Aluehallitus, kokous 9.1.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 7 Oikaisuvaatimus sairaanhoitopiirin alijäämän kattamista koskevaan asiaan

794/2022

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Pasi Virtanen, talousjohtaja, Pasi.Virtanen@pirha.fi

Perustelut

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus on 13.12.2022 (§119) käsitellyt Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toiminnan loppumista 31.12.2022 ja taseen yli/alijäämän kattamista. Sairaanhoitopiirin hallitus on esittänyt kuntayhtymän valtuustolle päätettäväksi, että sairaanhoitopiiri pyrkii kattamaan taseeseen kertyneen alijäämän, tarvittaessa erillistoimin. 

Sairaanhoitopiiriin hallituksen päätös on liitteenä (toimitetaan kokoukseen mennessä). 

Sairaanhoitopiirin valtuusto päätti 27.12.2022, että sairaanhoitopiiri kattaa taseeseen kertyneen alijäämän, tarvittaessa erillistoimin.

Sairaanhoitopiirin hallitus on valtuuston kokouksen jälkeisessä kokouksessaan 27.12.2022 ohjeistanut Tays Sydänkeskus Oy:n ja Coxa Oy:n yhtiökokousedustajan siten, että yhtiöiden tulee kummankin maksaa ennen vuotta 2022 kertyneistä voittovaroistaan osinkoa 2,5 miljoonaa euroa sillä edellytyksellä, että Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus antaa tälle järjestelylle suostumuksensa.

Voimaanpanolain 39 §:n (siirrettävän kuntayhtymän viranomaisen toimivalta) mukaan kuntayhtymän viranomainen ei voi 21 §:ssä tarkoitetun selvityksen antamisen jälkeen päättää asioista, joilla olisi merkittäviä hyvinvointialuetta sitovia vaikutuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että mahdollisten merkittävien erillistoimien osalta tulee pyytää jo myös hyvinvointialueen hyväksyntä suunnitelluille toimille.

Sairaanhoitopiirin vuoden 2022 tilinpäätös tulee olemaan yhtenä perusteena Pirkanmaan hyvinvointialueen tulevassa rahoituksessa. Osinkojen kaltaiset tuloerät pienentävät vastaavasti hyvinvointialueen rahoitusta. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on jo tehnyt merkittäviä toimia alijäämänsä kattamiseksi. Yhtiöiltä on mm. pyydetty jo vuosina 2021 ja 2022 ylimääräisiä osinkoja. Lisäksi sairaanhoitopiiri on myynyt maa-alueitansa. Kaikki nämä toimet ovat jo pienentäneet hyvinvointialueen tulevaa rahoitusta.

Yhtiöiden edustajat ovat joulukuun alussa sairaanhoitopiirin tekemässä kyselyssä ilmoittaneet, että lisäosingot vaarantaisivat yhtiöiden taloudellisen toiminnan.

Ehdotus

Esittelijä

Marina Erhola, Hyvinvointialuejohtaja, Marina.Erhola@pirha.fi

Aluehallitus päättää, että

  • Pirkanmaan hyvinvointialue ei anna suostumusta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen 27.12.2022 päätösten § 124 ja 125 toimeenpanoon. Päätösten toimeenpano tarkoittaisi, että Tays Sydänkeskuksen ja Coxan tulee maksaa ylimääräisiä osinkoja ennen vuotta 2022 kertyneistä voittovaroistaan sairaanhoitopiirin alijäämän kattamiseksi.

Päätös

Aluehallitus päätti, että

  • Pirkanmaan hyvinvointialue antaa suostumuksen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen 27.12.2022 päätösten § 124 ja 125 toimeenpanoon. Päätösten toimeenpano tarkoittaisi, että Tays Sydänkeskuksen ja Coxan tulee maksaa ylimääräisiä osinkoja ennen vuotta 2022 kertyneistä voittovaroistaan sairaanhoitopiirin alijäämän kattamiseksi.

Esteellisyys

Erja Pelkonen, Lauri Lyly, Miko Bergbom, Anna-Kaisa Ikonen ja Leena Kostiainen ilmoittivat olevansa esteellisiä asian käsittelyssä (HL 28 § 1 mom 5 kohta) ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Aluehallitus totesi Pekka Järvisen esteelliseksi asian käsittelyssä (HL 28 § 1 mom 5 kohta) ja hän poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Esteellisyydet todettiin. 

Kokouskäsittely

Kokouksessa käytiin läpi päätöksentekoon liittyvät esteellisyydet, yhteisöjääviydet. Hallintolain 28.1 § 5 kohdan mukaan henkilö on esteellinen, jos hän on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä sellaisessa yhteisössä, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Pirkanmaan hyvinvointialue ovat asiassa asianosaisia. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkunnilla on sote-uudistuksen voimaanpanolain mukaan velvollisuus kattaa sairaanhoitopiirin alijäämät sairaanhoitopiirin toiminnan siirtyessä hyvinvointialueelle. Esitetty osingonmaksua koskeva järjestely, jolla alijäämät katettaisiin ennen tilinpäätöshetkeä, tarkoittaisi erityistä hyötyä sairaanhoitopiirin jäsenkunnille. Näin ollen lain säännöksessä tarkoitettuja esteellisiä ovat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsenet sekä kunnan- ja kaupunginhallitusten jäsenet. Esteellisyyden arvioinnissa ei ole merkitystä sillä, onko henkilö ollut päättämässä asiasta toisessa roolissa, vaan ratkaisevaa on kaksoisroolin olemassaolo. Kuntien lautakuntien jäsenten kohdalla yhteisöjääviä ei ole, koska lautakunnalla ei ole kunnan edustajana vastaavaa asemaa kuin hallituksella.   

Aluehallitus totesi Pekka Järvisen esteelliseksi asian käsittelyssä edellä mainituin perustein. Hyväksyttiin yksimielisesti. 

Merkittiin, että varajäsen Atanas Aleksovski saapui kokoukseen § 337 käsittelyn ajaksi, Pekka Järvisen ollessa esteellinen.

Kuultiin asiantuntijana talousjohtaja Pasi Virtasta, joka poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa.

Hanna Laine teki muutosehdotuksen: "Pirkanmaan hyvinvointialue antaa suostumuksen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen 27.12.2022 päätösten § 124 ja 125 toimeenpanoon. Päätösten toimeenpano tarkoittaisi, että Tays Sydänkeskuksen ja Coxan tulee maksaa ylimääräisiä osinkoja ennen vuotta 2022 kertyneistä voittovaroistaan sairaanhoitopiirin alijäämän kattamiseksi." Johanna Loukaskorpi, Jocka Träskbäck, Jari Andersson ja Hanna Holma kannattivat ehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että ehdotusta oli kannatettu, joten siitä on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysjärjestysehdotuksen: Pohjaehdotus JAA, Laineen muutosehdotus EI. Äänestysjärjestys hyväksyttiin yksimielisesti.

Suoritetussa äänestyksessä pohjaehdotusta äänestivät Kari-Matti Hiltunen, Jouni Sirén, Joakim Vigelius, Perttu Jussila. Muutosehdotusta äänestivät Johanna Loukaskorpi, Jari Andersson, Hanna Holma, Arja Laitinen, Jori-Pekka Träskbäck, Hanna Laine, Atanas Aleksovski. Puheenjohtaja totesi muutosehdotuksen tulleen hyväksytyksi äänin 4 - 7.

Valmistelija

  • Vilma Kiilunen, Hallintolakimies, Vilma.Kiilunen@pirha.fi

Perustelut

Oikaisuvaatimus                  

Aluehallitus päätti 28.12.2022 § 337 hyvinvointialueen vastauksen antamisesta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alijäämän kattamista koskevassa asiassa. Päätöksestä on 1.1.2023 jätetty oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimus on tehty hyvinvointialueen jäsenyyden perusteella. Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii aluehallituksen päätöksen kumoamista ja asian uudelleen käsittelemistä.

Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii, että jääviydet hänen, apulaispormestarin sekä Tampereen sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenten ja lautakunnan varapuheenjohtajan osalta tutkitaan uudelleen. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii, että eduskunnan oikeusasiamieheltä pyydetään kirjallinen lausunto luottamushenkilöiden oikeudesta toteuttaa kansalaisten heille myöntämän luottamuksen hoitamiseen.

Oikaisuvaatimus on liitteenä.

Aluehallituksen käsiteltävänä olleesta asiasta lyhyesti

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto päätti 27.12.2022, että sairaanhoitopiiri kattaa taseeseen kertyneen alijäämän, tarvittaessa erillistoimin. Sairaanhoitopiirin hallitus on valtuuston kokouksen jälkeisessä kokouksessaan 27.12.2022 ohjeistanut Tays Sydänkeskus Oy:n ja Coxa Oy:n yhtiökokousedustajan siten, että yhtiöiden tulee kummankin maksaa ennen vuotta 2022 kertyneistä voittovaroistaan osinkoa 2,5 miljoonaa euroa sillä edellytyksellä, että Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus antaa tälle järjestelylle suostumuksensa. Pirkanmaan aluehallituksen käsiteltävänä asiana 28.12.2022 oli siten hyvinvointialueen vastauksen antaminen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alijäämän kattamista koskevassa asiassa. Esitetty osingonmaksua koskeva järjestely, jolla alijäämät katettaisiin ennen tilinpäätöshetkeä, tarkoittaisi erityistä hyötyä sairaanhoitopiirin jäsenkunnille. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Pirkanmaan hyvinvointialue ovat asiassa asianosaisia.

Esteellisyydet

Hyvinvointialuelain 102 §:n mukaan muun luottamushenkilön kuin valtuutetun, tilintarkastajan sekä viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä säädetään hallintolain 27–30 §:ssä.

Aluehallituksen jäsenten esteellisyydet käsiteltiin ennen asian käsittelyn varsinaista aloittamista. Erja Pelkonen, Lauri Lyly, Miko Bergbom, Anna-Kaisa Ikonen ja Leena Kostiainen ilmoittivat olevansa esteellisiä asian käsittelyssä (HL 28 § 1 mom. 5 kohta) ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn sekä päätöksenteon ajaksi. Aluehallitus totesi oikaisuvaatimuksen tekijän Pekka Järvisen esteelliseksi asian käsittelyssä (HL 28 § 1 mom 5 kohta) ja hän poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Oikaisuvaatimuksen tekijä on esittänyt, että hänen jääviyttään koskeva asia tulisi käsitellä uudelleen. Oikaisuvaatimuksen tekijä toimii hyvinvointialueen aluehallituksen jäsenenä, Valkeakosken kaupunginhallituksen ensimmäisenä varapuheenjohtajana sekä hän toimi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen varapuheenjohtajana. Hallintolain 28 § 1 momentin 5 kohdan mukaan henkilö on esteellinen, jos hän on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä sellaisessa yhteisössä, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Aluehallitus katsoi, että oikaisuvaatimuksen tekijä on edellä mainitun yhteisöjäävin perusteella esteellinen käsittelemään asiaa, sillä sairaanhoitopiirin jäsenkunnalle, Valkeakoskelle, on odotettavissa asiassa erityistä hyötyä tai vahinkoa ja hän toimii varapuheenjohtajana Valkeakosken kaupunginhallituksessa sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsenenä. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt väitteensä tueksi seikkoja, joiden puolesta asiaa tulisi tarkastella toisin.

Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole ilmoittanut henkilöitä nimeltä, joita muutoin oikaisuvaatimus ja siten päätöksenteon jääviys koskisi. Vastineen laatijan tietojen mukaan Johanna Loukaskorpi toimii Tampereen kaupungin apulaispormestarina sekä myös sen sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana. Tampereen sosiaali- ja terveyslautakunnan muina jäseninä, jota oikaisuvaatimus koskee, toimivat lautakunnan varapuheenjohtaja Kari-Matti Hiltunen sekä sen jäsenenä Perttu Jussila. Selvyydeksi todettakoon, että edellä mainitut henkilöt osallistuivat myös aluehallituksen käsittelyyn.

Oikaisuvaatimuksen tekijä on esittänyt, että Tampereen kaupungin apulaispormestarin sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajan esteellisyys tulisi arvioida uudelleen. Tampereen kaupungin apulaispormestarit toimivat lautakuntien puheenjohtajina ja vastaavat puheenjohtajan roolissa lautakunnan tehtävistä. Apulaispormestarit muun muassa johtavat asioiden käsittelyä lautakunnan kokouksissa, määrittelevät lautakunnalle esiteltävien asioiden valmistelun suuntaviivat palvelualueen johtajalle ja vastaavat pormestarin alaisuudessa edunvalvonnasta, edustamisesta ja yhteydenpidosta eri sidosryhmiin. Kyse on siis luottamustoimesta.

Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä on esittänyt, että Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan varapuheenjohtaja ja varajäsenen jääviys tulisi arvioida uudelleen. Hallintolain 28 § 1 momentin 5 kohdan mukainen yhteisöjääviys ei ulotu lautakuntiin. Sote-muutoksen myötä on syntynyt useita tilanteita, joissa luottamushenkilöillä on ns. kaksoisrooli, eli he edustavat sekä kuntia että (tulevaa) hyvinvointialuetta sekä mahdollisesti vielä sairaanhoitopiiriä tai kuntayhtymää. Kuntaliitto on ottanut ohjeistuksissaan kantaa ns. kaksoisroolituksiin varovaisuusperiaatteen näkökulmasta: mikäli hyvinvointialueen aluehallituksessa tai lautakunnassa käsitellään kuntaa koskevia asioita – esimerkiksi jos käsitellään kunnan omaisuuden ostamista hyvinvointialueelle-, ao. kunnan hallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja sekä heidän hallintolain 28.2.§ 1 kohdan tarkoittamat läheisensä jääväisivät itsensä varovaisuusperiaatteen mukaisesti.

Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen päätöksenteossa on noudatettu varovaisuusperiaatetta ja esteellisyyssäännöksiä. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt väitteensä tueksi seikkoja, joiden puolesta asiaa apulaispormestarin tai lautakuntien puheenjohtajien/jäsenten osalta tulisi tarkastella toisin. Oikaisuvaatimuksessa ei ole myöskään esitetty sellaisia laillisuus- tai tarkoituksenmukaisuusperusteita, joiden johdosta päätöstä olisi muutettava, joten oikaisuvaatimus tulee hylätä.

Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle

Kuka tahansa voi kääntyä eduskunnan oikeusasiamiehen puoleen, mikäli hän epäilee, että viranomainen tai virkamies ei ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan tai jos kantelija epäilee, että perus- ja ihmisoikeudet eivät ole toteutuneet asianmukaisesti. Aluehallituksella ei ole velvollisuutta saattaa asiaa eduskunnan oikeusasiamiehen tarkasteltavaksi.

Sovelletut lainkohdat

Hallintolain 28.1 § 5 kohta
Laki hyvinvointialueesta (611/2021) 102 §

Muu materiaali

Kuntaliitto. Hyvinvointialueen ja kunnan luottamushenkilö – näkökulmia esteellisyyteen. https://www.kuntaliitto.fi/laki/hyvinvointialueen-ja-kunnan-luottamushenkilo-nakokulmia-esteellisyyteen, vierailtu 3.1.2022.

Kuntaliitto. Sote-muutostuki. Usein kysyttyä: vaalikelpoisuus ja esteellisyys hyvinvointialueella. https://www.kuntaliitto.fi/sosiaali-ja-terveysasiat/sote-uudistus-ja-kuntaliitto/sote-muutostuki/usein-kysytty%C3%A4-vaalikelpoisuus-ja-esteellisyys-hyvinvointialueella, vierailtu 3.1.2022.

Ehdotus

Esittelijä

  • Taru Kuosmanen, Sosiaali, taru.kuosmanen@pirha.fi

Aluehallitus päättää

  • hylätä oikaisuvaatimuksen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Esteellisyys

  • Erja Pelkonen, Miko Bergbom, Katariina Pylsy, Lauri Lyly, Anna-Kaisa Ikonen, Olga, Haapa-aho, Juhani Sand, Vuokko Ylinen ja Elina Kinnunen ilmoittivat olevansa esteellisiä asiassa (Hallintolaki 28 § 1 mom 5 kohta). Kari-Matti Hiltunen, Johanna Loukaskorpi ja Hanna Holma ilmoittivat olevansa esteellisiä asiassa (Hallintolaki 28 § 1 mom 7 kohta). Pekka Järvinen ilmoitti olevansa esteellinen asiassa (Hallintolaki 28 § 1 mom 1 kohta). Esteelliset poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi klo 8.40-8.49. Esteellisyydet todettiin. 

Kokouskäsittely

Merkittiin,​ että esittelijänä § 7 aikana toimi hyvinvointialuejohtajan 2. varahenkilö Taru Kuosmanen.

Merkittiin, että 1. varapuheenjohtaja Hanna Laine johti puhetta § 7 ajan puheenjohtajan ollessa esteellinen.

Merkittiin, että varajäsenet Atanas Aleksovski, Juho Ojares ja Hanna Holma saapuivat kokoukseen § 7 käsittelyn ajaksi.


Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta aluevalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen kuitenkin hakea muutosta aluevalituksin myös asianosainen sekä hyvinvointialueen jäsen. (Laki hyvinvointialueesta 142 §.)

 

Valitusviranomainen   

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna

Valituksen voi lähettää sähköpostitse hameenlinna.hao@oikeus.fi tai tehdä hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

 

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Hyvinvointialueen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.  Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, kolmen päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona virastot ovat suljettuna, valitusasiakirjat saa toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

 

Valitusasiakirjat

Valituskirjelmässä on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • muutosvaatimuksen perusteet
  • mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Lisäksi on ilmoitettava yhteystiedot (postiosoite, sähköpostiosoite), joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa ja puhelinnumero mahdollisia tiedusteluita varten.

Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta.

Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin HLL 21 §:ssä säädetään.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

"Tuomioistuimen ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään hallinto-oikeudessa kulloinkin voimassa oleva oikeudenkäyntimaksu 260 euroa (v. 2021).

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Oikeudenkäyntimaksua ei peritä sosiaalihuoltolaissa (mm. vammaispalvelu, toimeentulotuki ja kehitysvammaisten erityishuolto) tarkoitettua palvelua tai etuutta koskevissa asioissa eikä myöskään terveydenhuolto-, päihdehuolto- tai mielenterveyslain mukaisissa asioissa eikä asioissa, jotka koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan määrättyjä asiakasmaksuja (Tuomioistuinmaksulaki 5 §).”