Perustelut
Työn fyysisiä kuormitustekijöitä ovat työasennot, työliikkeet, liikkuminen ja fyysisen voiman käyttö. Sosiaali- ja terveysalalla kuormittumista ja fyysisiä oireita aiheuttavat usein runsas kävely ja seisominen, epämukavat työasennot sekä asiakkaiden/potilaiden nostot ja siirrot. Huono fyysinen ergonomia voi johtaa tuki- ja liikuntaelinten kudosten pitkäaikaisiin tai pysyviin vaurioihin. Näitä tilanteita voidaan ennaltaehkäistä perehdytyksellä, koulutuksella tai erilaisilla apuvälineillä. Ergonomian aiheuttamat työturvallisuuden riskit tulee määrittää työturvallisuuden riskiarvioinnissa ja mahdollisuuksien mukaan ne tulee poistaa tai alentaa erilaisilla hallintatoimilla. Fyysisen ergonomian tuomaa kuormitusta onkin pystytty alentamaan viimeisten vuosikymmenten aikana työnantajan hallinnoimissa tiloissa niin tilaratkaisuilla kuin apuvälineilläkin. Palveluiden muuttumisen myötä monia aiemmin sairaaloissa tai muissa hoitopaikoissa toteutettua asiakkaan hoitoa sekä huolenpitoa toteutetaan nykyisin heidän kodeissaan. Tämä palveluiden muutos on tuonut uudelleen eteen työntekijöiden fyysisen kuormittumisen kasvun.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (1363/2011) lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta asiakkaan kotiin perustuu asiakkaan yksilöllisen elämäntilanteen arviointiin. Asetuksen mukaan arvio perustuu esimerkiksi siihen, että apuvälineiden turvin asiakas on mahdollista kotiuttaa, apuvälineet edistävät asiakkaan turvallisuutta merkittävästi tai niiden saaminen ylläpitää asiakkaalle välttämättömiä tai keskeisiä päivittäisiä toimia. Asetus perustuu asiakkaan asumisen mahdollistamiseen kotioloissa mahdollisimman pitkään, mutta ei ota huomioon työntekijän työturvallisuutta. Kotiin vietävissäkin palveluissa työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijälle turvallisista ja terveellisistä työolosuhteista. Joissain tilanteissa apuväline, mikä ei ole vielä tarpeellinen asiakkaalle hänen oman toimintakykynsä vuoksi onkin tarpeellinen hallintakeino turvaamaan työntekijän alhaisempi fyysinen kuormittuminen. Pirkanmaan hyvinvointialueen alueellinen apuvälinekeskuksen tehtävänä on toteuttaa STM:n asetusta, mutta sen tehtäväksi ei ole määritetty luovuttaa apuvälineitä myös niiden asiakkaiden koteihin missä apuväline alentaa työntekijän fyysistä kuormitusta.
Asiakkaiden kodeissa tehtävään työhön työnantajan vastuulla on määrittää työturvallisuuslain mukaisesti riskit. Kun riski on tunnistettu, tulee suunnitella hallintatoimet mikäli riskiä ei pystytä poistamaan. Työntekijän työturvallisuusriski voi alentua asiakkaalle STM:n asetuksen mukaisesti myönnettävällä apuvälineellä. Pirkanmaan hyvinvointialueella ei ole sovittu toimintamallia tilanteisiin jossa joko kodissa oleva apuväline tai työntekijän mukana kulkeva apuväline alentaisi työntekijän fyysistä kuormittumista. Työsuojelutoimijat voivat olla työyksiköiden, esihenkilöiden ja johtajien apuna arvioimassa asiakkaiden kodeissa tapahtuvassa hoidossa ja huolenpidossa tarvittavia apuvälineitä, mikäli tarve tulee työturvallisuusriskien kuten fyysinen ergonomia kautta. Koteihin vietävien apuvälineiden sijaan joissain tilanteissa voi olla tarpeen arvioida asiakkaan asuminen kodin sijaan jossain muualla myös silloin, jos työturvallisuuden riskejä ei pystytä alentamaan riittävästi.
Päätösehdotus
Työsuojelutoimikunta saa tiedoksi Pirkanmaan hyvinvointialueen fyysisen ergonomian kuormittumisen tilanteesta työsuojeluvaltuutettujen kertomana ja kuulee työsuojelupäällikön näkemyksen lainsäädännön näkökulmasta. Työsuojelutoimikunta harkitsee, haluaako se seurata tilannetta uudelleen vuonna 2026.