sami Ahola, Vesa Eskola, Rainer Zeitlin, Hanna Tainio, Laura Vänskä, Anneli Taina, Heidi Jakara, Markku Virkamäki, Iikka Jäntti, Klaus Myllymäki, Mikko Franssila, Arto Lampinen, Jenni Jokinen, Jocka Träskbäck, Sinikka Torkkola, Tuula Petäkoski-Hult, Joona Paija, Juho Ojares, Mats Uotila, Minna Talvitie, Ida Leino, Hanna Holma, Riina-Eveliina Eskelinen, Reijo Koskela, Minna Sarvijärvi, Anne-Mari Jussila, Touko Sikala, Taru Kaaja, Sofia Vikman, Atanas Aleksovski, Perttu Jussila, Leena Mankkinen

  • Ei 10 kpl 13%

    Sirpa Pursiainen-Hautala, Veijo Niemi, Marika Puolimatka, Janne Rauma, Veli-Matti Ahtiainen, Kauko Turunen, Janne Ojala, Mia Joki, Riitta Kuismanen, Miia Kinnari

  • Tyhjä 1 kpl 1%

    Anita Huhtala

  • Kyllä 73 kpl 92%

    Jaana Heikkilä-Halkola, Hanna-Maria Grann, Jussi Ahonen, Hanna Tainio, Henri Backman, Kirsi Kaivonen, Lotta Hamari, Ilkka Porttikivi, Taru Tolvanen, Anne Nyman, Jenni Jokinen, Petri Siuro, Roope Lehto, Atte Virolainen, Lauri Lindén, Heidi Jakara, Joni Kumlander, Sami Ahola, Rainer Zeitlin, Olga Haapa-aho, Milka Hanhela, Mikko Franssila, Tuula Petäkoski-Hult, Minna Talvitie, Sofia Vikman, Perttu Jussila, Tiina Wesslin, Mikko Aaltonen, Mikko Airo, Petra Aalto, Hanna Sareila, Anneli Taina, Iikka Jäntti, Antti Ivanoff, Mira Hirvonen, Johanna Loukaskorpi, Markku Virkamäki, Laura Vänskä, Ida Leino, Marika Ala-Herttuala, Anita Huhtala, Joel Kontiainen, Janne Ojala, Jouni Sirén, Veijo Niemi, Mats Uotila, Jari Andersson, Leena Kostiainen, Aino Halinen, Leena Saarela, Vesa Eskola, Taru Kaaja, Kukka Kunnari, Juho Ojares, Riina-Eveliina Eskelinen, Klaus Myllymäki, Petra Schulze-Steinen, Touko Sikala, Veli-Matti Ahtiainen, Anne-Mari Jussila, Jocka Träskbäck, Reijo Koskela, Sinikka Torkkola, Janne Rauma, Joona Paija, Minna Sarvijärvi, Henna Palin, Arto Lampinen, Atanas Aleksovski, Miia Kinnari, Leena Mankkinen, Katariina Pylsy, Julia Sangervo

  • Ei 6 kpl 8%

    Mia Joki, Riitta Kuismanen, Kauko Turunen, Sirpa Pursiainen-Hautala, Hanna Holma, Marika Puolimatka

  • Kyllä 68 kpl 86%

    Henri Backman, Hanna-Maria Grann, Leena Kostiainen, Hanna Tainio, Petri Siuro, Joni Kumlander, Taru Tolvanen, Aino Halinen, Kukka Kunnari, Atte Virolainen, Anita Huhtala, Anne Nyman, Tuula Petäkoski-Hult, Perttu Jussila, Jouni Sirén, Rainer Zeitlin, Petra Aalto, Anneli Taina, Jaana Heikkilä-Halkola, Sinikka Torkkola, Vesa Eskola, Lauri Lindén, Ilkka Porttikivi, Tiina Wesslin, Olga Haapa-aho, Leena Saarela, Markku Virkamäki, Laura Vänskä, Marika Ala-Herttuala, Lotta Hamari, Mikko Franssila, Mikko Aaltonen, Jenni Jokinen, Kirsi Kaivonen, Mikko Airo, Ida Leino, Milka Hanhela, Heidi Jakara, Jussi Ahonen, Sami Ahola, Roope Lehto, Katariina Pylsy, Mira Hirvonen, Jari Andersson, Riitta Kuismanen, Hanna Sareila, Johanna Loukaskorpi, Riina-Eveliina Eskelinen, Minna Sarvijärvi, Antti Ivanoff, Iikka Jäntti, Sirpa Pursiainen-Hautala, Joel Kontiainen, Jocka Träskbäck, Mats Uotila, Kauko Turunen, Joona Paija, Taru Kaaja, Anne-Mari Jussila, Minna Talvitie, Juho Ojares, Touko Sikala, Petra Schulze-Steinen, Mia Joki, Julia Sangervo, Sofia Vikman, Atanas Aleksovski, Leena Mankkinen

  • Ei 11 kpl 14%

    Marika Puolimatka, Klaus Myllymäki, Veijo Niemi, Arto Lampinen, Janne Rauma, Janne Ojala, Veli-Matti Ahtiainen, Reijo Koskela, Hanna Holma, Henna Palin, Miia Kinnari

  • Kyllä 65 kpl 82%

    Hanna-Maria Grann, Aino Halinen, Henri Backman, Atte Virolainen, Milka Hanhela, Kirsi Kaivonen, Lotta Hamari, Marika Ala-Herttuala, Taru Tolvanen, Anne Nyman, Jussi Ahonen, Mikko Aaltonen, Sinikka Torkkola, Ida Leino, Lauri Lindén, Petra Aalto, Kukka Kunnari, Tiina Wesslin, Hanna Tainio, Joni Kumlander, Petri Siuro, Roope Lehto, Jaana Heikkilä-Halkola, Olga Haapa-aho, Ilkka Porttikivi, Leena Kostiainen, Leena Saarela, Taru Kaaja, Anita Huhtala, Perttu Jussila, Hanna Sareila, Mikko Franssila, Mira Hirvonen, Johanna Loukaskorpi, Joel Kontiainen, Markku Virkamäki, Anneli Taina, Katariina Pylsy, Sami Ahola, Minna Talvitie, Mikko Airo, Jenni Jokinen, Laura Vänskä, Jocka Träskbäck, Heidi Jakara, Juho Ojares, Joona Paija, Tuula Petäkoski-Hult, Mats Uotila, Iikka Jäntti, Anne-Mari Jussila, Vesa Eskola, Riina-Eveliina Eskelinen, Petra Schulze-Steinen, Julia Sangervo, Jouni Sirén, Jari Andersson, Minna Sarvijärvi, Antti Ivanoff, Sofia Vikman, Arto Lampinen, Atanas Aleksovski, Leena Mankkinen, Touko Sikala, Rainer Zeitlin

  • Ei 14 kpl 18%

    Veli-Matti Ahtiainen, Veijo Niemi, Janne Rauma, Mia Joki, Marika Puolimatka, Sirpa Pursiainen-Hautala, Janne Ojala, Henna Palin, Kauko Turunen, Klaus Myllymäki, Riitta Kuismanen, Hanna Holma, Reijo Koskela, Miia Kinnari


Muutoksenhaku

Aluevalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä hyvinvointialueen jäsen.

Hyvinvointialueiden yhteistoiminnassa järjestettyjä tehtäviä koskevasta päätöksestä oikaisuvaatimuksen ja aluevalituksen saa tehdä myös yhteistoimintaan osallinen hyvinvointialue ja sen jäsen.

Aluevalituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

 

Valitusviranomainen   

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 
Postiosoite: 
Raatihuoneenkatu 1 
13100 Hämeenlinna 
Puhelin: 029 56 42210 

Valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen voi tehdä hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa, postitse tai sähköpostitse. 

Asiointipalvelu: asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet. Sähköinen asiointipalvelu on tietoturvallinen tapa toimittaa salassa pidettäviä ja arkaluonteisia asiakirjoja. 

Sähköpostiosoite: hameenlinna.hao@oikeus.fi. Erityisesti salassa pidettävien ja arkaluontoisten asiakirjojen osalta on suositeltavaa käyttää ensisijaisesti sähköistä asiointipalvelua tai oikeusministeriön turvapostia

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 

Viranomaiselle toimitetun sähköisen asiakirjan katsotaan saapuneen määräajassa, jos asiakirja saapuu viimeistään määräajan viimeisen päivän aikana. Paperinen valituskirjelmä on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. 

Hyvinvointialueen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, kolmen päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. 

Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. 

Valitusasiakirjat

Valituskirjelmässä on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • muutosvaatimuksen perusteet
  • mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
     

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus sekä yhteystiedot. Myös kotikunta on hyvä ilmoittaa. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle. 

Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat. 

Valitukseen on liitettävä:   
1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;   
2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;   
3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.  

Oikeudenkäyntimaksu 

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään hallinto-oikeudessa kulloinkin voimassa oleva oikeudenkäyntimaksu. Linkki tuomioistuinmaksulakiin: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151455 

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta.