Aluehallitus, kokous 19.2.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 45 Oikaisuvaatimus aluehallituksen vuodeosastojen palveluverkkosuunnitelmaa koskevaan päätökseen

14509/2023

Valmistelija

  • Juha Kinnunen, PALVELULINJAJOHTAJA, juha.kinnunen@pirha.fi
  • Maria Toivakka-Kinnanen, HALLINTOPÄÄLLIKKÖ, maria.toivakka@pirha.fi
  • Vuokko Ylinen, HALLINTOJOHTAJA, vuokko.ylinen@pirha.fi

Perustelut

Aluehallitus on tehnyt 20.11.2023 päätöksen (§ 317) Pirkanmaan hyvinvointialueen vuodeosastojen palveluverkkosuunnitelmasta. Aluehallitus päätti hyväksyä Pirkanmaan hyvinvointialueen vuodeosasto –suunnitelman, todeta, että aluehallitus tarkistaa suunnitelmaa tarvittaessa ja saattaa palveluverkon periaatteiden pohjalta hyväksytyn suunnitelman tiedoksi aluevaltuustolle 15.1.2024 talousarvion ja -suunnitelman 2024-2026 käsittelyn yhteydessä.

Aluehallituksen hyväksymä suunnitelmaan sisältyy Ruoveden Keiturin Sote Oy:n tuottaman vuodeosaston lakkauttaminen ja toiminnan siirtäminen Virtain vuodeosaston yhteyteen 1.7.2024 mennessä.

Pirjo Pajunen (Ruoveden kuntalainen) on tehnyt aluehallituksen päätöksestä oikaisuvaatimuksen, joka on saapunut hyvinvointialueelle määräajassa 12.12.2023. Oikaisuvaatimuksen allekirjoittajiksi on lisäksi merkitty Ruoveden kunnanhallituksen jäsenet Anita Viljanmaa ja Jussi Nurmi sekä Ruoveden kunnanvaltuuston valtuutetut Raimo Leppänen, Riikka Lehti ja Paula Raivio.

Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että Ruoveden Keiturin Sote Oy:n tuottamaa vuodeosastoa ei lakkauteta vaan se tulee säilyttää Ruovedellä.

Vuodeosastopaikkojen siirron vaikutuksesta Virtain vuodeosaston henkilöstön ja paikkojen riittävyyteen

Oikaisuvaatimuksen mukaan selvitystä ei ole esitetty Virtain vuodeosaston paikkojen ja henkilöstön riittävyydestä ja saatavuudesta kuin eikä lainmukaisesta hoitajamitoituksesta.

Virroilla on tällä hetkellä 25-paikkainen terveyskeskuksen vuodeosasto, jota voidaan henkilöstöä lisäämällä kasvattaa 35-paikkaiseksi. Kustannustehokkuuden kannalta yli 25 sairaansijan osastot ovat selvästi tehokkaampia sekä tukipalvelujen että logistiikan kannalta, ja myös ympäri vuorokauden tarjottavien palvelun järjestämisen näkökulmasta. Pienet vuodeosastot ovat osoittautuneet haavoittuviksi henkilöstön rekrytoinneissa.

Lisäksi Virroilla on mahdollista lisätä yhteisöllistä asumista, joka vähentää vuodeosastopaikkatarvetta.

Hyvinvointialueen paikkatarvelaskennan analyysissä (aluehallituksen päätös 26.6.2023, § 172) on esitetty laajaan tietopoimintaan perustuneet havainnot Pirkanmaan hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sairaansijojen käytöstä ja kehitysskenaarioiden tarpeiden muutokset vuoteen 2035 saakka. Analyysissä esitetyt laskennalliset skenaariot antavat perusteet siihen, kuinka paljon lähisairaaloiden perusterveydenhuollon sairaansijoja tarvitaan jatkossa.

Vuodeosastojen palveluverkon suunnittelun ensisijaisena tavoitteena ei ole ollut lähivuosien taloudelliset säästöt, vaan kyse on palveluverkon kapasiteetin turvaamisesta ja toiminnallisrakenteellisesta kehittämisestä, jolla kyetään vastaamaan kasvaviin tarve- ja kysyntätekijöihin. Toimipisteiden karsinta ei ole ollut itsetarkoitus, vaan keino muodostaa kustannustehokkaampia ja potilasturvallisuuden kannalta luotettavia toimintarakenteita. Pirkanmaan alueen väestörakenne, sen kehitys ja etäisyydet tukevat aluehallituksen päätöksen tarkoituksenmukaisuutta.

Paikkatarvelaskennan analyysissä on esitetty useampia skenaarioita. Nykytilan jatkaminen olisi tarkoittanut, että väestön kasvun ja ikääntymisen aiheuttaman palvelujen tarpeen ja kysynnän muutokset edellyttäisivät niin erikoissairaanhoidon kuin lähisairaaloiden vuodeosastojen merkittävää useiden satojen sairaansijojen lisäystä.  Aluehallitus valitsi päätöksessään 2 prosentin tuottavuustavoitteen mukaisen vaihtoehdon, mikä johtaa kehitysuralle, jossa lisääntyvään sairaansijatarpeeseen ja kysyntään pystytään vastaamaan nykyisellä kapasiteetilla. Se edellyttää kuitenkin merkittäviä työnjaollisia muutoksia lähes 2000 sairaansijan kokonaisuudessa painottaen geriatrisen kuntoutuksen osuutta, kotisairaalatoimintaa ja palliatiivisen hoidon uudelleen organisointia. Olennainen osa muutosta on myös lähisairaaloiden toimipisteverkon supistaminen ja hallittu keskittäminen suurempiin yksikköihin. Ruoveden vuodenosaston lakkauttamisessa ja sairaansijojen keskittämisessä Virroille on kyse juuri tästä. 

Ruoveden asukkaiden tilanteen ja ikäjakauman huomioiminen

Oikaisuvaatimuksen mukaan lakkauttamispäätöksessä ei ole huomioitu Ruoveden asukkaisen todellista tilannetta eikä väestön ikäjakaumaa.

Hyvinvointialueen vuodeosastojen palveluverkkosuunnitelman perusteena on Pirkanmaan hyvinvointialueen vuodeosastojen paikkatarvelaskennan selvitys (aluehallituksen päätös 21.8.2023, § 207), jossa on otettu huomioon väestöennusteen mukainen kysynnän muutos sekä kuntalaisten kotikuntakohtainen paikkamäärätarve.

Pirkanmaan palveluverkkosuunnitelmaan liittyvää uudistus tehdään Pirkanmaan laajuisesti kuntarajoista riippumatta. Hyvinvointialueuudistuksen keskeinen tavoite on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut kaikille hyvinvointialueen asukkaille asuinpaikasta riippumatta.

Hyvinvointialueen palveluverkon uudistamisessa on palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden varmistamiseksi käytetty toimipisteiden sijoittelussa aika- ja etäisyyskriteereitä, joissa huomioidaan alueen asukkaiden luontaiset asiointi- ja kulkusuunnat. Pääsääntönä on se, että palveluiden tulee toteutua 30 minuutin etäisyydellä asukkaan asuinpaikasta. Harvaan asutuilla alueilla pienelle osalle väestöä pitkät etäisyydet ovat elämäntapaan liittyviä realiteetteja. Ruoveden asukkaiden palvelujen turvaamiseksi on luontevinta keskittää akuuttihoidon vuodeosastopalvelut Keiturin Soten Oy:n tuottamana Virroille. Pohjoisen Pirkanmaan alueen vuodeosastopalvelujen saatavuuden turvaamiseksi muut vuodeosastot säilytetään Parkanossa ja Mänttä-Vilppulassa.

Ikäihmisten tarpeet otetaan erityisesti huomioon palveluverkkosuunnittelun IKI2035 -ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelmassa (aluehallituksen päätös 20.11.2023, § 319).

Vuodeosastopaikkojen siirron vaikutuksesta henkilöstön viihtyvyyteen

Oikaisuvaatimuksessa katsotaan, että aluehallituksen päätös Ruoveden vuodeosaston lakkauttamisesta ei ole hyvinvointialuestrategian tavoitteiden mukainen. Oikaisuvaatimuksen mukaan Ruoveden vuodeosaston todelliset vaikutukset ovat jääneet kokonaisvaltaisesti selvittämättä. Erityisesti on kiinnitetty huomiota aluevaltuuston 5.12.2022 hyväksymän hyvinvointialuestrategian työntekijöiden viihtyvyyttä korostavaan kärkiteemaan. 

Hyvinvointialuestrategia määrittää pitkän aikavälin tavoitteet ja palvelustrategian ylätason linjaukset vuosille 2023–2025. Yksi strategian kärjistä on ”hyvinvoivat työntekijä”.

Muutokset koskevat henkilökuntaa, joka ei ole hyvinvointialueen, vaan palveluja Ruovedellä ja Virroilla tuottavan hyvinvointialueen tytäryhtiön Keiturin Sote Oy:n palveluksessa. Tästä syystä hyvinvointialue ei ole voinut keskustella tulevista muutoksista suoraan Ruoveden ja Virtain vuodeosastojen henkilöstön kanssa. Hyvinvointialue on keskustellut asiasta Keiturin Sote Oy:n kanssa omistajaohjauksen keinoin. Hyvinvointialueella on edustus myös Keiturin Sote Oy:n hallituksessa.

Palveluverkkosuunnitelmaa ei ole ollut mahdollista käsitellä yksityiskohtaisesti hyvinvointialueen henkilöstön kanssa, koska suunnitelma on ollut tuotannollisista ja taloudellisista syistä käytyjen hyvinvointialueen yhteistoimintaneuvottelun kohteena ja niiden kestäessä sisällöstä ei ole ollut mahdollista viestiä ulospäin, myöskään henkilöstölle. Palveluverkkosuunnitelmaa on kuitenkin käsitelty hyvinvointialueen yhteistoimintaryhmässä sekä eri tasojen johtoryhmissä, joissa on mukana henkilöstöedustus.

 

Liitteenä oikaisuvaatimus.

Ehdotus

Esittelijä

  • Marina Erhola, HYVINVOINTIALUEJOHTAJA, marina.erhola@pirha.fi

Aluehallitus päättää

  • hylätä Pirjo Pajusen ym. allekirjoittajien oikaisuvaatimuksen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Esteellisyys

  • Marko Jarva, Lassi Kaleva, Arja Laitinen, Katariina Pylsy, Olga Haapa-aho ilmoittivat olevansa esteellisiä asian käsittelyssä (HL 28 § 1 mom 5 kohta, HL 28 § 1 mom 7 kohta, kunnan/ kaupungin hallituksen jäsenyys) ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Aluehallitus totesi Pekka Järvisen esteelliseksi asian käsittelyssä (HL 28 § 1 mom 5 kohta, HL 28 § 1 mom 7 kohta, kunnan/ kaupungin hallituksen jäsenyys) ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Esteellisyydet todettiin. 

Kokouskäsittely

Hallintolain 28.1 § 5 kohdan mukaan henkilö on esteellinen, jos hän on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä sellaisessa yhteisössä, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Hallintolain 28.1 § 7 kohdan mukaan henkilö on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa vaarantuu muusta erityisestä syystä. Käsittelyn kohteena olevat suunnitelmat, joista oikaisuvaatimukset on laadittu, voidaan katsoa koskevan kuntien erityisiä etuja tai haittoja. Asiassa pidetään siten esteellisinä Pirkanmaan kunnan- ja kaupunginhallitusten jäseniä, kuten kyseisiä suunnitelmia hyväksyttäessäkin. Esteellisyyden arvioinnissa ei ole merkitystä sillä, onko henkilö ollut päättämässä asiasta toisessa roolissa, vaan ratkaisevaa on kaksoisroolin olemassaolo. Esteellisyyden arvioinnissa on hyödynnetty Kuntaliiton ohjeistuksia sekä Hyvil Oy:n 19.5.2023 laatimaa (6/2023) lausuntoa. Hyvinvointialueella noudatetaan esteellisyysperusteiden arvioinnissa varovaisuusperiaatetta.

Varajäsenet Hanna Holma, Jori-Pekka Träskbäck ja Veikko Vallin saapuivat kokoukseen §:n 45 ja 46 käsittelyiden ajaksi. 

Aluehallitus totesi Pekka Järvisen esteelliseksi §:n 45 ja 46 käsittelyissä edellä mainituin perustein. Hyväksyttiin yksimielisesti. 

Varajäsen Atanas Aleksovski saapui kokoukseen §:n 45 ja 46 käsittelyiden ajaksi. 

Sosiaali- ja terveysjohtaja Taru Kuosmanen kertoi §:n 45 ja 46 sisällöistä.

Tiedoksi

Oikaisuvaatimuksen tekijä

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta aluevalituksin vain se,​ joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut,​ saa päätökseen kuitenkin hakea muutosta aluevalituksin myös asianosainen sekä hyvinvointialueen jäsen. (Laki hyvinvointialueesta 142 §.)

 

Valitusviranomainen   

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna

Valituksen voi lähettää sähköpostitse hameenlinna.hao@oikeus.fi tai tehdä hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

 

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Hyvinvointialueen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, kolmen päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona virastot ovat suljettuna, valitusasiakirjat saa toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

 

Valitusasiakirjat

Valituskirjelmässä on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • muutosvaatimuksen perusteet
  • mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
     

Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Lisäksi on ilmoitettava yhteystiedot (postiosoite, sähköpostiosoite), joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa ja puhelinnumero mahdollisia tiedusteluita varten.

Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta.

Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin HLL 21 §:ssä säädetään.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään hallinto-oikeudessa kulloinkin voimassa oleva oikeudenkäyntimaksu 270 euroa (v. 2023). Linkki tuomioistuinmaksulakiin: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151455

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Oikeudenkäyntimaksua ei peritä sosiaalihuoltolaissa (mm. vammaispalvelu, toimeentulotuki ja kehitysvammaisten erityishuolto) tarkoitettua palvelua tai etuutta koskevissa asioissa eikä myöskään terveydenhuolto-, päihdehuolto- tai mielenterveyslain mukaisissa asioissa eikä asioissa, jotka koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan määrättyjä asiakasmaksuja (Tuomioistuinmaksulaki 5 §).