Aluehallitus, kokous 24.6.2024

Perustelut

Pirkanmaan hyvinvointialue aloitti uutena työnantajana palvelutuotantonsa 1.1.2023. Hyvinvointialue muodostui 23 työnantajan liikkeen luovutuksesta ja hyvinvointialueen henkilöstömäärä on n. 20 000. Henkilöstö siirtyi hyvinvointialueelle suurelta osin entisissä tehtävissään ja työyksiköissään. Pirkanmaalla on tällä hetkellä edelleen vielä hyvin pirstaleinen palvelujärjestelmä. Vuoden 2023 alussa käytännössä kaikkien yhdistyvien organisaatioiden henkilöstö siirrettiin hyvinvointialueelle ja vuoden 2023 alun jälkeen Pirkanmaan hyvinvointialueella on toteutettu jo lukuisa joukko muutoksia ja toimintojen yhteensovittamisia käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen.

Hyvinvointialueuudistuksen tavoitteena on ollut ja on varmistaa yhdenvertaiset palvelut ja parantaa niiden saatavuutta, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu yleiskatteelliseen laskennalliseen valtion rahoitukseen sekä maksu- ja myyntituloihin.

Henkilöstön sijoittumista, määrää, työtehtäviä, organisaatiota ja sen rakennetta on tarkasteltu Pirkanmaan hyvinvointialueella palveluverkkouudistuksen edetessä. Tarkastelua on tehty kaikilla tehtäväalueilla ja palvelulinjoilla.

Pidemmän tähtäimen tavoitteena on ollut eri yhteyksissä esille tuotuna oman, vakituisen henkilöstön suhteellisen määrän lisääminen ja henkilöstön vuokrauksen merkittävä vähentäminen. Strateginen monituottajuus jatkuu ja sitä edelleen kehitetään aiemmin hyväksyttyjen linjausten mukaisesti.

Ensivaiheessa on tarkasteltu erityisesti seuraavia asioita:

1. mahdollisia päällekkäisyyksiä toiminnassa
2. tehtäviä, jotka eivät ole lakisääteisiä
3. tehtäviä, joihin kohdistuu muutoksia etenevän palvelureformin myötä vuonna 2024
4. hallinnollisia sekä työnjohdollisia tehtäviä, joista voidaan vapauttaa tai siirtää työpanosta varsinaiseen asiakas- ja potilastyöhön
5. palvelureformiin liittymättömiä hankkeisiin sitoutuvia työpanoksia

Nyt on tarkoitus uudelleen tarkastella toimintoja kriittisesti ja kehittää niitä kaikkien tehtäväalueiden osalta koko hyvinvointialueen tasolla. Toimintoja on tarkoitus tarkastella ja kehittää niin tehtäväalueiden sisällä kuin niiden välillä. Tavoitteena on muun muassa tehtäväalueiden keskinäisten roolien ja ydintehtävien tarkentaminen, mahdolliset muut muutokset sisäisessä organisaatiorakenteessa ja eri toimintojen sijoittumisessa, keventää mahdollisuuksien mukaan hallinto- ja johtamisrakennetta ja keskittää resursseja ydinpalvelutehtävien suorittamiseen sekä lisäksi tarkastella ostopalveluja.

Organisaatiorakenteen uudelleentarkastelun ja kehittämisen kautta tehtävien mahdollisten muutosten edellyttämät jatkotoimet vaativat yhteistoimintamenettelyä, koska ne voivat johtaa henkilöstövaikutuksiin esimerkiksi. organisaatiorakenteen mahdollisten muutosten kautta. Tämän kierroksen yhteydessä organisaatiorakenteen uudelleentarkastelu ja kehittäminen sekä resurssien uudelleenjärjestely voivat johtaa palvelussuhteen ehtojen mahdollisiin muutoksiin. Pois ei voida myöskään sulkea mahdollisia tehtävien lakkautuksia, irtisanomisia ja osa-aikaistamisia tässäkään yhteydessä.

Hallinnon keventämisen seurauksena tehtävien mahdolliset lakkauttamiset ja irtisanomiset voivat johtaa arviolta 80 henkilötyövuoden vähentämiseen. Ensisijaisesti vähennykset voidaan kohdentaa johto-, esihenkilö- ja asiantuntijatehtävissä toimiviin. Tarkastelun pääpaino on muissa kuin välittömän palvelutoiminnan esihenkilötehtävissä.

Nyt esillä olevan yhteistoimintamenettelyn kohteena on koko organisaatio ja henkilöstö. Koska edelleen tavoitteena on myös ostopalvelujen vähentäminen ja resurssien keskittäminen ydinpalvelutehtävien suorittamiseen, jäävät oman toiminnan piirissä olevat asiakaspinnassa toimivan henkilöstön vähentämiset määrältään vähäiseksi. Mahdolliset toiminnalliset muutokset voivat johtaa henkilöstön määrän osittaiseen vähentymiseen siinä tapauksessa, jos osa henkilöstöstä kieltäytyy palvelussuhteensa ehtojen muuttamiseen palvelussuhteeseen liittyvien olennaisten mahdollisten muutosten yhteydessä.

Tämänkertaisten yhteistoimintaneuvottelujen kautta tuetaan sitä säästötavoitetta, mikä on asetettu aiemmin Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Aiemmin asetetun säästötavoitteen 42 miljoonan lisäksi on vuoden 2024 osalta tarve enintään 20 miljoonan euron lisäsäästöille.

Lisäsäästötavoite tarkentuu kesän aikana. Täsmennetty esitys tuodaan aluehallitukselle uudelleen elokuussa 2024, kun 3. osavuosikatsauksen tiedot ovat käytettävissä.

Yhteistoimintamenettelyllä turvataan henkilöstön vaikutusmahdollisuudet lain piirissä olevissa työnantajan päätösasioissa. Muutokset on lain hengen mukaisesti suunniteltava vuoropuhelussa henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa.

Ehdotus

Esittelijä

Aluehallitus päättää

• käynnistää Pirkanmaan hyvinvointialueella koko henkilöstöä (työ- ja virkasuhteisia) koskevat yhteistoimintaneuvottelut, jotka voivat johtaa osin myös henkilöstön vähentymiseen. Edellä mainittua henkilöstöä koskevat toiminnan uudelleenjärjestelyt voivat vaikuttaa osaltaan myös tukipalveluhenkilöstön toimintaan ja määrään.
   
• että edellä mainitun lisäksi on harkittava uudelleenjärjestelyjä, jotka voivat johtaa mahdollisiin tehtävien lakkauttamisiin, tarjolla olevan työmäärän vähentymiseen (mahdolliset irtisanomiset tai osa-aikaistamiset), palvelussuhteen ehtojen muutoksiin ja palvelussuhteen olennaisten ehtojen muutoksiin irtisanomisperusteella, jotka voivat tarkoittaa palvelussuhteen päättymistä työntekijän/viranhaltijan kieltäytyessä mahdollisista muutoksista. Nämä irtisanomisperusteiset toimenpiteet voivat kohdistua organisaatiojärjestelyjen ja muiden muutosten kautta Pirkanmaan hyvinvointialueen henkilöstön osalta yhteensä arviolta 80 henkilötyövuoteen.
   
• valtuuttaa hyvinvointialuejohtajan ja konsernipalveluiden johtajan antamaan kirjallisen neuvotteluesityksen yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseksi.
   
• nimetä työnantajan edustajat yhteistoimintaneuvotteluihin seuraavasti:
  • pääneuvottelijat konsernipalveluiden johto Juhani Sand ja Vuokko Ylinen
  • tehtäväalueiden johto: sote-palvelulinja Taru Kuosmanen ja Juha Kinnunen, tukipalvelut Pekka Erola ja Petteri Paavola, konsernipalvelut ja strateginen ohjaus Pasi Virtanen ja Teija Liimatainen, pelastuspalvelut Mika Kontio ja edellä mainittujen ollessa estyneenä, heidän varahenkilönsä
  • asiantuntijoina palvelussuhdepäälliköt Vesa Koskinen ja Elina Ojala, palvelulinjajohtajat Eeva Torppa-Saarinen, Päivi Tryyki ja Titta Pelttari ja edellä mainittujen ollessa estyneenä, heidän varahenkilönsä
  • lisäksi tarvittaessa voidaan neuvotteluihin kutsua muita työnantajaedustajia asiantuntijoiksi

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.