Perustelut
Nykytila
Ikäihmisten päivätoimintaa järjestetään sosiaalihuoltolain (1301/2024) 19 §:n mukaisena tukipalveluna. Kuntouttavalla päivätoiminnalla tarkoitetaan ammattilaisen ohjaamaa kotona asumista tukevaa ja tavoitteellista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuntoutusta. Laki ei määritä palvelun järjestämisen tapaa.
Palvelun myöntäminen perustuu iäkkään henkilön palvelutarpeen selvittämiseen ja toimintakyvyn arviointiin. Palvelun myöntämisestä asiakkaalle tehdään viranhaltijapäätös. Ikäihmisten päivätoiminnan asiakkaat ovat pääsääntöisesti säännöllisen kotihoidon asiakkaita tai omaishoidettavia.
Tällä hetkellä päivätoimintaa järjestetään 21:ssä oman tuotannon, kahdeksassa ostotuotannon ja viidessä kokonaisulkoistusalueen toimipisteessä. Päivätoiminnan asiakkaita vuonna 2024 oli yhteensä noin 900. Käyntikertoja yhdellä asiakkaalla oli keskimäärin kerran viikossa, pois lukien loma-ajan sulut.
Hyvinvointialueen toimintamenot vuonna 2024 ikäihmisten päivätoiminnasta olivat noin 7,7 miljoonaa euroa, ostopalveluiden osuus tästä oli noin 2,36 miljoonaa euroa ja kuljetuspalvelujen osuus noin 1,6 miljoonaa euroa. Perhehoidossa toteutuneen päivätoiminnan kustannukset vuonna 2024 olivat noin 850 000 euroa. Omassa tuotannossa kokonaiskustannus jaettuna asiakasmäärillä ja käynneillä tarkoitti keskimäärin 243 euron kustannusta/asiakas/käynti. Ostopalveluiden kokonaiskustannus jaettuna asiakasmäärillä ja käynneillä tarkoitti keskimäärin 234 euron kustannusta/asiakas/käynti. Huomattavaa kuitenkin on, että palvelukuvaukset ja palveluiden sisällöt eivät ole vertailukelpoisia, koska ostopalvelusopimukset olivat kunnilta periytyneitä ja pääsääntöisesti vanhentuneita. Lisäksi sopimusten hinnoittelumekanismit olivat keskenään todella kirjavia, vaihdellen tuntihinnasta koko vuoden kokonaishintaan. Ostopalvelusopimukset irtisanottiin vuonna 2024, mm. niiden merkittävien päivitystarpeiden takia. Perhehoidossa toteutuneen päivätoiminnan kustannus vuonna 2024 oli keskimäärin 130 euroa/asiakas/käynti.
Ikäihmisten päivätoiminnan myöntämisperusteisiin, palveluverkkoon ja budjettiin liittyen on tehty seuraavat päätökset:
- Aluehallitus 2.12.2024 § 334: Kotona asumisen tukipalveluiden myöntämisperusteet
- Aluehallitus 25.3.2024 § 96: Palveluverkkosuunnitelma
- Aluehallitus 28.10.2024 § 279: Yhteistoimintaneuvotteluiden tulokset
- Aluevaltuusto 17.12.2024 § 135: Vuoden 2025 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2026–2027
Kuntouttavan päivätoiminnan järjestämistä valmisteltiin edellä mainittujen päätösten pohjalta. Päätösten perusteella nykymuotoinen ryhmäpäivätoiminta toimipisteessä olisi lakannut ja kuntouttava päivätoiminta olisi järjestetty vuorovaikutteisena etäpäivätoimintana, jota osana perhehoitoa toteutettava päivätoiminta olisi täydentänyt.
Aluevaltuuston seminaarissa 10.3.2025 esiteltiin vaihtoehtoisia toimintamuotoja ikäihmisten toimintakyvyn tukemiseen ja yksinäisyyden lievittämiseen. Seminaarissa tuli vahvasti esille myös tarve tarkastella kuntouttavan päivätoiminnan järjestämistapoja uudelleen. Aluehallitukselle on valmisteltu esitys kuntouttavan päivätoiminnan järjestämisvaihtoehdoista 1.9.2025 alkaen.
Vaihtoehtoja kuntouttavan päivätoiminnan järjestämiseksi 1.9.2025 alkaen:
1. Edellä mainittujen päätösten mukainen eteneminen, kuitenkin siten että palveluverkkosuunnitelmaa muutettaisiin. Tässä vaihtoehdossa kuntouttava päivätoiminta järjestettäisiin vuorovaikutteisena etäpäivätoimintana sekä osana perhehoitoa.
2. Kuntouttava päivätoiminta järjestettäisiin monimuotoisesti. Esitys pitää sisällään etäpäivätoiminnan, päivätoiminnan osana perhehoitoa sekä kuntouttavaa päivätoimintaa toimipisteessä. Kuntouttava päivätoiminta toimipisteessä tarkastelu sisältää kolme vaihtoehtoa (2A, 2B ja 2C). Vaihtoehdossa 2C (nykyinen järjestämistapa) etäpäivätoimintaa ei pystytä aloittamaan eikä päivätoimintaa osana perhehoitoa laajentamaan. Kuntouttava päivätoiminta toimipisteessä edellyttää palveluverkkopäätöksen päivittämistä vaihtoehdoissa 2A ja 2B.
Vaihtoehdossa 2A saman päivän aikana toteutettaisiin 1-2 päivätoimintaryhmää/toimipiste. Palveluverkossa säilyisi 12 toimipistettä. Asiakasmäärä päivässä voisi olla enintään 16 asiakasta/toimipiste. Päivätoiminta olisi kestoltaan 3 tuntia, sisältäen tavoitteellisen kuntoutuksen, päiväkahvin sekä kuljetuspalvelut. Tavoitteellinen kuntoutusjakso olisi lähtökohtaisesti kerrallaan kolmen kuukauden mittainen, jonka jälkeen asiakas voitaisiin ohjata vaihtoehtoisiin palveluihin tai etäpäivätoimintaan. Palvelutarpeeseensa perustuen asiakas voisi saada myös uuden tavoitteellisen kuntoutusjakson. Vaihtoehdossa 2A vuositason kustannus olisi noin 2,5 miljoonaa euroa.
Vaihtoehdossa 2B saman päivän aikana toteutettaisiin yksi päivätoimintaryhmä/toimipiste. Palveluverkossa säilyisi 12 toimipistettä. Asiakasmäärä päivässä voisi olla enintään 16 asiakasta/toimipiste. Päivätoiminta olisi kestoltaan 5 tuntia, sisältäen aamukahvin, lounaan, päiväkahvin sekä kuljetuspalvelut. Aterian järjestäminen edellyttää elintarvike- ja tartuntatautilainsäädännön mukaisia vaatimuksia henkilöstöltä ja tiloilta, keittiötiloja ei voi käyttää muuhun. Tämä lisää merkittävästi toiminnalle kustannuksia kokovuotisesti. Tässä vaihtoehdossa aktiiviselle kuntouttamiselle jää merkittävästi vähemmän aikaa kuin vaihtoehdossa 2A. Vaihtoehdossa 2B vuositason kustannus olisi noin 2,9 miljoonaa euroa.
Vaihtoehdoissa 2A ja 2B toimitilojen asettamat rajoitteet sekä kuljetusten järjestäminen vaikuttavat asiakasmääriin siten, että laskentaperusteena käytetty 16 asiakasta voi joidenkin toimipisteiden osalta jäädä tosiasiassa merkittävästi pienemmäksi. Etäpäivätoimintaa molempien vaihtoehtojen (2A ja 2B) kanssa voitaisiin järjestää huomattavasti vähemmän kuin alkuperäisessä suunnitelmassa. Samoin päivätoiminnan laajentamista osana perhehoitoa voitasiin tehdä suunniteltua vähemmän.
Vaihtoehto 2C vastaisi nykyistä oman tuotannon palveluverkkoa ja toimintaa. Asiakasmäärä vaihtelee merkittävästi toimipisteittäin, ryhmäkokojen ollessa 4–12 asiakasta. Päivätoiminta olisi kestoltaan 5 tuntia, sisältäen aamukahvin, lounaan, päiväkahvin sekä kuljetuspalvelut. Aterian järjestäminen edellyttää elintarvike- ja tartuntatautilainsäädännön mukaisia vaatimuksia henkilöstöltä ja tiloilta, keittiötiloja ei voi käyttää muuhun. Tämä lisää merkittävästi toiminnalle kustannuksia kokovuotisesti. Tässä vaihtoehdossa aktiiviselle kuntouttamiselle jää merkittävästi vähemmän aikaa kuin vaihtoehdossa 2A. Palveluverkon laajuudesta johtuen kustannukset ovat tässä vaihtoehdossa nykyiset, eli vuoden 2024 toteuman mukaiset noin 7,7 miljoonaa euroa. Tässä vaihtoehdossa etäpäivätoiminnan järjestämiseen ei olisi resursseja. Myöskään osana perhehoitoa toteutettavaa päivätoimintaa ei pystyttäisi laajentamaan.
Päivätoiminnan järjestäminen monimuotoisesti sisältää vaihtoehdon 2A tai 2B sekä etäpäivätoiminnan ja päivätoiminnan osana perhehoitoa.
Etäpäivätoiminta toteutetaan vuorovaikutteisesti teknologiaa hyödyntäen ammattilaisen ohjaamana. Etäpäivätoiminnan pienryhmässä olisi 6–8 asiakasta kerrallaan ja toiminnan sisältö räätälöitäisiin kunkin ryhmän tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Päivätoiminnan kesto olisi 1,5–2 tuntia/kerta, ryhmän tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Aikaisempaa osaamista teknologian käytöstä ei edellytetä, vaan asiakas perehdytetään tarvittavan laitteen käyttöön.
Päivätoiminta osana perhehoitoa soveltuu erityisen hyvin ikäihmiselle, joka joutuu olemaan paljon yksin ja kokee turvattomuutta tai jonka elämänlaatu on heikentynyt. Perhehoito sopii myös henkilölle, jolla on muistisairaus, mutta joka ei tarvitse huolenpitoa ympäri vuorokauden sekä omaishoidettaville. Omaishoitaja voi hyödyntää lakisääteisiä omaishoidon tuen vapaitaan osana perhehoitona toteutettavaa päivätoimintaa. Ryhmäkoko päivätoiminnassa osana perhehoitoa on 4–6 asiakasta. Palvelu myönnetään asiakkaalle toistaiseksi voimassa olevana, sisältäen kuljetukset ja ateriat. Päivätoimintapäivän kesto on asiakkaan tarpeista riippuen 3–6 tuntia.
Säännöllisten kotihoidon eri palveluiden lisäksi ikääntyneiden kotona asumista tuetaan lisäksi useilla erilaisilla palveluilla:
Peseytymispalvelu on erillinen tukipalvelu, joka on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät pysty peseytymään säännöllisesti kotona. Järjestetään kerran viikossa kodin ulkopuolella. Tarvittaessa järjestetään edestakainen kuljetus erillistä maksua vastaan.
Liikkumisen tukea voidaan järjestää saattajapalveluna tai henkilö saa julkisen joukkoliikenteen sekä palvelu- ja asiointiliikenteen käyttöön ohjausta ja mahdollisuuden harjoitella liikennevälineiden käyttämistä palveluavustajan tukemana. Palvelua järjestetään koko hyvinvointialueen laajuisesti.
Lähitoritoimintaa järjestetään jokaisen kunnan alueella Pirkanmaalla. Lähitoreilla saa ammatillista neuvontaa ja ohjausta, jonka lisäksi niissä on tarjolla monipuolista ryhmätoimintaa ja tapahtumia. Lähitoreilla autetaan myös digitaalisten palveluiden käyttämisessä.
Järjestöavustukset esitetään suunnattavaksi sosiaalista toimintaa ja osallisuutta tukevaan toimintaan, joka täydentää hyvinvointialueen järjestämiä palveluita. Ne on tarkoitettu itsenäisesti omassa kodissa asuvien pirkanmaalaisten ikäihmisten toimintakyvyn tukemiseen ja yksinäisyyden lievittämiseen. Tämä asia on aluehallituksen esityslistalla erillisenä pykälänä.
Kuntouttavan päivätoiminnan järjestäminen 1.9.2025 alkaen edellyttää uusia päätöksiä koskien talousarviota, palveluverkkosuunnitelmaa sekä asiakasmaksuja. Edellä mainitut asiat valmistellaan päätöksentekoon erikseen. Vaikutuksia on myös yhteistoimintaneuvottelujen tulosta koskevan päätöksen 28.10.2024 toimeenpanoon.
Asian valmistelussa on hyödynnetty vanhusneuvoston lausuntoa ja monipalveluvaliokunnan/ monipalveluvaliokunnan edustajien kannanottoa, jotka on annettu koskien esitystä vaihtoehtoisista toimintamuodoista ikäihmisten toimintakyvyn tukemiseen ja yksinäisyyden lievittämiseen.
Oheismateriaalina esitys ikäihmisten päivätoiminnan järjestämisvaihtoehdoista 1.9.2025 alkaen.