Aluehallitus, kokous 6.10.2025

Esityslista on tarkastamaton

§ 271 Pirkanmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelman täydentäminen vuosille 2026-2029

24263/2024

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Arto Ranta, STRATEGIAJOHTAJA, arto.ranta@pirha.fi

Perustelut

Investointisuunnitelmaa ja sen hyväksymismenettelyä koskevan sääntelyn tarkoituksena on varmistaa, että hyvinvointialue suunnittelee investoinnit taloudellisesti kestävästi siten, että niihin käytettävissä oleva rahoitus riittää.  Lisäksi tarkoituksena on, että hyvinvointialueiden laajoja investointeja koskevat hankkeet suunnitellaan valtakunnallisten strategisten tavoitteiden mukaisesti ja kustannusvaikuttavasti huomioiden muiden hyvinvointialueiden vastaavat suunnitelmat sekä väestön palvelutarpeet. Investointien ohjaus on kiinteä osa hyvinvointialueiden toiminnan ohjausta ja johtamista.

Hyvinvointialueesta annetun lain 16 §:n mukaan hyvinvointialueen on vuosittain laadittava investointisuunnitelma seuraavaa tilikautta seuraavien neljän tilikauden aikana aloitettavista hyvinvointialuekonsernin investoinneista ja niiden rahoituksesta. Investointisuunnitelma koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen osasuunnitelmista. 

Investointisuunnitelman tulee sisältää tiedot investoinneista ja investointia vastaavista sopimuksista. Lisäksi sen tulee sisältää tiedot hyvinvointialueen toimitilojen ja kiinteistöjen sekä muiden pitkävaikutteisten hyödykkeiden suunnitelluista luovutuksista. Investointiesitykset on eritelty ministeriön ohjeiden mukaisesti rakennuksiin, laite- ja kalustohankintoihin, ICT ja muihin aineettomiin hyödykkeisiin sekä muihin investointeihin.  Investointisuunnitelma ei saa olla ristiriidassa hyvinvointialueen lainanottovaltuuden kanssa.

Vuosien 2026–2029 alustava investointisuunnitelma on hyväksytty 25.11.2024 aluevaltuuston kokouksessa lähetettäväksi ministeriöihin. Täydennetty investointisuunnitelma 2026-2029 tuodaan aluevaltuustolle uudelleen hyväksyttäväksi syksyllä 2025, kun vuoden 2026 lainanottovaltuus on tiedossa.

Sisä-Suomen yhteistyöalueen neuvotteluissa 25.8.2025 on tarkasteltu Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueiden investointisuunnitelmat ja yhteisesti todettu, että investointisuunnitelmat eivät sisällä päällekkäisiä investointeja.

Pirkanmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelma      

Pirkanmaan hyvinvointialueen omaan taseeseen tehtävien hankintojen kokonaismäärä investointisuunnitelmassa on 722,1 milj. euroa vuosina 2026–2029 ja siitä vuodelle 2026 kohdistuu 175 milj. euroa. Investointeja vastaavien sopimusten osalta summat ovat 390,8 milj. euroa ja 68,6 milj. euroa.

Investointeja vastaavat sopimukset sisältävät vuokrakiinteistöihin tehtäviä perusparannuskorjauksia, uudiskohteita, leasing-hankintoja ja in-house yhtiöiden Monetran ja Istekin kautta tehtyjä ICT-hankintoja. Näiden osalta kustannukset tulevat joko rakennusten vuokrina tai järjestelmien palvelumaksuina ja kohdistuvat käyttötalouteen ja heikentävät vuosikatetta.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen osainvestointisuunnitelma

Sosiaali- ja terveyspalvelujen investointisuunnitelmassa vuosina 2026–2029 omaan taseeseen tehtävien investointien kokonaismäärä on 691 milj. euroa, josta vuodelle 2026 kohdistuu 158,1 milj. euroa.

Investointeja vastaavien sopimusten määrä vuosina 2026–2029 on 342,5 milj. euroa, josta vuodelle 2026 kohdistuu 45,4 milj. euroa.

Pelastuspalvelujen osainvestointisuunnitelma

Pelastuspalvelujen osiossa määrärahavarauksia on esitetty vuosille 2026–2029 yhteensä 31 milj. euroa pysyvien vastaavien osiossa ja 48,3 milj. euroa investointeja vastaavien sopimusten osiossa. Vuoden 2026 osalta kohdennukset ovat 16,9 milj. euroa ja 23,2 milj. euroa.

Investointien rahoitus

Hyvinvointialue voi ottaa pitkäaikaista lainaa investointien rahoitukseen lainanottovaltuuden puitteissa. Rahoituksen riittävyys on osoitettava koko hankkeelle. Lainalla ei voi kuitenkaan lyhentää vanhoja lainoja.

Investointisuunnitelmassa omaan taseeseen tehdään palvelujen kannalta keskeiset rakennusinvestoinnit ja ne rahoitetaan pitkäaikaisella lainalla. Laite- ja kalustehankinnat ja muut investoinnit rahoitetaan pääsääntöisesti vuosikatteella.

Investointien rahoitus tapahtuu vuosikatteella ja pitkäaikaisella lainanotolla. Vuoden 2026 tavoitteellinen vuosikate on 160 milj. euroa ja vuoden 2026 lainanottovaltuus on 24.7 milj. euroa. Pirkanmaan hyvinvointialueelle on myönnetty lainanottovaltuutta vuodelle 2023 337,93 milj. euroa ja vuodelle 2024 900 milj. euroa. Vuoden 2025 lainanottovaltuus oli 0 €.

Lainakannan muutos vuosina 2026–2029 on yhteensä 308,8 milj. euroa. Uutta lainaa investointien toteuttamiseksi nostetaan suunnittelukaudella 535 milj. euroa ja vanhojen lainojen lyhennyksiä tehdään suunnittelukaudella yhteensä 226,2 milj. euroa. Vanhojen lainojen lyhennykseen on huomioitu uusien lainojen aiheuttama korko ja lyhennystarve ja laina-aikana on käytetty laskelmassa 15 vuotta.  Vuonna 2026 uutta pitkäaikaista lainaa nostetaan 100 milj. euroa, vanhoja lainoja lyhennetään 49,2 milj. euroa ja lainakannan muutos vuonna 2026 on 50,8 milj. euroa.

Lainanottovaltuus ja sen kohdentaminen vuonna 2026

Vuonna 2026 vuoden 2023 lainanottovaltuutta käytetään 82,7 milj. euroa, vuoden 2024 lainanottovaltuutta 13,1 milj. euroa ja vuoden 2026 lainanottovaltuutta 24,7 milj. euroa. Liitteenä on selvitys vuoden 2026 investointien rahoituksesta. Vuoden 2026 vuosikate ja lainanottovaltuus riittävät vuoden 2026 uusiin investointeihin.  Tays uudistamisohjelman loppuvaihe on ministeriön ohjeen mukaisesti ensisijaisesti rahoitettava vuosikatteella.

Hatanpään sairaala ja soteasema, Koukkuniemen yhteisöllisen/ympärivuorokautisen asumiset yksiköt ja Tampereen keskuspaloasema ovat nostettu oman taseen investointeihin. Kyseiset kohteet ovat palvelutuotannon jatkuvuuden turvaamiseksi välttämättömiä investointeja , joiden osalta vaihtoehtoina ovat pitkäaikaiset vuokrasopimukset tai osto omaan taseeseen. Palvelutuotannon kehittämisen kannalta osto omaan taseeseen olisi vuokraamista parempi vaihtoehto. Tampereen kaupungin kanssa käydään neuvottelut vuonna 2026.  Mahdolliset ostot tuodaan päätettäväksi aluevaltuustoon vuonna 2026 ja osto omaan taseeseen vuonna 2026 edellyttää vuoden 2026 lainanottovaltuuden muutosta. 

Valiokuntien tehtävät: Hallintosääntö § 90.

Liitteenä Pirkanmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelma 2026-2030, Pirkanmaan hyvinvointialueen täydentäminen 2026-2029 -esittelydiat ja selvitys vuoden 2026 investointien rahoittamisesta.

Ehdotus

Tulevaisuus- ja turvallisuusvaliokunta päättää

  1. käydä keskustelun investointisuunnitelmasta ja
     
  2. merkitä tiedoksi Pirkanmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelman vuosille 2026-2029.

Päätös

Tulevaisuus- ja turvallisuusvaliokunta päätti 

  1. käydä keskustelun investointisuunnitelmasta 
     
  2. merkitä tiedoksi Pirkanmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelman vuosille 2026-2029 ja
     
  3. antaa seuraavat kommentit investointisuunnitelmasta vuosille 2026-​2029: 

    Investointisuunnitelma vaikutti hyvältä. Valiokunta katsoisi, että kiinteistöt, jolla katsotaan olevan pitkäaikainen käyttö ja pitkän tähtäimen strateginen tarve, olisi kustannustehokkainta siirtää omaan taseeseen. Hyvinvointialue ostaisi kunnilta kiinteistöjä, etenkin kriittisen infran tiloja, sillä omassa hallinnassa olevat kiinteistöt tuovat varmuutta ja turvallisuutta. 

Kokouskäsittely

Kuultiin asiantuntijana strategiajohtaja Arto Rantaa.

Valiokunta keskusteli muun muassa kiinteistöjen omistuksesta, josta halusi jättää kommentin. Valiokunta katsoo, että kiinteistöjä hankittaisiin kustannustehokkuuden ja palveluverkon osalta hyvinvointialueen omistukseen. Etenkin, jos on pitkän tähtäimen strateginen tarve, kiinteistö olisi perusteltua ostaa taseeseen. Omassa hallinnassa olevat kiinteistöt tuovat varmuutta ja turvallisuutta.

Keskustelua herätti myös etenkin Taysin kampusalueen asiakaspysäköintimaksut. Valiokunta jätti valmistelijalle selvitettäväksi aiheeseen liittyen kysymyksen: Kuinka asiakaspysäköinnin maksut muodostuvat ja onko niin, ettei Pirkanmaan hyvinvointialueelle tulisi niistä tuottoa? Valiokunta pohti, kenelle menevät kampusalueen pysäköintimaksuista saadut tulot.

Valmistelija

Arto Ranta, STRATEGIAJOHTAJA, arto.ranta@pirha.fi

Perustelut

Investointisuunnitelmaa ja sen hyväksymismenettelyä koskevan sääntelyn tarkoituksena on varmistaa, että hyvinvointialue suunnittelee investoinnit taloudellisesti kestävästi siten, että niihin käytettävissä oleva rahoitus riittää.  Lisäksi tarkoituksena on, että hyvinvointialueiden laajoja investointeja koskevat hankkeet suunnitellaan valtakunnallisten strategisten tavoitteiden mukaisesti ja kustannusvaikuttavasti huomioiden muiden hyvinvointialueiden vastaavat suunnitelmat sekä väestön palvelutarpeet. Investointien ohjaus on kiinteä osa hyvinvointialueiden toiminnan ohjausta ja johtamista.

Hyvinvointialueesta annetun lain 16 §:n mukaan hyvinvointialueen on vuosittain laadittava investointisuunnitelma seuraavaa tilikautta seuraavien neljän tilikauden aikana aloitettavista hyvinvointialuekonsernin investoinneista ja niiden rahoituksesta. Investointisuunnitelma koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen osasuunnitelmista. 

Investointisuunnitelman tulee sisältää tiedot investoinneista ja investointia vastaavista sopimuksista. Lisäksi sen tulee sisältää tiedot hyvinvointialueen toimitilojen ja kiinteistöjen sekä muiden pitkävaikutteisten hyödykkeiden suunnitelluista luovutuksista. Investointiesitykset on eritelty ministeriön ohjeiden mukaisesti rakennuksiin, laite- ja kalustohankintoihin, ICT ja muihin aineettomiin hyödykkeisiin sekä muihin investointeihin.  Investointisuunnitelma ei saa olla ristiriidassa hyvinvointialueen lainanottovaltuuden kanssa.

Vuosien 2026–2029 alustava investointisuunnitelma on hyväksytty 25.11.2024 aluevaltuuston kokouksessa lähetettäväksi ministeriöihin. Täydennetty investointisuunnitelma 2026-2029 tuodaan aluevaltuustolle uudelleen hyväksyttäväksi syksyllä 2025, kun vuoden 2026 lainanottovaltuus on tiedossa.

Sisä-Suomen yhteistyöalueen neuvotteluissa 25.8.2025 on tarkasteltu Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueiden investointisuunnitelmat ja yhteisesti todettu, että investointisuunnitelmat eivät sisällä päällekkäisiä investointeja.

Pirkanmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelma      

Pirkanmaan hyvinvointialueen omaan taseeseen tehtävien hankintojen kokonaismäärä investointisuunnitelmassa on 722,1 milj. euroa vuosina 2026–2029 ja siitä vuodelle 2026 kohdistuu 175 milj. euroa. Investointeja vastaavien sopimusten osalta summat ovat 390,8 milj. euroa ja 68,6 milj. euroa.

Investointeja vastaavat sopimukset sisältävät vuokrakiinteistöihin tehtäviä perusparannuskorjauksia, uudiskohteita, leasing-hankintoja ja in-house yhtiöiden Monetran ja Istekin kautta tehtyjä ICT-hankintoja. Näiden osalta kustannukset tulevat joko rakennusten vuokrina tai järjestelmien palvelumaksuina ja kohdistuvat käyttötalouteen ja heikentävät vuosikatetta.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen osainvestointisuunnitelma

Sosiaali- ja terveyspalvelujen investointisuunnitelmassa vuosina 2026–2029 omaan taseeseen tehtävien investointien kokonaismäärä on 691 milj. euroa, josta vuodelle 2026 kohdistuu 158,1 milj. euroa.

Investointeja vastaavien sopimusten määrä vuosina 2026–2029 on 342,5 milj. euroa, josta vuodelle 2026 kohdistuu 45,4 milj. euroa.

Pelastuspalvelujen osainvestointisuunnitelma

Pelastuspalvelujen osiossa määrärahavarauksia on esitetty vuosille 2026–2029 yhteensä 31 milj. euroa pysyvien vastaavien osiossa ja 48,3 milj. euroa investointeja vastaavien sopimusten osiossa. Vuoden 2026 osalta kohdennukset ovat 16,9 milj. euroa ja 23,2 milj. euroa.

Investointien rahoitus

Hyvinvointialue voi ottaa pitkäaikaista lainaa investointien rahoitukseen lainanottovaltuuden puitteissa. Rahoituksen riittävyys on osoitettava koko hankkeelle. Lainalla ei voi kuitenkaan lyhentää vanhoja lainoja.

Investointisuunnitelmassa omaan taseeseen tehdään palvelujen kannalta keskeiset rakennusinvestoinnit ja ne rahoitetaan pitkäaikaisella lainalla. Laite- ja kalustehankinnat ja muut investoinnit rahoitetaan pääsääntöisesti vuosikatteella.

Investointien rahoitus tapahtuu vuosikatteella ja pitkäaikaisella lainanotolla. Vuoden 2026 tavoitteellinen vuosikate on 160 milj. euroa ja vuoden 2026 lainanottovaltuus on 24.7 milj. euroa. Pirkanmaan hyvinvointialueelle on myönnetty lainanottovaltuutta vuodelle 2023 337,93 milj. euroa ja vuodelle 2024 900 milj. euroa. Vuoden 2025 lainanottovaltuus oli 0 €.

Lainakannan muutos vuosina 2026–2029 on yhteensä 308,8 milj. euroa. Uutta lainaa investointien toteuttamiseksi nostetaan suunnittelukaudella 535 milj. euroa ja vanhojen lainojen lyhennyksiä tehdään suunnittelukaudella yhteensä 226,2 milj. euroa. Vanhojen lainojen lyhennykseen on huomioitu uusien lainojen aiheuttama korko ja lyhennystarve ja laina-aikana on käytetty laskelmassa 15 vuotta.  Vuonna 2026 uutta pitkäaikaista lainaa nostetaan 100 milj. euroa, vanhoja lainoja lyhennetään 49,2 milj. euroa ja lainakannan muutos vuonna 2026 on 50,8 milj. euroa.

Lainanottovaltuus ja sen kohdentaminen vuonna 2026

Vuonna 2026 vuoden 2023 lainanottovaltuutta käytetään 82,7 milj. euroa, vuoden 2024 lainanottovaltuutta 13,1 milj. euroa ja vuoden 2026 lainanottovaltuutta 24,7 milj. euroa. Liitteenä on selvitys vuoden 2026 investointien rahoituksesta. Vuoden 2026 vuosikate ja lainanottovaltuus riittävät vuoden 2026 uusiin investointeihin.  Tays uudistamisohjelman loppuvaihe on ministeriön ohjeen mukaisesti ensisijaisesti rahoitettava vuosikatteella.

Hatanpään sairaala ja soteasema, Koukkuniemen yhteisöllisen/ympärivuorokautisen asumiset yksiköt ja Tampereen keskuspaloasema ovat nostettu oman taseen investointeihin. Kyseiset kohteet ovat palvelutuotannon jatkuvuuden turvaamiseksi välttämättömiä investointeja , joiden osalta vaihtoehtoina ovat pitkäaikaiset vuokrasopimukset tai osto omaan taseeseen. Palvelutuotannon kehittämisen kannalta osto omaan taseeseen olisi vuokraamista parempi vaihtoehto. Tampereen kaupungin kanssa käydään neuvottelut vuonna 2026.  Mahdolliset ostot tuodaan päätettäväksi aluevaltuustoon vuonna 2026 ja osto omaan taseeseen vuonna 2026 edellyttää vuoden 2026 lainanottovaltuuden muutosta. 

Valiokuntien tehtävät: Hallintosääntö § 90.

Liitteenä Pirkanmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelma 2026-2030, Pirkanmaan hyvinvointialueen täydentäminen 2026-2029 -esittelydiat ja selvitys vuoden 2026 investointien rahoittamisesta.

Ehdotus

Ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden valiokunta päättää

  1. käydä keskustelun investointisuunnitelmasta ja
     
  2. merkitä tiedoksi Pirkanmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelman vuosille 2026-2029.

Päätös

Ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden valiokunta päätti

  1. käydä keskustelun investointisuunnitelmasta ja
     
  2. merkitä tiedoksi Pirkanmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelman vuosille 2026-2029
     
  3. antaa seuraavat kommentit investointisuunnitelmasta vuosille 2026-2029:
    • Valiokunta kannattaa Hatanpään sairaala ja Koukkuniemen yhteisöllisen/ympärivuorokautisen asumisen yksiköiden hankintaa hyvinvointialueen omaan taseeseen.

    • Pirkanmaan itäisellä alueella Kangasalan sosiaali- ja terveysasema palvelee tällä hetkellä noin 50000 pirkanmaalaista. Kangasalan alue on myös voimakasta kasvualuetta. Valiokunta kannattaa myös Kangasalan sosiaali- ja terveysaseman hankkimista ja sen tulevia, mahdollisia investointeja hyvinvointialueen omaan taseeseen. Tämä on välttämätöntä hyvinvointialueen palveluiden turvaamiseksi ko. alueella ja myös riskien välttämiseksi mm. hallitsemattomista vuokrankustannuksista. Aiemmalla hyvinvointialueen valtuustokaudella Monipalveluvaliokunta ehdotti, että Kangasalan sote-asemalle tulisi saada laajennettu kiirevastaanotto, jotta alueen palvelut voitaisiin turvata myös viikonloppuisin ja näin osaltaan vähentää Acutan ruuhkia.

    • Valiokunta katsoo, että ikääntyvien ja vammaisten ihmisten palvelutarpeet on huomioitava erityisesti kriittisten sote-asemien suunnittelussa. Esimerkiksi vuodeosastopaikkojen sekä kiirevastaanottojen tarve kasvavat tulevaisuudessa. Palvelutarpeiden kasvu tulee huomioida koko Pirkanmaan alueella.

    • Erityisryhmien avustuslain mukaista rakentamista vuokravaikutteisina ikä- ja vammaisten ihmisten asumispalvelujen rakentamisvaihtoehtoina tulee edistää yhteistyössä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Hyvinvointialueen tulee tehdä aktiivista vaikuttamistyötä muiden hyvinvointialueiden kanssa valtiovallan suuntaan, jotta valtion tulo- ja menoarviossa varataan riittävät myöntämisvaltuudet em. asuntojen rakentamisen tukemiseksi. Tämä on välttämätöntä, jotta ihmiset pystyvät asumaan heille rakennetuissa asunnoissa omien tulojensa varassa.

    • Edellä mainittujen erityisryhmien asuntojen rakentaminen on varmistettava myös reuna-alueilla ja ympäristökunnissa.

    • ICT-palveluiden kustannusten hillitsemiseksi on harkittava tarkasti, mitkä hankinnat ovat välttämättömiä.

Kokouskäsittely

Kuultiin asiantuntijana strategiajohtaja Arto Rantaa.

Valiokunta keskusteli investointisuunnitelman osalta ikääntymisen vaikutuksista sote-palveluihin, yhteistyöstä asumispalvelujen kehittämisessä sekä alueellisesta tarjonnasta asumispalveluissa.

Valmistelija

Arto Ranta, STRATEGIAJOHTAJA, arto.ranta@pirha.fi

Perustelut

Investointisuunnitelmaa ja sen hyväksymismenettelyä koskevan sääntelyn tarkoituksena on varmistaa, että hyvinvointialue suunnittelee investoinnit taloudellisesti kestävästi siten, että niihin käytettävissä oleva rahoitus riittää.  Lisäksi tarkoituksena on, että hyvinvointialueiden laajoja investointeja koskevat hankkeet suunnitellaan valtakunnallisten strategisten tavoitteiden mukaisesti ja kustannusvaikuttavasti huomioiden muiden hyvinvointialueiden vastaavat suunnitelmat sekä väestön palvelutarpeet. Investointien ohjaus on kiinteä osa hyvinvointialueiden toiminnan ohjausta ja johtamista.

Hyvinvointialueesta annetun lain 16 §:n mukaan hyvinvointialueen on vuosittain laadittava investointisuunnitelma seuraavaa tilikautta seuraavien neljän tilikauden aikana aloitettavista hyvinvointialuekonsernin investoinneista ja niiden rahoituksesta. Investointisuunnitelma koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen osasuunnitelmista. 

Investointisuunnitelman tulee sisältää tiedot investoinneista ja investointia vastaavista sopimuksista. Lisäksi sen tulee sisältää tiedot hyvinvointialueen toimitilojen ja kiinteistöjen sekä muiden pitkävaikutteisten hyödykkeiden suunnitelluista luovutuksista. Investointiesitykset on eritelty ministeriön ohjeiden mukaisesti rakennuksiin, laite- ja kalustohankintoihin, ICT ja muihin aineettomiin hyödykkeisiin sekä muihin investointeihin.  Investointisuunnitelma ei saa olla ristiriidassa hyvinvointialueen lainanottovaltuuden kanssa.

Vuosien 2026–2029 alustava investointisuunnitelma on hyväksytty 25.11.2024 aluevaltuuston kokouksessa lähetettäväksi ministeriöihin. Täydennetty investointisuunnitelma 2026-2029 tuodaan aluevaltuustolle uudelleen hyväksyttäväksi syksyllä 2025, kun vuoden 2026 lainanottovaltuus on tiedossa.

Sisä-Suomen yhteistyöalueen neuvotteluissa 25.8.2025 on tarkasteltu Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueiden investointisuunnitelmat ja yhteisesti todettu, että investointisuunnitelmat eivät sisällä päällekkäisiä investointeja.

Pirkanmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelma      

Pirkanmaan hyvinvointialueen omaan taseeseen tehtävien hankintojen kokonaismäärä investointisuunnitelmassa on 722,1 milj. euroa vuosina 2026–2029 ja siitä vuodelle 2026 kohdistuu 175 milj. euroa. Investointeja vastaavien sopimusten osalta summat ovat 390,8 milj. euroa ja 68,6 milj. euroa.

Investointeja vastaavat sopimukset sisältävät vuokrakiinteistöihin tehtäviä perusparannuskorjauksia, uudiskohteita, leasing-hankintoja ja in-house yhtiöiden Monetran ja Istekin kautta tehtyjä ICT-hankintoja. Näiden osalta kustannukset tulevat joko rakennusten vuokrina tai järjestelmien palvelumaksuina ja kohdistuvat käyttötalouteen ja heikentävät vuosikatetta.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen osainvestointisuunnitelma

Sosiaali- ja terveyspalvelujen investointisuunnitelmassa vuosina 2026–2029 omaan taseeseen tehtävien investointien kokonaismäärä on 691 milj. euroa, josta vuodelle 2026 kohdistuu 158,1 milj. euroa.

Investointeja vastaavien sopimusten määrä vuosina 2026–2029 on 342,5 milj. euroa, josta vuodelle 2026 kohdistuu 45,4 milj. euroa.

Pelastuspalvelujen osainvestointisuunnitelma

Pelastuspalvelujen osiossa määrärahavarauksia on esitetty vuosille 2026–2029 yhteensä 31 milj. euroa pysyvien vastaavien osiossa ja 48,3 milj. euroa investointeja vastaavien sopimusten osiossa. Vuoden 2026 osalta kohdennukset ovat 16,9 milj. euroa ja 23,2 milj. euroa.

Investointien rahoitus

Hyvinvointialue voi ottaa pitkäaikaista lainaa investointien rahoitukseen lainanottovaltuuden puitteissa. Rahoituksen riittävyys on osoitettava koko hankkeelle. Lainalla ei voi kuitenkaan lyhentää vanhoja lainoja.

Investointisuunnitelmassa omaan taseeseen tehdään palvelujen kannalta keskeiset rakennusinvestoinnit ja ne rahoitetaan pitkäaikaisella lainalla. Laite- ja kalustehankinnat ja muut investoinnit rahoitetaan pääsääntöisesti vuosikatteella.

Investointien rahoitus tapahtuu vuosikatteella ja pitkäaikaisella lainanotolla. Vuoden 2026 tavoitteellinen vuosikate on 160 milj. euroa ja vuoden 2026 lainanottovaltuus on 24.7 milj. euroa. Pirkanmaan hyvinvointialueelle on myönnetty lainanottovaltuutta vuodelle 2023 337,93 milj. euroa ja vuodelle 2024 900 milj. euroa. Vuoden 2025 lainanottovaltuus oli 0 €.

Lainakannan muutos vuosina 2026–2029 on yhteensä 308,8 milj. euroa. Uutta lainaa investointien toteuttamiseksi nostetaan suunnittelukaudella 535 milj. euroa ja vanhojen lainojen lyhennyksiä tehdään suunnittelukaudella yhteensä 226,2 milj. euroa. Vanhojen lainojen lyhennykseen on huomioitu uusien lainojen aiheuttama korko ja lyhennystarve ja laina-aikana on käytetty laskelmassa 15 vuotta.  Vuonna 2026 uutta pitkäaikaista lainaa nostetaan 100 milj. euroa, vanhoja lainoja lyhennetään 49,2 milj. euroa ja lainakannan muutos vuonna 2026 on 50,8 milj. euroa.

Lainanottovaltuus ja sen kohdentaminen vuonna 2026

Vuonna 2026 vuoden 2023 lainanottovaltuutta käytetään 82,7 milj. euroa, vuoden 2024 lainanottovaltuutta 13,1 milj. euroa ja vuoden 2026 lainanottovaltuutta 24,7 milj. euroa. Liitteenä on selvitys vuoden 2026 investointien rahoituksesta. Vuoden 2026 vuosikate ja lainanottovaltuus riittävät vuoden 2026 uusiin investointeihin.  Tays uudistamisohjelman loppuvaihe on ministeriön ohjeen mukaisesti ensisijaisesti rahoitettava vuosikatteella.

Hatanpään sairaala ja soteasema, Koukkuniemen yhteisöllisen/ympärivuorokautisen asumiset yksiköt ja Tampereen keskuspaloasema ovat nostettu oman taseen investointeihin. Kyseiset kohteet ovat palvelutuotannon jatkuvuuden turvaamiseksi välttämättömiä investointeja , joiden osalta vaihtoehtoina ovat pitkäaikaiset vuokrasopimukset tai osto omaan taseeseen. Palvelutuotannon kehittämisen kannalta osto omaan taseeseen olisi vuokraamista parempi vaihtoehto. Tampereen kaupungin kanssa käydään neuvottelut vuonna 2026.  Mahdolliset ostot tuodaan päätettäväksi aluevaltuustoon vuonna 2026 ja osto omaan taseeseen vuonna 2026 edellyttää vuoden 2026 lainanottovaltuuden muutosta. 

Valiokuntien tehtävät: Hallintosääntö § 90.

Liitteenä Pirkanmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelma 2026-2030, Pirkanmaan hyvinvointialueen täydentäminen 2026-2029 -esittelydiat ja selvitys vuoden 2026 investointien rahoittamisesta.

Ehdotus

Lasten, nuorten, perheiden ja työikäisten valiokunta päättää 

  1. käydä keskustelun investointisuunnitelmasta ja
     
  2. merkitä tiedoksi Pirkanmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelman vuosille 2026-2029.

Päätös

Lasten, nuorten, perheiden ja työikäisten valiokunta päätti

  1. käydä keskustelun investointisuunnitelmasta ja
     
  2. merkitä tiedoksi Pirkanmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelman vuosille 2026-2029
     
  3. antaa seuraavan kommentin investointisuunnitelmasta vuosille 2026-2029: Tehtäessä ratkaisuja sotekiinteistöjen suhteen, on tärkeää tarkastella tilannetta riittävän pitkällä aikavälillä kiinteistöjen elinkaaren ajalla. Kiinteistöjen vuokraamista ja omaan käyttöön ostamista tulee punnita tarkoin, ja välttää liian hätäisiä ratkaisuja joilla ei välttämättä saavuteta merkittäviä taloudellisia hyötyjä

Kokouskäsittely

Kuultiin asiantuntijana strategiajohtaja Arto Rantaa. 

Valiokunta keskusteli investointisuunnitelmasta ja sen sisällöstä. Keskustelussa pidettiin tärkeänä, että kiinteistöjen ostamisen ja vuokraamisen vaikutuksia arvioitaisiin tarkasti, sillä tehdyillä valinnoilla on suuri taloudellinen merkitys. Kiinteistöjen hankkiminen omaan taseeseen koettiin pitkällä aikavälillä kannattavammaksi kuin vuokraaminen, johon saattaa sisältyä enemmän epävakaisuutta. Valiokunta kiinnitti huomiota siihen, että monet nykyisistä vuokrattavista kiinteistöistä sijaitsevat alueilla, joilta ostaminen on kannattavaa myös useiden vuosikymmenien päästä. 

Keskustelussa pohdittiin, että suunnitelmaa pystyisi kommentoimaan valiokunnan toimialan osalta paremmin, jos suunnitelmassa selvennettäisiin, missä mitäkin palveluja tullaan tarvitsemaan ja millaisilla sijainneilla on erityisiä investointitarpeita. Myös tyhjien sotekiinteistöjen tulevista käyttötarpeista ja -suunnitelmista olisi hyödyllistä tietää jo suunnitteluvaiheessa, eikä vasta sitten, kun päätökset on jo tehty. 

Valiokunnan puheenjohtaja Linda Lähdeniemi esitti, että valiokunta jättää suunnitelmaan kommentin, jossa painotetaan suunnitelmallisuutta, kauaskatseisuutta ja harkintaa kiinteistöjen kanssa tehtävien ratkaisujen suhteen. Hyväksyttiin yksimielisesti. 

Valmistelija

  • Arto Ranta, STRATEGIAJOHTAJA, arto.ranta@pirha.fi

Perustelut

Vuosien 2026–2029 alustava investointisuunnitelma on hyväksytty 25.11.2024 aluevaltuuston kokouksessa lähetettäväksi ministeriöihin. Täydennetty investointisuunnitelma 2026-2029 tuodaan aluevaltuustolle uudelleen hyväksyttäväksi syksyllä 2025, kun vuoden 2026 lainanottovaltuus on tiedossa.

Investointisuunnitelmaa ja sen hyväksymismenettelyä koskevan sääntelyn tarkoituksena on varmistaa, että hyvinvointialue suunnittelee investoinnit taloudellisesti kestävästi siten, että niihin käytettävissä oleva rahoitus riittää. Lisäksi tarkoituksena on, että hyvinvointialueiden laajoja investointeja koskevat hankkeet suunnitellaan valtakunnallisten strategisten tavoitteiden mukaisesti ja kustannusvaikuttavasti huomioiden muiden hyvinvointialueiden vastaavat suunnitelmat sekä väestön palvelutarpeet. Investointien ohjaus on kiinteä osa hyvinvointialueiden toiminnan ohjausta ja johtamista.

Hyvinvointialueesta annetun lain 16 §:n mukaan hyvinvointialueen on vuosittain laadittava investointisuunnitelma seuraavaa tilikautta seuraavien neljän tilikauden aikana aloitettavista hyvinvointialuekonsernin investoinneista ja niiden rahoituksesta. Investointisuunnitelma koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen osasuunnitelmista. 

Investointisuunnitelman tulee sisältää tiedot investoinneista ja investointia vastaavista sopimuksista. Lisäksi sen tulee sisältää tiedot hyvinvointialueen toimitilojen ja kiinteistöjen sekä muiden pitkävaikutteisten hyödykkeiden suunnitelluista luovutuksista. Investointiesitykset on eritelty ministeriön ohjeiden mukaisesti rakennuksiin, laite- ja kalustohankintoihin, ICT ja muihin aineettomiin hyödykkeisiin sekä muihin investointeihin. Investointisuunnitelma ei saa olla ristiriidassa hyvinvointialueen lainanottovaltuuden kanssa.

Sisä-Suomen yhteistyöalueen neuvotteluissa 25.8.2025 on tarkasteltu Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueiden investointisuunnitelmat ja yhteisesti todettu, että investointisuunnitelmat eivät sisällä päällekkäisiä investointeja.

Investointisuunnitelma on esitelty valiokuntien yhteiskokouksessa 11.9.2025 ja valiokuntien antamat kommentit ovat liitteenä.

Pirkanmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelma    

Pirkanmaan hyvinvointialueen omaan taseeseen tehtävien hankintojen kokonaismäärä investointisuunnitelmassa on 719,1 milj. euroa vuosina 2026–2029 ja siitä vuodelle 2026 kohdistuu 152,7 milj. euroa. Investointeja vastaavien sopimusten osalta summat ovat 391,8 milj. euroa ja 58,7 milj. euroa.

Investointeja vastaavat sopimukset sisältävät vuokrakiinteistöihin tehtäviä perusparannuskorjauksia, uudiskohteita, leasing-hankintoja ja in-house yhtiöiden Monetran ja Istekin kautta tehtyjä ICT-hankintoja. Näiden osalta kustannukset tulevat joko rakennusten vuokrina tai järjestelmien palvelumaksuina ja kohdistuvat käyttötalouteen ja heikentävät vuosikatetta.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen osainvestointisuunnitelma

Sosiaali- ja terveyspalvelujen investointisuunnitelmassa vuosina 2026–2029 omaan taseeseen tehtävien investointien kokonaismäärä on 688,1 milj. euroa, josta vuodelle 2026 kohdistuu 135,8 milj. euroa.

Investointeja vastaavien sopimusten määrä vuosina 2026–2029 on 343,5 milj. euroa, josta vuodelle 2026 kohdistuu 40,1 milj. euroa.

Pelastuspalvelujen osainvestointisuunnitelma

Pelastuspalvelujen osiossa määrärahavarauksia on esitetty vuosille 2026–2029 yhteensä 31 milj. euroa pysyvien vastaavien osiossa ja 48,3 milj. euroa investointeja vastaavien sopimusten osiossa. Vuoden 2026 osalta kohdennukset ovat 16,9 milj. euroa ja 18,6 milj. euroa.                 

Investointien rahoitus

Hyvinvointialue voi ottaa pitkäaikaista lainaa investointien rahoitukseen lainanottovaltuuden puitteissa. Rahoituksen riittävyys on osoitettava koko hankkeelle. Lainalla ei voi kuitenkaan lyhentää vanhoja lainoja.

Investointisuunnitelmassa omaan taseeseen tehdään palvelujen kannalta keskeiset rakennusinvestoinnit ja ne rahoitetaan pitkäaikaisella lainalla. Laite- ja kalustehankinnat ja muut investoinnit rahoitetaan pääsääntöisesti vuosikatteella.

Investointien rahoitus tapahtuu vuosikatteella ja pitkäaikaisella lainanotolla. Vuoden 2026 tavoitteellinen vuosikate on 142,3 milj. euroa ja vuoden 2026 lainanottovaltuus on 24.7 milj. euroa. Pirkanmaan hyvinvointialueelle on myönnetty lainanottovaltuutta vuodelle 2023 337,93 milj. euroa ja vuodelle 2024 900 milj. euroa. Vuoden 2025 lainanottovaltuus oli 0 €.

Lainakannan muutos vuosina 2026–2029 on yhteensä 308,8 milj. euroa. Uutta lainaa investointien toteuttamiseksi nostetaan suunnittelukaudella 535 milj. euroa ja vanhojen lainojen lyhennyksiä tehdään suunnittelukaudella yhteensä 226,2 milj. euroa. Vanhojen lainojen lyhennykseen on huomioitu uusien lainojen aiheuttama korko ja lyhennystarve ja laina-aikana on käytetty laskelmassa 15 vuotta. Vuonna 2026 uutta pitkäaikaista lainaa nostetaan 90 milj. euroa, vanhoja lainoja lyhennetään 49,2 milj. euroa ja lainakannan muutos vuonna 2026 on 40,8 milj. euroa.

Lainanottovaltuus ja sen kohdentaminen vuonna 2026

Vuonna 2026 vuoden 2023 lainanottovaltuutta käytetään 82 milj. euroa, vuoden 2024 lainanottovaltuutta 13,1 milj. euroa ja vuoden 2026 lainanottovaltuutta 24,7 milj. euroa. Liitteenä on selvitys vuoden 2026 investointien rahoituksesta. Vuoden 2026 vuosikate ja lainanottovaltuus riittävät vuoden 2026 uusiin investointeihin. Tays uudistamisohjelman loppuvaihe on ministeriön ohjeen mukaisesti ensisijaisesti rahoitettava vuosikatteella.

Hatanpään sairaala ja soteasema, Koukkuniemen yhteisöllisen/ympärivuorokautisen asumiset yksiköt ja Tampereen keskuspaloasema on nostettu oman taseen investointeihin. Kyseiset kohteet ovat palvelutuotannon jatkuvuuden turvaamiseksi välttämättömiä investointeja, joiden osalta vaihtoehtoina ovat pitkäaikaiset vuokrasopimukset tai osto omaan taseeseen. Palvelutuotannon kehittämisen kannalta osto omaan taseeseen olisi vuokraamista parempi vaihtoehto. Tampereen kaupungin kanssa käydään neuvottelut vuonna 2026.


Hallintosäännön 14 § kohta 6. mukaan konserni- ja toimitilajaoston tehtävänä on valmistella aluehallitukselle suuria ja strategisia rakennusinvestointeja. Aluevaltuusto päättää hallintosäännön 5 § kohta 19. mukaan hyvinvointialueen investointisuunnitelmaa koskevasta esityksestä ministeriöille.

Konserni- ja toimitilajaosto on käsitellyt asian kokouksessaan 1.10.2025 § 71.

Liitteenä Pirkanmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelma 2026–2029, Pirkanmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelma täydentäminen 2026–2029 esittelydiat, selvitys vuoden 2026 investointien rahoittamisesta sekä valiokuntien kommentit investointisuunnitelmaan.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Juhani Sand, HYVINVOINTIALUEJOHTAJA, juhani.sand@pirha.fi

Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy Pirkanmaan hyvinvointialueen täydennetyn investointisuunnitelman vuosille 2026–2029 lähetettäväksi ministeriöille.