Valmistelija
Pasi Virtanen, TALOUSJOHTAJA, pasi.virtanen@pirha.fi
Perustelut
Pirkanmaan hyvinvointialueen talousarviosta tavoitteineen on päätetty aluevaltuustossa 5.12.2022 §129.
Pirkanmaan hyvinvointialueen raportointi muodostuu kuukausittaisista tulosraporteista sekä neljännesvuosittain raportoitavista osavuosikatsauksista sekä koko vuotta kuvaavasta tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta.
Hyväksytyssä talousarviossa ovat valtuustoon nähden sitovia seuraavat tavoitteet:
- hyvinvointialuetasolla tuloslaskelmaosassa määritelty tilikauden tulos
- käyttötalousosassa palvelulinjojen sekä strategisen ohjauksen, tukipalvelujen ja pelastustoimen tehtäväalueiden tulot ja menot sekä heille määritellyt yleiset tavoitteet sekä ylemmän tason järjestämisen tavoitteet
- tytäryhtiöiden tavoitteet
- investointiosassa hankeryhmien (rakennukset, laite- ja kalustohankinnat, ICT ja muut aineettomat hyödykkeet, muut investoinnit) tulot ja menot sekä hankeryhmiin sisältyvät investointisuunnitelmassa mainitut investoinnit nimikkeinä
- rahoitusosassa pitkäaikaisten lainojen lisäys, antolainojen määrän lisäys sekä maksuvalmiutta turvaava lyhytaikaisten lainojen enimmäismäärä vuoden aikana
Edellisistä tehtäväalueiden ja palvelulinjojen tavoitteet ovat sitovia hallitukseen nähden.
Toiminnallisten tavoitteiden ja talouden raporttien lisäksi osavuosikatsaus sisältää strategian toimeenpano-ohjelman toteutumisraportin, henkilöstöraportin, arvion merkittävimmistä riskeistä sekä lainasalkun kehityksen.
Talousarvion talousosion toteutumista seurataan kuukausittain. Lisäksi vuoden aikana tehdään kolmen kuukauden välein tarkemman tason osavuosikatsaukset. Tämä osavuosikatsaus sisältää tiedot tammi-kesäkuulta 2023.
Hyvinvointialueen toiminta on vakiintunut ja vakautunut selvästi alkuvuoden aikana. Ongelmia on silti yhä varsinkin hallinnollisissa ja taloudellisissa prosesseissa, mutta asiakasrajapinnan ongelmat ovat vähentyneet. Myös valtuuston talousarviossa asettamat tavoitteet ovat toteutumassa myönteisesti. Strategian toimeenpano-ohjelman toteutus on alkanut kaikkien strategian kärkien osalta ja etenee tehtyjen suunnitelmien mukaisesti.
Talouden tilannekuva on huonontunut merkittävästi. Vuoden 2023 alijäämäksi on ennustettu 95 miljoonaa euroa. Alijäämän pääsyy on ylitykset asiakaspalveluiden ostoissa, mutta myös muut ostot, aineet, tarvikkeet ja tavarat sekä avustukset ovat ylittymässä. Ylitysuhka koskee lähes kaikkia palvelulinjoja ja tehtäväalueita. Näin suuri alijäämä edellyttää talouden tilanteen laajaa ja tarkkaa analyysiä ja sen jälkeen välittömiä toimenpiteitä. Uusien rahoitustietojen perusteella esimerkiksi siirtymätasaus ei tuo merkittävää helpotusta seuraavien vuosien talouteen. Hyvinvointialueen johtoryhmä on antanut tehtäväksi tilanteen analysoimisen sekä tarvittavien toimenpiteiden valmistelun ja toteuttamisen. Tarkastelukulma on laaja ja käsittää koko konsernin kaikki toiminnot. Lähtökohtana talouden tarkastelulle on vähintään 2 % vuosittaisten tuottavuushyötyjen löytäminen.
Toimenpiteinä edellytetään muun muassa palvelurakennereformin suunnittelun ja toimeenpanon jatkamista, ostopalvelusopimusten päivitysmahdollisuuksien kartoittamista sekä selvitystä palveluiden osittaisesta siirtämisestä hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi, vuokratyövoiman käytön suunnitelmallista vähentämistä, hankintojen priorisoimista, vuokrattujen tilojen merkittävää vähentämistä sekä konserniyhtiöiden huomioimista säästötavoitteiden toteuttamisessa. Henkilöstön määrää ja kohdentumista suunnitellaan ja neuvotellaan syksyllä alkavien yhteistoimintaneuvotteluiden yhteydessä.
Näillä toimenpiteillä pyritään noin 42 miljoonan euron säästöihin, joka on noin puolet ennakoidusta alijäämästä. Perusteena alijäämää pienemmälle sopeutukselle on kansallisen rahoitustilanteen vakiintumattomuus, alueellisten reformien käynnistysvaihe sekä organisaation mahdollisuudet toiminnan tosiasialliseen sopeuttamiseen keskellä merkittävää henkilöstön saatavuuden ja työn tekemisen murrosta.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.
Kokouskäsittely
Kuultiin asiantuntijana talousjohtaja Pasi Virtasta, joka poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa.
Marko Jarva, Olga Haapa-aho ja Pekka Järvinen ottivat paikkansa kokouksessa.