Aluevaltuusto, kokous 15.6.2026

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 68 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2026-2029 sekä alueellinen neuvolasuunnitelma 2026-2029

2873/2026

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Titta Pelttari, PALVELULINJAJOHTAJA LANUPE, titta.pelttari@pirha.fi

Perustelut

Lastensuojelulain (417/2007, 12 §) mukaisesti hyvinvointialueen on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi alueellinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Suunnitelma hyväksytään aluevaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran valtuustokaudessa.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma muodostaa keskeisen strategisen ohjausasiakirjan, joka kokoaa yhteen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tilannekuvan, palvelujärjestelmän nykytilan sekä palvelujen kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet. Alueellisen lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot:

  • lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta alueella;
  • lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista alueella;
  • lastensuojelun tarpeesta alueella;
  • lastensuojeluun varattavista voimavaroista;
  • tämän lain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä;
  • yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä
  • suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta.


Pirkanmaalla lasten ja nuorten hyvinvointi on pääosin hyvää, mutta hyvinvointierot ovat kasvaneet ja palvelutarpeet kasautuvat osalle lapsista ja perheistä. Keskeisiä haasteita ovat erityisesti mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarpeen kasvu, perheiden kuormitustekijöiden lisääntyminen, kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten suuri määrä sekä alueelliset erot hyvinvoinnissa ja palvelujen saatavuudessa.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia, ehkäistä ongelmien kasautumista ja siirtää palvelujen painopistettä varhaiseen tukeen, ennaltaehkäisyyn ja perustason palveluihin. Keskeisinä periaatteina ovat palvelujen asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus, integraatio sekä kustannusvaikuttavuus pitkällä aikavälillä.

Alueellinen neuvolasuunnitelma

Alueellinen neuvolasuunnitelma sisältyy osaksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa ja tarkentaa terveydenhuoltolain (1326/2010, 15 §) mukaisesti neuvolapalveluiden toteuttamista. Neuvolapalvelut ovat keskeinen osa ennaltaehkäiseviä palveluja ja tavoittavat lähes kaikki lapsiperheet, mahdollistaen varhaisen tuen sekä palvelutarpeiden oikea-aikaisen tunnistamisen.

Keskeiset neuvolan ja kehitystä tukevien palvelujen nykytilaa ja palvelutarvetta kuvaavat ilmiöt ovat väestörakenteen muutos ja lapsiperheiden keskittyminen kasvukeskuksiin, mielenterveyden ja sosioekonomisten haasteiden lisääntyminen perheissä, lisäkäyntien ja tuen tarpeen kasvu neuvolassa sekä palvelujen integraation ja hoidon jatkuvuuden merkityksen korostuminen.

Kyseisen valtuustokauden neuvolasuunnitelman keskeiset painopisteet ovat:

  • varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevän työn vahvistaminen
  • palvelujen vaikuttavuuden ja saatavuuden parantaminen
  • palvelujen integraation vahvistaminen perhekeskusverkostossa
  • digitaalisten palvelujen laajentaminen
  • henkilöstön riittävyyden ja osaamisen turvaaminen
  • palvelurakenteen kehittäminen osana LANUPE2035-ohjelmaa


Molemmat lakisääteiset suunnitelmat sekä vielä valmistelussa oleva oppilas- ja opiskeluhuoltolakiin perustuva alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma pohjautuvat hyvinvointialueen strategiaan, sen toimeenpanosuunnitelmaan sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjan pitkän aikajänteen LANUPE2035-kehittämisohjelmaan tarkentaen niiden tavoitteita valtuustokauden pituiselle aikajänteelle.

Suunnitelmien valmistelussa on osallistettu laajasti eri toimijoita. Valmisteluun ovat osallistuneet hyvinvointialueen palvelulinjojen ammattilaiset, kuntien edustajat, järjestöt sekä vaikuttamistoimielimet. Lisäksi asukkaiden näkemyksiä on kerätty kyselyiden kautta, ja palautetta on hyödynnetty suunnitelman painopisteiden määrittelyssä.

Liitteenä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille 2026–2029, alueellisen neuvolasuunnitelman vuosille 2026-2029 sekä valiokuntien ja vaikuttamistoimielinten lausunnot.

Ehdotus

Esittelijä

Marina Erhola, HYVINVOINTIALUEJOHTAJA, marina.erhola@pirha.fi

Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että se

  1. hyväksyy liitteenä olevan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille 2026–2029,
     
  2. hyväksyy liitteenä olevan alueellisen neuvolasuunnitelman vuosille 2026-2029.

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Kokouksessa asiantuntijana palvelulinjajohtaja Titta Pelttari.

Perustelut

Asian esittelyteksti on aluehallituksen käsittelyssä 25.5.2026 § 160.

Liitteenä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2026–2029, alueellisen neuvolasuunnitelma vuosille 2026-2029 sekä valiokuntien ja vaikuttamistoimielinten lausunnot.

Ehdotus

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että se

  1. hyväksyy liitteenä olevan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille 2026–2029,
     
  2. hyväksyy liitteenä olevan alueellisen neuvolasuunnitelman vuosille 2026-2029.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin. 


Muutoksenhaku

Aluevalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä hyvinvointialueen jäsen.

Hyvinvointialueiden yhteistoiminnassa järjestettyjä tehtäviä koskevasta päätöksestä oikaisuvaatimuksen ja aluevalituksen saa tehdä myös yhteistoimintaan osallinen hyvinvointialue ja sen jäsen.

Aluevalituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

 

Valitusviranomainen   

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 
Postiosoite: 
Raatihuoneenkatu 1 
13100 Hämeenlinna 
Puhelin: 029 56 42210 

Valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen voi tehdä hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa, postitse tai sähköpostitse. 

Asiointipalvelu: asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet. Sähköinen asiointipalvelu on tietoturvallinen tapa toimittaa salassa pidettäviä ja arkaluonteisia asiakirjoja. 

Sähköpostiosoite: hameenlinna.hao@oikeus.fi. Erityisesti salassa pidettävien ja arkaluontoisten asiakirjojen osalta on suositeltavaa käyttää ensisijaisesti sähköistä asiointipalvelua tai oikeusministeriön turvapostia

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 

Viranomaiselle toimitetun sähköisen asiakirjan katsotaan saapuneen määräajassa, jos asiakirja saapuu viimeistään määräajan viimeisen päivän aikana. Paperinen valituskirjelmä on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. 

Hyvinvointialueen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, kolmen päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. 

Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. 

Valitusasiakirjat

Valituskirjelmässä on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • muutosvaatimuksen perusteet
  • mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
     

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus sekä yhteystiedot. Myös kotikunta on hyvä ilmoittaa. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle. 

Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat. 

Valitukseen on liitettävä:   
1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;   
2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;   
3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.  

Oikeudenkäyntimaksu 

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään hallinto-oikeudessa kulloinkin voimassa oleva oikeudenkäyntimaksu. Linkki tuomioistuinmaksulakiin: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151455 

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta.