Perustelut
Pirkanmaan hyvinvointialue aloitti uutena työnantajana palvelutuotantonsa 1.1.2023. Hyvinvointialue muodostui 23 työnantajan liikkeen luovutuksesta ja hyvinvointialueen henkilöstömäärä on n. 20 000. Henkilöstö on siirtynyt hyvinvointialueelle suurelta osin entisissä tehtävissään ja työyksiköissään. Pirkanmaalla on tällä hetkellä hyvin pirstaleinen palvelujärjestelmä. Vuoden 2023 alussa käytännössä kaikkien yhdistyvien organisaatioiden henkilöstö siirrettiin hyvinvointialueelle.
Hyvinvointialueuudistuksen tavoitteena on varmistaa yhdenvertaiset palvelut ja parantaa niiden saatavuutta, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu yleiskatteelliseen laskennalliseen valtion rahoitukseen sekä maksu- ja myyntituloihin.
Aluehallituksen 11.9.2023 käsittelemässä osavuosikatsauksessa (tammi-kesäkuu) Pirkanmaan hyvinvointialueen talousennuste vuodelle 2023 on 95 milj. euroa alijäämäinen. Vuonna 2023 kertynyt alijäämä tulee kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Taloudellinen ja toiminnallinen tilanne edellyttää liikkeenluovutuksen jälkeisen toiminnan uudelleenorganisointia ja talouden sopeuttamista tavoitellun palvelu-uudistuksen sekä rahoituksen riittämättömyyden vuoksi.
Hyvinvointialueen strategiaan perustuva tuottavuustavoite on 2 prosenttia. Lähivuosina ei ole odotettavissa merkittävää rahoituksen korjausta siirtymätasauksen ollessa 31.8.2023 tilanteessa vuodelle 2024 noin 3 milj. euroa.
Pysyvien kustannusten vähentämistarve vuodesta 2024 alkaen on 42 milj. euroa.
Henkilöstön sijoittumista, määrää, työtehtäviä, organisaatiota ja sen rakennetta on syytä tarkastella palveluverkkouudistuksen nyt edetessä. Tarkastelun kohteena ovat Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden verkko, Suun terveydenhuollon verkko, Avokuntoutuksen verkko ja Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminta sekä vammaissosiaalityö. Tarkastelu kohdentuu pääosin kolmelle palvelulinjalle.
Pidemmän tähtäimen tavoitteena on oman, vakituisen henkilöstön suhteellisen määrän lisääminen ja henkilöstön vuokrauksen merkittävä vähentäminen. Strateginen monituottajuus jatkuu ja sitä edelleen kehitetään aiemmin hyväksyttyjen linjausten mukaisesti.
Ensivaiheessa tarkastetaan erityisesti:
- mahdolliset päällekkäisyydet toiminnassa
- tehtävät, jotka eivät ole lakisääteisiä
- tehtävät, joihin kohdistuu muutoksia etenevän palvelureformin myötä vuonna 2024
- hallinnolliset sekä työnjohdolliset tehtävät, joista voidaan vapauttaa tai siirtää työpanosta varsinaiseen asiakas- ja potilastyöhön
- palvelureformiin liittymätön hankkeisiin sitoutuva työpanos
Toimintojen tarkastelun johdosta mahdollisesti tehtävät uudelleenorganisoinnit edellyttävät yhteistoimintamenettelyä, koska ne voivat johtaa mahdollisiin henkilöstövaikutuksiin (tehtävien lakkautukset, palvelussuhteen ehtojen muutokset, irtisanomiset ja osa-aikaistamiset).
Muutoksia voi tulla henkilöstön palvelussuhteisiin toimipaikkojen tiivistämisen ja keskittämisen, toimintojen yhdenmukaistamisen, resurssien uudelleenjärjestelyjen, liikkuvien palvelujen lisäämisen sekä digitalisaation myötä. Osassa palveluita tavoitteena on myös palveluaikojen mahdolliset laajentamiset.
Yhteistoimintamenettelyn kohteena olevan henkilöstön määrä on yhteensä arviolta 3500. Koska tavoitteena on myös ostopalvelujen vähentäminen, jäävät oman toiminnan piirissä olevat asiakaspinnassa toimivan henkilöstön vähentämiset määrältään vähäiseksi. Palveluverkon tiivistämiset ja keskittämiset sekä mahdolliset toiminnalliset muut muutokset voivat johtaa henkilöstön määrän osittaiseen vähentymiseen siinä tapauksessa, jos osa henkilöstöstä kieltäytyy palvelussuhteensa ehtojen muuttamiseen esimerkiksi toimipaikkamuutoksen yhteydessä.
Yhteistoimintamenettelyllä turvataan henkilöstön vaikutusmahdollisuudet lain piirissä olevissa työnantajan päätösasioissa. Muutokset on lain hengen mukaisesti suunniteltava vuoropuhelussa henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.