Aluehallitus, kokous 24.6.2024

Perustelut

Vastaanottopalvelujen suunnitelman valmistelun tausta ja valtion ohjaus

Aluevaltuuston hyväksymä hyvinvointialuestrategia määrittää pitkän aikavälin tavoitteet ja palvelustrategian ylätason linjaukset vuosille 2023–2025. Strategian neljä kärkeä ovat tärkeintä on ihminen, yhdenvertaiset, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut, hyvinvoivat työntekijät sekä yhdessä yhteentoimiva hyvinvointialue.

Aluehallitus hyväksyi strategian toimeenpano-ohjelman 14.2.2023. Toimeenpano-ohjelma muodostaa kokonaisuutena toiminnallisen uudistamisohjelman. Strategian toimeenpano-ohjelmaan sisältyy merkittäviä erillisiä kokonaisuuksia, joista päätetään hallintosäännön määrittämin päätösvaltuuksin. Näitä kokonaisuuksia ovat strategiset ohjelmat ja suunnitelmat, joihin kuuluvat palvelujen verkoston suunnitelmat ja palvelulinjakohtaiset toimeenpanosuunnitelmat. Toimeenpano-ohjelma ja siihen sisältyvät ohjelmat ja suunnitelmat luovat raamit ja tiekartan Pirkanmaan hyvinvointialueen ensimmäisen aluevaltuustokauden toiminnalle. Toimeenpano-ohjelma muodostaa erittäin merkittävän välineen systemaattisen muutoksen mahdollistamiseksi. Ohjelman tavoitteena on palvelujärjestelmän taloudellinen ja toiminnallinen kestävyys ja investointikyky tulevaisuuden kannalta välttämättömiin kohteisiin.

Hyvinvointialueella on lakiin perustuva velvollisuus vastata lailla säädettyjen tehtävien hoitamisesta, hyvinvointialueen asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta sekä tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä.

Hyvinvointialueille myönnetään valtion rahoitusta hyvinvointialueen asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, saamenkielisyyden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien ja pelastustoimen riskitekijöiden perusteella hyvinvointialueiden rahoituslain mukaisesti. Hyvinvointialue päättää saamansa valtion rahoituksen kohdentamisesta tehtäviensä hoitamiseen.

Hyvinvointialueen on suunniteltava ja toteutettava sosiaali- ja terveydenhuolto sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisena kuin asiakkaiden tarve edellyttää. Palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita. Palveluja voidaan koota hyvinvointialueen alueella suurempiin kokonaisuuksiin silloin, kun palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja tai kun palvelujen tarkoituksenmukainen, kustannusvaikuttava ja tehokas toteuttaminen edellyttävät sitä.

Ohjaavat ministeriöt sosiaali- ja terveysministeriö (STM), valtiovarainministeriö (VM) ja sisäasianministeriö (SM) ovat antaneet hyvinvointialueelle tiukat velvoitteet huolehtia talouden tasapainottamisesta. Pirkanmaan hyvinvointialueen strategian toimeenpano-ohjelmalla ja siihen sisältyvillä palvelureformeilla on merkittävä rooli ministeriöiden kanssa käytävissä ohjausneuvotteluissa. Valtiovarainministeriö on myös korostanut toimeenpano-ohjelmien tärkeyttä hyvinvointialueiden talouden tasapainottamisessa.

Pirkanmaan hyvinvointialueen, STM:n, VM:n ja SM:n ohjausneuvottelussa 27.10.2023 ministeriöt ovat antaneet ohjeet, joissa edellytetään, että Pirkanmaan hyvinvointialue jatkaa määrätietoisesti palvelureformin toimeenpanoa. Lisäksi VM:n lisälainavaltuuksia koskevassa hallintopäätöksessä 2.11.2023 investointien rahoitukseen tarvittava lisälainan myöntäminen on sidottu siihen, että hyvinvointialue päättää talouden tasapainottamisohjelmasta ja käynnistää sen toimeenpanon. Päätöksen mukaan ohjelman tulee sisältää vuosittaiset euromääräiset tulosta ja lainanhoitokykyä kuvaavat tavoitteet, joiden toteutumista seurataan. Tasapainottamistavoitteen tulee olla sellainen, joka varmistaa hyvinvointialueen lainanhoitokyvyn ja mahdollisuuden järjestää lakisääteiset palvelut. Tasapainottamisohjelma tulee toimittaa valtiovarainministeriölle 29.12.2023 mennessä. Valtioneuvoston päätös Pirkanmaan hyvinvointialueen vuoden 2024 lainanottovaltuuden muuttamisesta

Aluehallitus on 11.9.2023 osavuosikatsauksen (1-6/2023) yhteydessä todennut, että talouden tilannekuva on huonontunut merkittävästi. Aluehallitus on päättänyt, että talouden tasapainottaminen edellyttää palvelurakennereformin jatkamista. Lähtökohtana talouden tarkastelulle on vähintään 2 % vuosittaisten tuottavuushyötyjen löytäminen. Aluehallitus on päättänyt 42 miljoonan euron säästötavoitteesta vuodesta 2024 alkaen.

Valmisteluprosessi

Strategian toimeenpano-ohjelman kärjen ”yhdenvertaiset, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut” alatavoitteen ”eheä ja monikanavainen palveluiden verkosto” alla toteutettiin hyvinvointialueen vastaanottopalveluiden ja työikäisten sosiaalipalveluiden palveluiden verkostoa koskeva selvitys kevään 2023 aikana.

Palvelujen uudistamisen ja palvelujen verkoston suunnittelun pohjaksi aluevaltuusto hyväksyi 14.8.2023 (69 §) palveluverkon kehittämisen periaatteet. Periaatteet sisältävät palvelujen verkoston kehittämistä linjaavat yleiset periaatteet sekä palvelukohtaiset palvelujen verkoston kehittämisen periaatteet. Palveluverkon kehittämisen periaatteet | Pirkanmaan hyvinvointialue (cloudnc.fi)

Aluehallitus päätti 21.8.2023 § 206 merkitä vastaanottopalveluiden ja työikäisten sosiaalipalveluiden palveluiden verkoston selvityksen tiedoksi ja lähettää sen laajalle kuulemiskierrokselle.

Toimielinten, valiokuntien ja vaikuttamistoimielinten kuulemisen lisäksi vastaanottopalveluiden ja työikäisten sosiaalipalveluiden palveluiden verkoston selvitystä esiteltiin kuudessa asukastilaisuudessa.

Asukkailla oli mahdollisuus antaa palautetta palveluiden verkostosta Pirkanmaan hyvinvointialueen internetsivuilla tai toimipisteissä palautelomakkeella. Myös osa alueen kuntien kunnanhallituksista ja kuntajohtajista antoi kommenttinsa ja lausuntonsa selvitykseen. Selvitystä käsiteltiin myös kuntajohtajakokouksissa.

Aluehallitus käsitteli 11.9.2023 § 225 selvitykseen annetut kommentit ja lausunnot, ja oikeutti jatkamaan vastaanottopalveluiden ja työikäisten sosiaalipalveluiden palveluiden verkoston valmistelua selvityksen pohjalta. Lisäksi aluehallitus hyväksyi jatkovalmistelua varten seuraavan toivomusponnen:

”Terveysasemien suunniteltu väestöpohja on tarkastettava ja huolehdittava, että riittävä palvelu on mahdollista tuottaa. Kiinteistöjen pohjatietojen oikeellisuus on tarkistettava. Asiointi ja kulkusuunnat tulee huomioida aidosti ennen nykyisen palvelun sulkemista, tulee korvaava palvelu olla selvillä asiakkaalla. Henkilökunnan saannin riittävyys uudistetuissa palveluissa on selvitettävä. Palveluverkkoon kohdistuvien toimenpiteiden taloudelliset vaikutukset tulee avata toimenpiteittäin. Kiirevastaanottojen määrä ja aukioloajat tulee olla suhteessa tarpeeseen.”

Asukkaiden kuuleminen, muut lausunnot ja kommentit

Suunnitelman jatkovalmistelussa on hyödynnetty kommenttien ja lausuntojen yksityiskohtaisia palveluiden sisältöihin liittyviä ehdotuksia.

Hyvinvointialue toteutti kesäkuussa 2023 asiakaskyselyn, jonka tulokset on raportoitu aluehallitukselle. Tämä kysely on ollut mukana aluevaltuuston päättäessä palveluverkon kehittämisen periaatteista. Sen jälkeen on toteutettu muita asukaskyselyjä.

Palvelujen verkostosta järjestettiin asukaskysely 7.9.- 24.9.2023. Kyselyn johtopäätökset ja vastaukset ovat liitteenä.

Asukaskyselyyn vastasi yhteensä 5531 asukasta. Vastaajista yli 80-vuotiaita oli yhteensä 400 ja heistä kolmasosa vastasi verkossa. Alle 30-vuotiaat asukkaat olivat tässä kyselyssä aliedustettuina. Vastaajia oli huomattavan paljon niistä kunnista, joihin esitettyjen suunnitelmien mukaan ei jäisi omaa sote-asemaa. Kyselyjen perusteella hyvinvointialueen palveluihin ollaan edelleen varsin tyytyväisiä. Kouluarvosana 7,64 on pysynyt samana tammikuussa 2022 tehdystä mittauksesta lähtien. Lähes kaikki vastaajat olivat käyttäneet palveluita kuluneen vuoden aikana. Asukkailla on huolta erityisesti lähipalveluista sekä palvelujen saavutettavuudesta ja saatavuudesta. Lähipalvelun rinnalla asukkaat kokevat tärkeäksi, että tietoa saa helposti ja hoitoon pääsee nopeasti ja sujuvasti. Myös digipalveluja toivotaan käyttöön mutta ne eivät sovellu aivan kaikille.

Asukkailta saadut kommentit painottuvat palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden kysymyksiin. Yhdenvertaisuuden toteutumisesta eri puolilla Pirkanmaan hyvinvointialuetta kannetaan laajasti huolta. Myös sote-uudistuksen keskeisenä tavoitteena olleen perusterveydenhuollon vahvistamisen ei koeta esitetyillä toimenpiteillä toteutuvan. Kommenteista välittyy huoli palveluverkon harvenemisen mahdollisista kielteisistä seurausvaikutuksista kansalaisten, erityisesti sairaimpien ja ikääntyneiden arkeen. Myös kysymykset myöhemmin käsittelyyn tulevien peruspalveluiden, kuten neuvola- ja ikäihmisten palveluiden, nivoutumisesta vastaanottopalveluiden ja työikäisten sosiaalipalveluiden kokonaisuuksiin nousevat palautteista esiin. Toisaalta toiminnalliset ja taloudelliset ongelmat tiedostetaan, mutta keinoja ja kohdennuksia vaaditaan arvioitavaksi uudelleen. Mahdollisesti vähenevistä fyysisistä lähipalveluista toivotaan huolellista vaikutusten arviointia, ja korvaavista digi- ja liikkuvista palveluista konkreettisia suunnitelmia ennen fyysiseen palveluverkkoon kohdistuvia toimenpiteitä. Myös henkilöstön asemasta, jaksamisesta ja osallistumismahdollisuuksista muutoksessa kannetaan huolta.

Kokonaisuutena kyselyistä sekä muista lausunnoista ja kommenteista voidaan todeta, että yleisesti lausunnoissa ja kommenteissa nousee esille alueen, seutukunnan ja/tai kunnan imagoon, elinvoimaan ja aluetaloudellisiin seikkoihin liittyvät huomiot, etenkin etäisyyksiltään ja väestökehitykseltään haastavimmissa hyvinvointialueen osissa. Yhtäältä perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden saavutettavuus asukkaille ja toisaalta alan työpaikkojen saatavuus nähdään merkittäviksi vetovoimatekijöiksi esimerkiksi muuttopäätöksiä tehtäessä.

Aluehallituksen toivomusponnen sisältämät asiat on otettu valmistelussa huomioon muun muassa seuraavasti:

• Suunnittelun pohjana on ollut Pirkanmaan liiton maltillinen ja seudullinen väestöennuste. Jatkovalmisteluna tätä väestöennustetta päivitetään vastaamaan paremmin kuntien tekemiä väestöennusteita.
• Henkilöstön riittävyyden varmistamiseksi on yhteistoimintaneuvotteluissa työnantajan puolelta esitetty henkilökunnan työssäkäyntialueiden laajentamista.
• Tarvittaessa osa palvelusta hankitaan edelleen vuokratyönä, mutta sen osuutta vähennetään.
• Yhtenäinen hoidon tarpeen arviointi sekä toiminnan yhdenmukaistaminen ja kiinteä yhteistyö sairaalapalvelujen sekä pelastus- ja ensihoidon kanssa tuovat myönteisiä talousvaikutuksia.
• Kiinteistöjen kuntoarviot on tarkistettu Pirkanmaan hyvinvointialueen tilapalveluiden toimesta siten, että yhdellä kiinteistölle on annettu yksi kuntoluokka. Myös Nokian uusi sote-asema on otettu huomioon.

Valmistellut esitykset

Pirkanmaan perustason vastaanottopalvelujen kokonaisuus muodostuu sote-kampuksilla sijaitsevista sote-asemista, muista sote-asemista, lähiasemista sekä liikkuvista ja digipalveluista. Väestön kannalta kokonaisuus muodostuu näiden keskinäisestä ja toisiaan täydentävästä palvelujen verkostosta. Palveluja tuotetaan sekä omana että ostopalveluna. Tässä aluehallituksen päätösesityksessä ovat suunnitelmat sote-kampuksilla sijaitsevista sote-asemista, muista soteasemista sekä liikkuvien palvelujen pilotoinnista.

Suunnitelmat lähiasemista, lasten, nuorten ja perheiden palveluista, suun terveydenhuollon palveluista, osasta vammaisten palveluja ja kuntoutuksen palveluista ovat valmistelussa ja tuodaan päätettäviksi myöhemmin.

Valmistelun pohjalta esitetään seuraavaa suunnitelmaa:

Sote-kampuksilla sijaitsevat sote-asemat: Hatanpää, Sastamala ja Valkeakoski.

Muut soteasemat: Akaa, Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Mänttä-Vilppula, Parkano, Pirkkala, Orivesi, Virrat, Ylöjärvi sekä Tampereella Hervanta, Lielahti, Linnainmaa, Tammelakeskus, Tesoma, Tipotie.

Yhteispäivystys ja kiirevastaanotto: Yhteispäivystys (A) jatkuu Acutassa ja Valkeakoskella. Näiden lisäksi kiirevastaanottoa järjestetään kolmella eri toimintalaajuudella seuraavasti.

B Laaja kiirevastaanotto, joka on avoinna arkisin klo 8–20, viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 10–18

• sijaitsee sote-asemilla, joissa on laajempi aukioloaika
• samassa kiinteistössä aina lähisairaalan osasto

C Kiirevastaanotto, johon liittyy mahdollisuus vuodeosastohoitoon

• sijaitsee muilla sote-asemilla, joissa on lähisairaaloiden osasto
• palvelee väestön tarpeen mukaisesti päiväaikaan arkisin klo 8–16(18)

D Kiirevastaanotto

• sijaitsee niillä sote-asemilla, joissa ei ole lähisairaalan osastoja
• palvelee väestön tarpeen mukaisesti päiväaikaan ma-to klo 8–16(18) ja pe 8–15(18) samalla periaatteella kuin taso C
• ensihoito ei kuljeta potilaita

Edellä mainitut kiirevastaanotot sote-asemilla:

• Laaja kiirevastaanotto (B): Hatanpää, Nokia, Sastamala, Virrat ja Ylöjärvi
• Kiirevastaanotto (C): Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Parkano, Pirkkala ja Orivesi.
• Kiirevastaanotto (D): Akaa, Tampereella Hervanta, Lielahti, Linnainmaa, Tammelakeskus, Tesoma ja Tipotie.

Lähiasemakonsepti ja sen palveluvalikoima tuodaan päätöksentekoon alkuvuodesta 2024, kun kaikki avopalveluiden, lasten, nuorten ja perheiden palveluiden sekä vammaispalveluiden (vammaissosiaalityö) kuulemiskierrokset on tehty ja niistä saadut palautteet on analysoitu.

Liikkuvien palveluiden pilotti käynnistyy vuoden 2024 alussa seuraavilla paikkakunnilla: Kuru, Luopioinen ja Punkalaidun.​ Pilotin suunnittelu tehdään yhdessä alueen asukkaiden /asiakkaiden kanssa. Pilotissa liikkuva palvelu korvaa nykyisen toiminnan valituissa pilottikohteissa.​ Pilotissa hyödynnetään syksyllä 2023 käynnistyneen liikkuvien SoTe-tiimien tuloksia.​

Alueellisten ja kansallisten pilottien sekä digi-palveluista saatavien kokemusten perusteella päätetään Pirkanmaalle soveltuvista, fyysiset palvelupisteet korvaavista palveluista ja säilyvistä lähiasemista syksyn 2024 mennessä. Liikkuvat palvelut tukeutuvat sote- ja lähiasemien toimintaan.

Vastaanotot on suunniteltu alkuvaiheessa ajanvarauksella toimiviksi, ja niitä voidaan järjestää nykyisissä sotekiinteistöissä tai kuntien kanssa sovituissa yhteispalvelupisteissä.  Vastaanotoilla voidaan hyödyntää etädiagnostiikkaa ja vierianalytiikkaa sekä avata tarvittaessa videoyhteys muille ammattilaisille. Lisäksi otetaan käyttöön sosiaalityöntekijän etävastaanotot.

Selvyyden vuoksi alapuolella kuvataan sote-kampuksilla sijaitsevien sote-asemien, muiden sote-asemien ja liikkuvien palvelujen palveluvalikoima. Kuvaukset ovat suuntaa-antavia.

Sote-asema:

• Lääkäreiden vastaanotto ja etävastaanotto
• Sairaanhoitajan/asiantuntijasairaanhoitajan vastaanotto ja etävastaanotto
• Kiirevastaanotto määrittelyn mukaisesti (tasot B, C ja D)
• Aikuisten ennaltaehkäisevät terveyspalvelut
• Perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut
• Avokuntoutuksen palvelut
• Kliiniset tukipalvelut
• Röntgen- ja ultraäänitutkimukset (Tampereella vain Hatanpäällä)
• Fimlabin tuottamat laboratoriopalvelut (sote-asemalla tai sen läheisyydessä)
• Aikuissosiaalityön palvelut joko kiinteästi tai liikkuvana palveluna sote-asemalle
• Suun terveydenhuollon palvelut (pääsääntöisesti sote-aseman yhteydessä tai sen läheisyydessä)

Sote-kampuksella sijaitsevan sote-aseman palveluvalikoima: (edellä mainittujen lisäksi):

• Perusterveydenhuollon laajempi toimenpidepoliklinikka
• Sovittuja erikoisalapoliklinikoita (erikoissairaanhoidon lähipalveluna)
• Laiteintensiivisiä tutkimuksia (mm. mahasuolikanavan tähystystutkimukset ja kliiniset rasituskokeet)
• Laajat lähisairaaloiden osastokeskittymät
• Laajat kliinisten tukipalveluiden aukioloajat mahdollisia

Liikkuvien palveluiden palveluvalikoima:

• Lääkärin ja hoitajan vastaanotto
• Terveydenhoitajan vastaanotto
• Mielenterveys- ja päihdetiimien vastaanotto
• Fysioterapeutin vastaanotto
• Aikuisten sosiaalipalvelut
• Suun terveydenhuollon mobiilihoitoyksikön palvelut muun muassa kouluilla

Keskeiset johtopäätökset

Palvelujärjestelmän uudistamiselle on Pirkanmaalla selvä tarve. Mahdollisista toiminnan muutoksista ollaan kuitenkin huolissaan. Vaikutusten arviointi auttaa ennakoimaan päätösten merkitystä. Hyvinvointialueuudistuksen lainsäädännön valmistelun yhteydessä on tehty laaja vaikutusten arviointi. Tämän lisäksi on tehty laaja alueellinen vaikutusten arviointi, joka huomioi myös Pirkanmaalla nopeasti huonontuneen henkilöstön saatavuustilanteen sekä täsmentyneen rahoitusraamin.

Lähivuosina väestörakenteen muutokset lisäävät järjestelmään kohdistuvaa painetta voimakkaasti. Nykyisellä palvelurakenteella on vaikea vastata muuttuviin palvelutarpeisiin. Palveluverkon vaiheittainen kehittäminen on välttämätöntä, jotta yhdenvertaiset palvelut ja palveluiden saatavuus vastaanottopalveluissa ja työikäisten sosiaalipalveluissa Pirkanmaan hyvinvointialueella pystytään turvaamaan. Liikkuvien palveluiden pilotin myötä kerätään lisätietoa palveluiden tuottamisen tueksi.

Peruspalvelujen ja vastaanottopalveluiden kehittyminen mahdollistuu ja palvelut päivittyvät myös siten että Pirkanmaalle muodostuu perinteisten fyysisten palvelujen rinnalle digitaalisten ja liikkuvien palvelujen verkosto. Uusia palveluja otetaan käyttöön vaiheittain ja varmistetaan alueen asukkaille yhdenvertaiset ja tarpeenmukaiset palvelut.

Yhteistoimintaneuvottelut

Aluehallitus on käynnistänyt yhteistoimintaneuvottelut 11.9.2023. Tämän pykälän esitykset ovat sisältyneet päättyneisiin yhteistoimintaneuvotteluihin. Aluehallitus päättää erillisellä päätöksellä neuvottelujen perusteella mahdollisesti toimeenpantavista henkilöstövaikutuksista ja toimenpiteistä 20.11.2023.

Liitteenä vastaanottopalveluiden ja työikäisten sosiaalipalvelujen palveluiden verkoston suunnitelma, kooste kommenttien yhteenvedosta ja asukaskyselyraportin tulokset. 

Lisäksi oheismateriaalina on aluehallituksen 11.9. käsittelyssä ollut vastaanottopalveluiden ja työikäisten sosiaalipalveluiden palveluiden verkoston suunnitelma, jonka pohjalta jatkovalmistelu on tehty.  

Perustelut

Lähiasemien palveluiden verkoston suunnitelman tausta ja valtion ohjaus

Lähiasemien palveluiden verkoston valmistelu pohjautuu Pirkanmaan hyvinvointialueen strategiaan (AV 5.12.2022 § 128), strategian toimeenpano-ohjelmaan (AH 14.2.2023 § 39), aluevaltuuston hyväksymiin palveluiden verkoston kehittämisen periaatteisiin (AV 14.8.2023 § 69) sekä palveluiden verkostosta syksyn 2023 aikana tehtyihin päätöksiin. Lähiasemista nyt tehtävä päätös on aiemmin tehtyjen vaiheittaisten palveluverkkoa koskevien päätösten toimeenpanoa ja sitä tarkistetaan liikkuvien palvelujen pilotin tulosten perusteella syksyllä 2024.

Hyvinvointialueen on suunniteltava ja toteutettava sosiaali- ja terveydenhuolto sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisena kuin asiakkaiden tarve edellyttää. Palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita. Palveluja voidaan koota hyvinvointialueella suurempiin kokonaisuuksiin silloin, kun palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja tai kun palvelujen tarkoituksenmukainen, kustannusvaikuttava ja tehokas toteuttaminen edellyttävät sitä.

Ohjaavat ministeriöt sosiaali- ja terveysministeriö (STM), valtiovarainministeriö (VM) ja sisäasianministeriö (SM) ovat antaneet hyvinvointialueelle tiukat velvoitteet huolehtia talouden tasapainottamisesta. Valtiovarainministeriö on korostanut toimeenpano-ohjelmien tärkeyttä hyvinvointialueiden talouden tasapainottamisessa.

STM, VM ja SM edellyttivät syksyllä 2023 Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa käydyissä ohjausneuvotteluissa, että hyvinvointialueen tulee jatkaa palvelureformin toimeenpanoa. VM:n lisälainaottovaltuuksia koskevassa hallintopäätöksessä 2.11.2023 investointien rahoitukseen tarvittava lisälainanottovaltuuden myöntäminen on sidottu siihen, että hyvinvointialue päättää talouden tasapainottamisohjelmasta ja käynnistää sen toimeenpanon. Päätöksen mukaan ohjelman tulee sisältää vuosittaiset euromääräiset tulosta ja lainanhoitokykyä kuvaavat tavoitteet, joiden toteutumista seurataan. Tasapainottamistavoitteen tulee olla sellainen, joka varmistaa hyvinvointialueen lainanhoitokyvyn ja mahdollisuuden järjestää lakisääteiset palvelut. Tasapainottamisohjelmaan liittyvät dokumentit ja laskelmat toimitettiin valtionvarainministeriölle vuoden 2023 loppuun mennessä, ja sitä päivitettiin valtiovarainministeriön toiveesta tammikuussa 2024. Valtioneuvoston päätös Pirkanmaan hyvinvointialueen vuoden 2024 lainanottovaltuuden muuttamisesta.

Vuoden 2023 tilinpäätös on alustavan tiedon mukaan 136,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuoden 2024 talousarvio on 23,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Hyvinvointialuelain mukaan alijäämä tulee kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Aluehallitus on päättänyt, että talouden tasapainottaminen edellyttää palvelurakennereformin jatkamista.

Lähiasemaverkoston valmisteluprosessi

Vastaanottopalvelujen ja työikäisten sosiaalipalveluiden palveluiden verkoston suunnitelma hyväksyttiin aluehallituksessa 20.11.2023 (§ 318). Aluehallitus päätti Pirkanmaan hyvinvointialueen sote-asemat ja totesi, että suunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa. Päätös sisälsi sote-asemien, kampuksilla sijaitsevien sote-asemien ja liikkuvien palvelujen suuntaa antavan palvelusisällön ja linjauksen liikkuvien palveluiden pilotin käynnistymisestä vuoden 2024 alusta. Lähiasemakonsepti ja lähiasemien palveluvalikoima päätettiin tuoda päätöksentekoon alkuvuodesta 2024, kun muiden avopalveluiden, lasten, nuorten ja perheiden palveluiden sekä vammaissosiaalityön kuulemiskierrokset on tehty ja saatu palaute on analysoitu.

Aluehallitus hyväksyi 27.11.2023 lasten, nuorten ja perheiden palveluiden (§ 341) ja suun terveydenhuollon (§ 342) palveluiden verkoston suunnitelmat jatkovalmistelun pohjaksi. Avokuntoutuksen palveluiden verkoston suunnitelma hyväksyttiin aluehallituksessa 15.1.2024 (§ 4). Kaikissa edellä mainituissa päätöksissä edellytettiin, että palvelut tulee jatkovalmistelussa yhteensovittaa sote-kampuksille ja sote-asemille sekä selkiyttää lähiasemille ja pienempiin palvelupisteisiin sijoitettavat palvelut. Yhteensovittamisessa tuli tarkastella tiloja ja toimintoja palvelulinjat ylittäen sekä mahdollistaa henkilöstön vahva osallistuminen valmisteluun. Jatkovalmistelussa tuli ottaa huomioon saadut kommentit, lausunnot sekä asukas- ja henkilöstötilaisuuksissa esitetyt näkökulmat.

Lasten, nuorten ja perheiden palveluita koskevan päätöksen mukaan liikkuvien ja sähköisen palveluiden sekä aukioloaikojen laajennusten pilottien valmistelu käynnistyi vuoden 2024 alussa. Suun terveydenhuollon palvelut ja avokuntoutuksen palvelut ovat mukana vastaanottopalvelujen liikkuvien palveluiden pilotissa.

Vammaispalvelujen osalta palvelujen verkosto päätetään VAPA2035 kehitysohjelman hyväksymisen jälkeen.  

Palvelujen verkoston selvitysten rinnalla hyvinvointialueella on valmisteltu hyvinvointialuestrategiaan ja palveluiden verkoston kehittämisen periaatteisiin pohjautuva toimitilaohjelma, joka hyväksyttiin aluehallituksessa 20.11.2023 (§ 327). Toimitilaohjelman strategisena tavoitteena on valtuustokaudella 2023-2025 nykyisen toimitilakannan tilankäytön tehostaminen ja toimitilakustannusten laskeminen. Tavoitteena on, että toimitilojen yhteispinta-ala laskee 20 % vuoden 2023 tasosta.

Asukkaiden kuuleminen, muut lausunnot ja kommentit 

Asukkailla oli mahdollisuus antaa palautetta vuoden 2023 aikana toteutettuihin palveluiden verkoston selvityksiin hyvinvointialueella toteutetulla asukaskyselyllä (vastauksia yhteensä 5531 kpl) tai toimipisteiden palautelomakkeella. Valmistelun aikana palautetta on saatu myös suoraan asukkailta eri puolilta Pirkanmaata. Alueen kunnanhallitukset ja kuntajohtajat ovat antaneet kommentteja ja lausuntoja selvityksiin.

Asukkaiden kommentit painottuivat palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden kysymyksiin. Yhdenvertaisuuden toteutumisesta eri puolilla Pirkanmaan hyvinvointialuetta kannettiin laajasti huolta. Sote-uudistuksen keskeisenä tavoitteena olleen perusterveydenhuollon vahvistamisen ei koettu esitetyillä toimenpiteillä toteutuvan. Kommenteista välittyi huoli palveluiden verkoston harvenemisen mahdollisista kielteisistä seurausvaikutuksista kansalaisten, erityisesti sairaimpien ja ikääntyneiden arkeen. Toisaalta toiminnalliset ja taloudelliset ongelmat tiedostettiin, mutta keinoja ja kohdennuksia vaadittiin uudelleen arvioitavaksi. Mahdollisesti vähenevistä fyysisistä lähipalveluista toivottiin huolellista vaikutusten arviointia, ja korvaavista digi- ja liikkuvista palveluista konkreettisia suunnitelmia ennen fyysiseen palveluverkkoon kohdistuvia toimenpiteitä. Myös henkilöstön asemasta, jaksamisesta ja osallistumismahdollisuuksista muutoksessa kannettiin huolta. Nämä asiat on otettu huomioon valmistelussa.

Palveluiden verkoston jatkovalmistelun ja yhteensovittamisen vaiheessa on edellä kuvattujen palautteiden lisäksi huomioitu edellisten päätösten jälkeen 28.2.2024 mennessä tulleet yksittäiset asukaskommentit, joiden keskeisenä huolena on alueen tarpeiden riittävä huomioiminen. Tulleet uudet palautteet ovat liitteenä.

Kokonaisuutena kyselyistä sekä muista lausunnoista ja kommenteista voidaan todeta, että yleisesti lausunnoissa ja kommenteissa nousee esille alueen, seutukunnan ja/tai kunnan imagoon, elinvoimaan ja aluetaloudellisiin seikkoihin liittyvät huomiot, etenkin etäisyyksiltään ja väestökehitykseltään haastavimmissa hyvinvointialueen osissa. Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden saavutettavuus alueen asukkaille ja alan työpaikkojen saatavuus alueella nähdään merkittäviksi vetovoimatekijöiksi esimerkiksi muuttopäätöksiä tehtäessä.

Yhteensovittaminen

Palveluiden verkoston yhteensovittaminen yhteneväiseksi suunnitelmaksi toteutettiin alkuvuoden 2024 aikana. Yhteensovittaminen on perustunut vuoden 2023 aikana tehtyihin selvityksiin ja niistä saatuihin asiakaspalautteisiin ja toimielinkuulemisiin. Yhteensovittamistyössä on huomioitu alueiden asukkaiden kuuleminen, palvelujen tarpeesta käytettävissä olevat tilastotiedot ja palvelutuotannon näkemykset.

Palveluiden verkoston yhteensovittamisen työn pohjana ovat olleet sote-kampuksesta, sote-asemasta ja lähiasemasta tehdyt määrittelyt (ks. alaotsikko Lähiasemakonsepti ja lähiasemat). Lisäksi työtä ovat ohjanneet seuraavat toiminnallisten muutosten periaatteet:

1. Yhteiskäyttöiset tilat: Henkilöstön tilat ovat lähtökohtaisesti nimeämättömiä ja niitä voidaan käyttää yhteisesti eri toimintojen ja ammattilaisten välillä. Henkilökohtainen työtila on mahdollinen, jos työntekijän työnkuva sitä vaatii tai on muusta syystä perusteltua. Suunnittelussa huomioidaan tietosuoja- ja tietoturva ja henkilöstön tarvitsemat sosiaalitilat. Tilojen joustava ja tehokas käyttö vaatii systemaattista oman työn johtamista, jonka tueksi tarvitaan tilavarausjärjestelmä.
2. Palvelupäiväperiaate: Palveluja tuotetaan lähiasemilla ennakkoon suunniteltuina ajankohtina asukkaiden palvelutarpeen mukaisesti.
3. Pidennetyt aukioloajat: Aukioloaikoja laajennetaan tarvelähtöisesti.
4. Etätyö: Etätyötä lisätään työnkuvan mahdollisuuksien mukaisesti. Etätyö vähentää tilantarvetta toimipisteissä.
5. Digiasiointi: Tavoitteena on kasvattaa etäkontaktien osuutta merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Digipalvelujen tuottamiseen varataan yksiköissä soveltuvia yhteiskäyttöisiä työskentelytiloja.
6. Liikkuvien palvelujen tilat: Toimipisteisiin varataan liikkuville palveluille yhteiskäytöllistä vastaanottotilaa sekä kirjaamis- ja työskentelytiloja. Tiloja voivat käyttää kaikki Pirkanmaan hyvinvointialueen työntekijät.

Lähiasemakonseptin ja lähiasemien palveluvalikoiman määrittelemiseksi sekä palvelujen verkoston eri kokonaisuuksien yhteensovittamiseksi järjestettiin alkuvuodesta 2024 kaksi työpajaa sekä katselmus, joihin osallistuivat palvelutuotannon, toimitilapalvelujen ja strategiatyön asiantuntijat. Työskentelyn edetessä toimitilapalvelut ja strategiatiimi ovat valmistelleet yhteistyössä alustavan yhteensovituksen version, jossa palvelutuotannon näkemykset, asiakaspalautteet ja tilojen riittävyys yhteensovitettiin niin, että asukkaiden palvelutarpeet toteutuvat. Samalla työryhmä määritteli skenaarioarvion tilojen riittävyydestä olemassa olevien tilojen osalta, mikä ohjasi vahvojen palveluiden verkoston suunnittelun periaatteiden mukaisten osaamiskeskittymien syntymiseen koko Pirkanmaan alueella. Lopputuloksena muodostui esitetty sote-kampus, sote-asema ja lähiasema palveluiden verkoston suunnitelma, joka tulee tarkentumaan liikkuvien palvelujen pilotin tulosten perusteella syksyllä 2024. Palveluiden verkoston palveluvalikoima esitellään suuntaa antavana.

Lähiasemakonsepti ja lähiasemat

Lähiasemat tarjoavat perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sote-asemia suppeammalla palveluvalikoimalla. Alueen palvelutarvetta seurataan ja mahdolliset palvelutarpeen muutokset huomioidaan lähiaseman palveluvalikoimassa. Tavoitteena on palvella alueen asukkaita mahdollisimman tarvelähtöisesti. Alueellisiin palvelutarpeisiin on mahdollista vastata palvelupäiväperiaatteella toimivien liikkuvien palveluiden avulla.

Lähiasemien suuntaa antava, alueittain vaihteleva palveluvalikoima:

• vastaanottopalvelut
• avokuntoutus
• suun terveydenhuolto
• neuvolat ja kehitystä tukevat palvelut
• työikäisten sosiaalipalvelut

Lähiasemilla ei ole pääsääntöisesti erikoislaitteistoa tai -varustelua eikä kuvantamispalveluja lukuun ottamatta suun terveydenhuollon vastaanotoilla otettavia kuvauksia. Laboratorionäytteiden osalta hyödynnetään ensisijaisesti vierianalytiikkaa.

Lähiaseman palvelut pyritään tuottamaan asumiskeskittymien läheisyydessä. Lähiasemilla on pysyvän toiminnan lisäksi tiloja myös liikkuville palveluille. Asukkaiden digitaalisten palvelujen käyttöä tuetaan muun muassa opastamalla palvelujen käytössä.

Valmistelun pohjalta palvelujen verkoston suunnittelun tässä vaiheessa lähiasemia esitetään kymmenelle alueelle. Muiden nykyisten toimipaikkojen osalta päätökset tehdään syyskuun 2024 loppuun mennessä liikkuvien palveluiden pilottikokeilun päätyttyä.

Valmistelun pohjalta palveluiden verkostoa esitetään täydennettäväksi seuraaville alueille sijoittuvilla lähiasemilla:

Lähiasemat: Ikaalinen, Kangasala Ruutana, Kangasala Vatiala, Kuhmoinen, Pälkäne, Urjala ja Tampereen alueella Koukkuniemen hammashoitola, Hervanta Mehiläinen, Tampere keskusta Mehiläinen ja Peltolammi.

Kaksi esitetyistä lähiasemista on ulkoistettuja. Lähiasemien sijainti alueella tarkentuu jatkotyöskentelyn edetessä. Lähiaseman sijaintiin alueella vaikuttaa mm. lähiaseman tilatarpeet.

Esityksen perusteena on ensisijaisesti alueen palvelutarve, joka edellyttää tässä vaiheessa alueelle sijoittuvaa kiinteää lähiasemaa. Välimatkojen pituus ja alueella tällä hetkellä käytössä olevat tilat on myös huomioitu.

Kouluilla ja oppilaitoksissa tuotettavat palvelut

Hyvinvointialue tuottaa tällä hetkellä alueen kouluilla ja oppilaitoksissa opiskeluhuollon palveluja 247 toimipisteessä. Osassa toimipisteistä voidaan tuottaa opiskeluhuollon palveluiden lisäksi muita palveluja, esimerkiksi suun terveydenhuollon tai äitiys- ja lastenneuvolan palveluja. Kouluilla voidaan tuottaa myös muita lasten, nuorten ja perheiden palveluja liikkuvana palveluna alueen palvelutarpeen mukaisesti. Alueen palvelutarve ja sen muutokset ratkaisevat kouluilla tarjottavan palvelun. Selvyyden vuoksi todetaan, että koulut ja oppilaitokset, joissa sote-palveluja tuotetaan, eivät ole lähiasemia.

Sote-asemien ja sote-kampusten tarkennukset

Sote-asemien ja sote-kampusten sijainnit ja suuntaa antavat palvelut hyväksyttiin aluehallituksessa 20.11.2023 (§ 318). Suuntaa antava palveluvalikoima on täydentynyt yhteensovitusvaiheessa erityisesti lasten, nuorten ja perheiden palveluiden osalta.  

Sote-kampusten palvelupisteet ovat tarkentuneet Kaupin kampuksen osalta. Palveluvalikoima on täydentynyt suun terveydenhuollon palveluilla ja tulee edelleen täydentymään suunnitteilla olevan Kaupin yliopistollisen sote-aseman toiminnan käynnistyessä. Kaupin yliopistollinen sote-asema on huomioitu Pirkanmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelmassa, mutta palvelupiste puuttui vielä 20.11.2023 päätöksestä.

Täydennetyt suuntaa antavat palveluvalikoimat sekä sote-asemien ja sote-kampusten palvelupisteiden sijainti esitetään liiteaineistossa.

Sote-asemien palveluvalikoima vaihtelee huomioiden alueen asukkaiden tarpeet ja erityispiireet. Palveluvalikoimaa voidaan laajentaa tai supistaa alueen palvelutarpeen muuttuessa. Sote-asema voi toimia lähtöpisteenä liikkuville palveluille tai palvelu voidaan tuoda sote-asemalle. Sote-asemalta on saatavissa etävastaanottoja ja sote-asemilla tuetaan asukkaiden digitaalisten palvelujen käyttöä muun muassa opastamalla palvelujen käytössä.

Yksittäisellä sote-asemalla voi olla useampia palvelupisteitä.

Myös sote-kampusten palveluvalikoima voi vaihdella alueen tarpeen mukaan ja palveluvalikoimaa voidaan muuttaa alueella esiintyvän tarpeen mukaisesti. Sote-kampukset toimivat alueellisina sosiaali- ja terveyspalveluiden ydinkeskuksina ja palvelevat laajaa väestöpohjaa. Sote-kampukset tarjoavat harvemmin tarvittavia, terveyden- ja sosiaalihuollon erityisosaamista ja erikoislaitteistoa vaativia palveluja ja pitävät sisällään lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen vastaanottoja ja poliklinikoita, lähisairaaloiden osastokeskittymiä sekä muita palveluja tarvelähtöisesti. Sote-kampusten palvelut ovat kaikkien pirkanmaalaisten asukkaiden käytettävissä.

Keskeiset johtopäätökset

Palvelujärjestelmän uudistamiselle on Pirkanmaalla selvä tarve. Lähivuosien väestörakenteen muutokset lisäävät palvelujärjestelmään kohdistuvaa painetta voimakkaasti. Nykyisellä palvelurakenteella, rahoituspohjalla ja henkilöstöllä ei voida vastata muuttuviin palvelutarpeisiin. Palveluiden verkoston vaiheittainen kehittäminen on välttämätöntä, jotta yhdenvertaiset palvelut ja palveluiden saatavuus vastaanottopalveluissa, työikäisten sosiaalipalveluissa, suun terveydenhuollossa, avokuntoutuksessa sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa pystytään turvaamaan Pirkanmaan hyvinvointialueella. Palvelut päivittyvät myös siten, että Pirkanmaalle muodostuu perinteisten fyysisten palvelujen rinnalle digitaalisten ja liikkuvien palveluiden verkosto. Uusia palveluja otetaan käyttöön vaiheittain ja samalla varmistetaan alueen asukkaille yhdenvertaiset ja tarpeenmukaiset palvelut.

Yhteistoimintaneuvottelut

Pirkanmaan hyvinvointialueella käytiin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain (449/2007) mukaiset yhteistoimintaneuvottelut 18.9.-8.11.2023. Aluehallitus totesi yhteistoimintaneuvotteluja koskevan tuloksen 20.11.2023 (§ 320) ja päätti hyväksyä neuvottelujen pohjalta esitetyt toimenpiteet. Palveluverkkouudistuksen etenemisen vuoksi aluehallitus käynnisti 18.12.2023 (§ 374) yhteistoimintaneuvottelut, ja täydensi em. päätöstä 15.1.2024 (§8). Yhteistoimintaneuvottelut päättyivät 4.3.2024. Tässä pykälässä käsitellyt asiat ovat sisältyneet päättyneisiin yhteistoimintaneuvotteluihin. Aluehallitus päättää erillisellä päätöksellä 18.12.2023 käynnistyneiden ja päätöksellä 15.1.2024 täydennettyjen neuvottelujen perusteella mahdollisesti toimeenpantavista henkilöstövaikutuksista ja toimenpiteistä 11.3.2024.

Yhteistoimintaneuvotteluissa 26.2.2024 esiteltyä ja tämän pykälän liitteenä olevaa laajaa esittelydiasarjaa (Lähiasemien palveluiden verkon suunnitelma ja sote -kampuksia ja sote -asemia koskevan palveluiden verkon tarkennukset) on tarkennettu viestinnällisesti sanoituksen suhteen, mutta sisällöllisiä muutoksia päivitetty diaesitys ei sisällä. 

Perustelut

Tausta

Aluehallitus hyväksyi 20.11.2023 (§ 318) Pirkanmaan hyvinvointialueen vastaanottopalveluiden palveluiden verkoston suunnitelman. Suunnitelma sisälsi päätöksen alustavasta liikkuvien palveluiden toimintamallista ja sen pilotoimisesta Kurussa, Luopioisissa ja Punkalaitumella vuonna 2024. 

Palveluiden verkostoa täydentävä lähiasemien palveluiden verkoston suunnitelma hyväksyttiin aluehallituksessa 11.3.2024 (§ 71). Aluehallitus täydensi palveluiden verkostoa kymmenellä lähiasemalla, jotka ovat Hervanta Mehiläinen, Ikaalinen, Kangasala Ruutana, Kangasala Vatiala, Koukkuniemen hammashoitola, Kuhmoinen, Peltolammi, Pälkäne, Tampere keskusta Mehiläinen ja Urjala. 

Toimipaikat, joiden toiminnan jatkumisesta aluehallitus ei ole vielä tehnyt päätöstä, ovat Juupajoki, Kaukajärvi (Tampere), Kihniö, Kulju (Lempäälä), Kuru (Ylöjärvi), Kämmenniemi (Tampere), Luopioinen (Pälkäne), Mouhijärvi (Sastamala), Punkalaidun (Sastamala), Ruovesi, Sahalahti (Kangasala) ja Vesilahti. Hammashoitolat, joiden osalta päätökset puuttuvat, ovat Kiikoinen (Sastamala), Kaukajärvi (Tampere), Kauraslampi (Ylöjärvi) ja Viljakkala (Ylöjärvi).  

Aluehallituksen linjauksen mukaisesti ennen edellä mainittujen toimipisteiden toiminnan jatkamista koskevien päätösten tekemistä tulee toteuttaa liikkuvien palveluiden pilotointi. 

Liikkuvien palveluiden pilotin tilannekuva 

Liikkuvilla palveluilla tarkoitetaan palvelupäiväperiaatteella toteutettavia lähipalveluja, jotka mahdollistavat asukkaalle palvelun lähellä kotia. Liikkuvat palvelut tukeutuvat lähimpään sote-asemaan tai lähiasemaan ja samalla lisätään alueen asukkaiden mahdollisuuksia käyttää digitaalisia palveluja. Liikkuvia palveluja tarjotaan erityisesti asukkaille, joiden on hankala hakeutua palveluun lähimmälle sote-asemalle tai lähiasemalle tai jotka muista syistä hyötyvät lähipalveluista. Asiakasryhmään kuuluvat esimerkiksi monipalveluasiakkaat, paljon palveluja käyttävät, syrjäytymisvaarassa olevat, digitaalisten palveluiden ulkopuolelle jäävät ja pikkulapsiperheet. 

Pirkanmaalla on jo tällä hetkellä vakiintuneita palvelupäiväperiaatteella toimivia palveluja. Esimerkkejä vakiintuneista liikkuvista palveluista ovat muun muassa tietyt suun terveydenhuollon palvelut, liikkuva sosiaalityö, rokotebussi, lapsiperheiden liikkuvat palvelut kuten neuvola- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut, kotisairaala ja laajentuvat ensihoidon palvelut. Pirkanmaalla käytössä olevat liikkuvat palvelut kuvataan tarkemmin liitteessä. 

Liikkuvien palveluiden pilotit käynnistettiin maaliskuun 2024 alusta Luopioisissa, Punkalaitumella ja Kurussa. Varsinaisten pilottien käynnistymistä edelsi yhteistyössä alueen asukkaiden ja henkilöstön kanssa toteutetut työpajat. Valmisteluvaiheessa selvitettiin laajasti Suomessa käytössä olevia tai kokeilussa olleita liikkuvien palveluiden toimintamalleja. Näistä piloteista saatua tietoa on hyödynnetty valmisteltaessa Pirkanmaan alueellista pilotointia. 

Pirkanmaalla käynnistyneiden pilottien toteutustavat eroavat hieman toisistaan. Toteutustavoissa on huomioitu alueen asukkaiden palvelutarpeet ja asukastyöpajoissa alueelta nousseet toiveet. Kokeilu sisältää terveydenhuollon, suun terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluja. Tavoitteena on pilotista kertyvän tiedon perusteella muodostaa Pirkanmaan hyvinvointialueelle tarkoituksenmukaisin liikkuvien lähipalveluiden yleinen toimintamalli. Lähtökohtana on, että liikkuvat palvelut toteutetaan aina alueen asukkaiden palvelutarpeiden mukaan. 

Käynnissä olevien liikkuvien palveluiden pilottien arvioinnissa selvitetään alueen asukkaiden, palveluja käyttävien asiakkaiden ja henkilökunnan näkemyksiä liikkuvista palveluista. Seurattavia asioita ovat muun muassa asiakastyytyväisyys, palveluihin pääsy, palveluiden sisällöt, asiakkaiden ja henkilöstön liikkumisesta aiheutuvat kustannukset ja niiden vaihtoehdot sekä palveluiden vaatimat tilat. Arviointi- ja mittaritiedot vaikuttavat pilotin perusteella muodostettavaan liikkuvien palveluiden toimintamalliin sekä toiminnan sisältöön ja toteutukseen paikallisesti. Palautetta kerätään jatkuvasti pilotin aikana ja toimintamallia muokataan jo meneillään olevan kokeiluvaiheen aikana palautteen perusteella. 

Tiivistys liikkuvien palveluiden väliraportoinnista 

Liikkuvien lähipalveluiden pilotin väliarvioinnissa tarkastellaan kolmea eri arviointikokonaisuutta, jotka ovat palaute, palveluiden saatavuus ja kustannukset. Väliarvioinnissa on huomioitu asiakkaiden ja ammattilaisten antama palaute. Ensimmäisten kahden kuukauden tarkemmat arviointitulokset esitetään liitemateriaalissa.  

Yhteenveto väliarvioinnista: 

Aiakaspalaute on ollut pääsääntöisesti myönteistä, noin 90 % palvelua käyttäneistä asiakkaista suosittelisi liikkuvia lähipalveluja läheisilleen. Sanallisessa palautteessa kiitetään henkilöstön ammattitaitoa, palveluiden läheisyyttä ja hoidon laatua. Kehittämiskohteeksi asiakkaat ovat tunnistaneet tiedottamisen puutteet, lisääntyneet hiilidioksidipäästöt ja pilotin koetun keskeneräisyyden. 

Ammattilaisista 40 % kokee toiminnan pääosin positiiviseksi ja 20 % pääosin negatiiviseksi. Onnistumisiksi ammattilaiset näkevät erityisesti tilat, välineistön ja sisäisen viestinnän. Keskeisiksi kehityskohteiksi nähdään erityisesti ulkoinen viestintä ja hoitoon ohjautuminen. Ammattilaisten näkemykset vaihtelevat alueittain, Luopioisissa 70 % ammattilaisista koki pilotin positiiviseksi. 

Palveluiden saatavuuteen liittyviä huomioita ensimmäisen kahden kuukauden ajalta on muun muassa etävastaanottojen määrän lisääntyminen noin 30 %, yhteydenottojen määrän kasvu noin 25 %, vastaanottojen määrän väheneminen noin 30 %, mutta toisaalta hoitotakuun (14 vrk) sisälle kuuluvien vastaanottokäyntien osuus kasvoi noin 11 %. Palvelujen saatavuustiedot ovat käytettävissä terveyspalveluista, sosiaalipalveluista on käytettävissä yksittäisiä käyntitietoja. Syksyn arvioinnissa tiedot tuotetaan myös suun terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden mittareista.  

Liikkuvien palvelujen kustannuksiin vaikuttaa palvelupäiväperiaatteen mukaisten palvelupäivien toteutunut lukumäärä. Palvelua tuotetaan palvelutarpeen mukaisesti ja jo pilotoinnin yhteydessä palvelutarpeen on todettu vaihtelevan. Kustannusmittareiden osalta liikkumisen kustannuksia (kilometrikorvaukset, leasing-autojen kustannukset) kertyi alueilla noin 2.000 euroa kuukaudessa. Muut logistiikkakustannukset (posti- ja kuriiripalvelut ja tavarankuljetuspalvelut) lisääntyivät alueilla noin 2.000 euroa kuukaudessa. Vuokrakustannusten potentiaalinen kustannussäästö on alueilla noin -10.000 euroa kuukaudessa. Potentiaalisia kustannussäästöjä syntyy myös henkilöstömenojen ja henkilöstövuokrauksen menojen vähenemistä. Pienillä asemilla on ollut välttämätöntä maksaa rekrytointilisää terveyskeskuslääkäreille saatavuusongelmien vuoksi ja alueilla on jouduttu käyttämään vuokratyövoimaa. Lääkäreiden rekrytointilisät ovat olleet noin 500-1.000 €/kk.  

Asukkaiden kuuleminen, muut lausunnot ja kommentit 

Asukkaita, palvelujen käyttäjiä ja henkilöstöä on kuultu ennen käynnissä olevien pilottien alkamista ja palautetta on kerätty väliraportointia varten. Ennen pilottien käynnistämistä asukkaat kutsuttiin alueellisiin työpajoihin, joista saatu palaute vaikutti pilottien alueittain vaihteleviin toteutustapoihin. Liikkuvien palveluiden arviointipalautetta kerätään pilotin päättymiseen asti ja palautetta voi antaa myös muiden palautekanavien kautta. Kesäkuussa on aukeamassa laajempi kysely, jossa kysytään asukkaiden näkemyksiä myös liikkuvista palveluista. Toimielimien kuulemiskierros käynnistyy aluehallituksen 17.6.2024 päätöksellä. Alueelliset asukastilaisuudet tullaan järjestämään Ruovedellä 19.8.2024 ja Lempäälässä 26.8.2024. 

Esitys lähiasemaverkon täydentämiseksi, toimipisteiden lakkauttamiseksi ja liikkuvien palveluiden alueiksi 

Lähiasemaverkoston osalta päätökset puuttuvat seuraavista toimipaikoista: Juupajoki, Kaukajärvi (Tampere), Kihniö, Kulju (Lempäälä), Kuru (Ylöjärvi), Kämmenniemi (Tampere), Luopioinen (Pälkäne), Mouhijärvi (Sastamala), Punkalaidun (Sastamala), Ruovesi, Sahalahti (Kangasala) ja Vesilahti. Hammashoitolat, joiden osalta päätökset puuttuvat, ovat Kiikoinen (Sastamala), Kaukajärvi (Tampere), Kauraslampi (Ylöjärvi) ja Viljakkala (Ylöjärvi).  

Toimipisteiden vaikutusalueen asukkaiden palvelutarve, henkilöstön saatavuus, käytettävissä olevat tilat, hyvinvointialueen investointiohjelman tavoitteet ja tähän mennessä liikkuvien palveluiden pilotista saatujen kokemusten perusteella palveluiden verkostoon virkavalmistelusta esitetään seuraavia toimenpiteitä: 

Palveluiden verkostoon lisättävät lähiasemat: 

• Kaukajärven toimipiste säilyy, kunnes Tampereen kaupungin alueen sote-asemien kokonaisuus täydentyy (Kaupin yliopistollinen sote-asema). 
• Kuljun toimipiste säilyy, kunnes Lempäälän sote-aseman tilatarpeet on ratkaistu. 
• Vesilahden toimipiste säilyy, kunnes Lempäälän sote-aseman tilatarpeet on ratkaistu. 

Lakkautettavat toimipisteet, jotka korvataan liikkuvilla palveluilla 

• Juupajoki 
• Kihniö 
• Kuru (Ylöjärvi) 
• Luopioinen (Pälkäne) 
• Mouhijärvi (Sastamala) 
• Punkalaidun (Sastamala) 
• Ruovesi 

Toimeenpanovaiheessa liikkuvilla palveluilla korvattavien toimipisteiden alueilla sovitaan erikseen tilat, joissa liikkuvia palveluja tuotetaan.  

Toimipisteet, jotka suljetaan: 

• Kangasala Sahalahti 
• Tampere Kämmenniemi 
• Ylöjärvi Viljakkala (Elokaari) 
• hammashoitola Sastamala Kiikoinen 
• hammashoitola Sastamala Äetsä 
• hammashoitola Tampere Kaukajärvi 
• hammashoitola Ylöjärvi Kauraslampi 

Suljettavat hammashoitoloiden toimipisteet 

Lisäksi esitetään, että seuraavat hammashoitolat suljetaan heti, kun korvaavat, toiminnan vaatimat tilat ovat järjestyneet: 

• Kangasala Suorama 
• Nokia Kauppakatu 
• Nokia Koskenmäki 
• Tampere Vuores 
• Ylöjärvi Vuorentausta. 

Yhteistoiminta -käsittely 

Suunnitelma palvelujen toteuttamisesta liikkuvina ja digitaalisina palveluina avopalveluissa ja lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on ollut sisällöllisenä asiana syksyn 2023 yhteistoimintaneuvotteluissa. Kohdennetut neuvottelut toimipisteiden osalta käydään päätösten toimeenpanovaiheessa. 

Jatkovalmistelu 

Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintosäännön (AV 12.2.2024, § 33) § 10a kohdan 1a mukaan aluehallitus päättää palvelukohtaisista palveluverkkosuunnitelmista aluevaltuuston käymän lähetekeskustelun pohjalta ja kuultuaan asianmukaisia jaostoja, valiokuntia ja vaikuttamistoimielimiä aiheesta.  

Liitteenä lähiasemien palveluverkkoa täydentävän ja liikkuvia palveluja koskeva suunnitelma.