Aluehallitus, kokous 19.2.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 51 Toimeksiantosopimuksella järjestettävän lyhytaikaisen huolenpidon myöntämisperusteet ja palkkiot 1.3.2024 alkaen

1096/2024

Aikaisempi käsittely

Vammaisneuvosto, 24.1.2024

Valmistelija

Sonja Vuorela, VASTUUALUEJOHTAJA, sonja.vuorela@pirha.fi

Perustelut

Yksilöllistä hoitoa ja huolenpitoa järjestetään kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisena palveluna (519/1977, 2 § yksilöllinen hoito ja muu huolenpito). Kehitysvammalain mukaisena yksilöllisenä hoitona ja huolenpitona järjestetään erilaista lyhytaikaista huolenpitoa, mm. tilapäishoitoa, aamu- ja iltapäivätoimintaa ja loma-ajan hoitoa. Vammaissosiaalityössä on valmisteltu esitystä lyhytaikaisen huolenpidon uudesta järjestämistavasta. Lyhytaikaista huolenpitoa on tarkoitus jatkossa järjestää toimeksiantosopimussuhteisen hoidon avulla. Tässä järjestämistavassa hyvinvointialue tekee toimeksiantosopimuksen hoitajan kanssa ja maksaa hoidosta hoitopalkkion. Järjestämistapa vertautuu omaishoidon vapaiden järjestämiseen sijaishoitona.

Lyhytaikaista huolenpitoa järjestetään kehitysvammalain 2 §:n mukaisena palveluna sellaisille asiakkaille, joiden on katsottu kuuluvan lain soveltamisen piiriin ja joille on myönnetty erityishuolto-ohjelma. Palvelu voi olla koko- tai osavuorokautista ja se järjestetään asiakkaan kotona tai hoitajan kotona. Toimeksiantosopimus järjestämistapana voi soveltua tilanteissa, joissa vammainen henkilö ei vamman tai sairauden vuoksi pärjää yksin kotona ja hänen huolenpidostaan vastaa yleensä huoltaja/huoltajat tai omaishoitaja, mutta huoltaja tai hänestä huolehtiva läheinen on pakottavasta syystä tilapäisesti estynyt huolehtimaan vammaisesta henkilöstä. Erityishuoltona järjestettävä lyhytaikainen huolenpito ei korvaa omaishoidon lakisääteisiä vapaapäiviä eikä sillä paikata omaishoitajan sairaslomia.  

Toimeksiantosopimuksella järjestettävä lyhytaikainen huolenpito soveltuu tilanteeseen, jossa vammaisella henkilöllä on jo tiedossa läheinen, joka voisi pitää hänestä huolta tarvittavan ajan. Tilannekohtaisesti arvioidaan, soveltuuko toimeksiantosopimusteinen järjestämistapa asiakkaan tilanteeseen. Hoitajalta ei edellytetä sosiaali- ja terveysalan koulutusta. Hoitaja voi olla esimerkiksi vammaisen henkilön isovanhempi, perheystävä tai muu täysi-ikäinen läheinen, jonka vammainen henkilö hyväksyy sijaishoitajakseen ja joka terveydentilansa ja elämäntilanteesta puolesta on soveltuva tehtävään.   

Tällä järjestämistavalla on tarkoitus monipuolistaa lyhytaikaisen hoidon järjestämisen tapoja ja vähentää kalliin ostopalvelun tarvetta. Järjestämistavan käyttöönotolla on myös tarkoitus valmistua lyhytaikaisen hoidon käytön laajentumiseen uudessa vammaispalvelulaissa.

Liitteenä toimeksiantosopimuksella järjestettävän lyhytaikaisen huolenpidon myöntämisperusteet.

Ehdotus

Vammaisneuvosto

  • merkitsee sosiaalityön johtaja Sonja Vuorelan esittelyn sekä käydyn keskustelun tiedoksi.

Päätös

Vammaisneuvosto päätti

  • merkitä sosiaalityön johtaja Sonja Vuorelan esittelyn sekä käydyn keskustelun tiedoksi
  • kerätä vammaisneuvostolta kommenttit ja huomiot asiaan "Vammaisen henkilön lyhytaikainen huolenpito toimeksiantosopimuksella" 2.2.2024 mennessä
  • laatia lausunnon kommenttiyhteenvedon pohjalta ja toimittaa sen vastuualuejohtaja Sonja Vuorelalle ja Anni Vainionpäälle sekä aluehallitukselle tiedoksi 9.2.2024 mennessä
  • liittää lausunnon pöytäkirjalle lausunnon valmistumisen jälkeen.

Kokouskäsittely

Pykälä käsiteltiin §:n 10 Pirkanmaan hyvinvointialueen Vammaisneuvoston jäsenten vaihtuminen, Valkeakoski jälkeen.

Merkittiin, että Anne Beresford poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.

Yhteenvetona keskustelusta esiin nousi:

  • toimeksianto-sopimusmallin kehittäminen lähtenyt kehitysvammaisten ap/ip-hoidon tarpeista
  • palvelu kohdennettu vain kehitysvammaisten erityishuoltopäätöksen saaneille lapsille
  • perustuu perheen kanssa tehtävään yksilölliseen palvelutarpeen arvioon
  • on yksi järjestämistapa (ei uusi palvelu vammaispalvelujen kokonaisuudessa)

 

Valmistelija

  • Päivi Tryyki, PALVELULINJAJOHTAJA, paivi.tryyki@pirha.fi
  • Sonja Vuorela, VASTUUALUEJOHTAJA, sonja.vuorela@pirha.fi

Perustelut

Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977, nk. kehitysvammalaki) 2 §:n mukaisena yksilöllisenä hoitona ja huolenpitona järjestetään erilaista lyhytaikaista hoitoa, mm. tilapäishoitoa, aamu- ja iltapäivätoimintaa ja loma-ajan hoitoa. Lyhytaikaista hoitoa järjestetään sellaisille asiakkaille, joiden on katsottu kuuluvan lain soveltamisen piiriin ja joille on myönnetty erityishuolto-ohjelma. Yksilöllisen hoidon ja huolenpidon järjestäminen perustuu asiakkaan yksilölliseen tarpeeseen ja asiakkaalle laadittuun erityishuolto-ohjelmaan.

Vammaissosiaalityössä on valmisteltu esitystä lyhytaikaisen hoidon uudesta järjestämistavasta, jossa yksilöllistä hoitoa ja huolenpitoa voitaisiin järjestää toimeksiantosopimussuhteisen hoidon avulla. Toimeksiantosopimussuhteisessa hoidossa hyvinvointialue tekee toimeksiantosopimuksen hoitajan kanssa ja maksaa hoitajalle hoitopalkkion. Järjestämistapa vertautuu omaishoidon vapaiden järjestämistapana käytettävään sijaishoitoon.

Toimeksiantosopimussuhteinen lyhytaikaisen hoidon palvelu järjestetään asiakkaan tai hoitajan kotona. Palvelu voi olla koko- tai osavuorokautista. Toimeksiantosopimus järjestämistapana voi soveltua tilanteisiin, joissa vammainen henkilö ei pärjää yksin kotona ja hänen huolenpidostaan yleensä vastaava huoltaja/huoltajat tai omaishoitaja on tilapäisesti estynyt huolehtimaan hänestä. Toimeksiantosopimussuhteista hoitoa voidaan käyttää erityisesti kouluaikaisen aamu- ja iltapäivähoidon ja loma-ajan hoidon järjestämisessä, kun muut hoidon toteutuksen vaihtoehdot eivät ole tarkoituksenmukaisia. Erityishuoltona järjestettävä lyhytaikainen hoito ei korvaa omaishoidon lakisääteisiä vapaapäiviä eikä sen avulla vastata omaishoitajan sairaslomista aiheutuvaan hoidon tarpeeseen.  

Toimeksiantosopimussuhteinen lyhytaikainen hoito soveltuu tilanteeseen, jossa vammaisella henkilöllä on tiedossa läheinen, joka voisi pitää hänestä huolta tarvittavan ajan. Järjestämistavan soveltuvuus asiakkaan tilanteeseen arvioidaan aina yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti. Sijaishoitajalta ei edellytetä sosiaali- ja terveysalan koulutusta. Hoitaja voi olla esimerkiksi vammaisen henkilön isovanhempi, perheystävä tai muu täysi-ikäinen läheinen, jonka vammainen henkilö hyväksyy sijaishoitajakseen ja joka terveydentilansa ja elämäntilanteensa puolesta on soveltuva tehtävään.   

Järjestämistavalla on tarkoitus monipuolistaa lyhytaikaisen hoidon järjestämisen tapoja ja vähentää kalliiden ostopalveluiden tarvetta. Järjestämistavan käyttöönotolla valmistaudutaan myös lyhytaikaisen huolenpidon käytön laajentumiseen uudessa vammaispalvelulaissa.

Myöntämisperusteet on esitelty vammaisneuvostolle 24.1.2024. Vammaisneuvoston kirjallinen palaute liitteenä. Palautteen perusteella ei nähty tarkoituksenmukaiseksi muuttaa myöntämisperusteita tai laajentaa palvelun käyttöalaa.

Liitteenä toimeksiantosopimuksella järjestettävän lyhytaikaisen hoidon myöntämisperusteet ja palkkiot sekä vammaisneuvoston kommentit.

Ehdotus

Esittelijä

  • Marina Erhola, HYVINVOINTIALUEJOHTAJA, marina.erhola@pirha.fi

Aluehallitus päättää 

  • hyväksyä liitteen 1 mukaiset toimeksiantosopimussuhteisen lyhytaikaisen hoidon myöntämisen perusteet ja palkkiot noudatettavaksi Pirkanmaan hyvinvointialueella 1.3.2024 alkaen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Kuultiin asiantuntijana palvelulinjajohtaja Päivi Tryykiä.

Tiedoksi

Päivi Tryyki, Sonja Vuorela, Tuulikki Parikka, yksilöasioiden jaosto

Liitteet

Liite 1, Toimeksiantosopimuksella järjestettävän lyhytaikaisen huolenpidon myöntämisperusteet ja palkkiot.pdf (pdf, 107 kt)
Vammaisneuvoston kommentit tilapäishoidon järjestämiseen toimeksiantosopimuksella.pdf (pdf, 192 kt)

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä hyvinvointialueen jäsen (Laki hyvinvointialueesta 142 §).

Hyvinvointialueiden yhteistoiminnassa järjestettyjä tehtäviä koskevasta päätöksestä oikaisuvaatimuksen saa tehdä myös yhteistoimintaan osallinen hyvinvointialue ja sen jäsen (Laki hyvinvointialueesta 142 §).

 

Oikaisuvaatimus on toimitettava Pirkanmaan hyvinvointialueen kirjaamoon viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Pirkanmaan hyvinvointialue,​ kirjaamo
Postiosoite: PL 272,​ 33101 Tampere
Käyntiosoite: G-rakennus, Nivelkatu 5,​ 1. krs,​ kirjaamo
Sähköpostiosoite: kirjaamo@pirha.fi

Huom. Sähköpostitse ei suositella lähetettävän henkilötietoja tai salassapidettäviä tietoja sisältäviä viestejä.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin kello 9.00–14.30.

Oikaisuvaatimuksen voi tehdä myös hyvinvointialueen sähköisessä asioinnissa:
www.pirha.fi/sahkoinen-asiointi (Asioi hallinnon kanssa).

 

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava:

  • päätös,​ johon haetaan oikaisua
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella oikaisua vaaditaan.
     

Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi,​ kotikunta,​ postiosoite ja puhelinnumero. Päätöksen sähköistä tiedoksiantoa varten tekijä voi ilmoittaa sähköpostiosoitteensa.

Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen tulee olla perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen edellä mainitun kirjaamon aukioloajan päättymistä.

 

Oikaisuvaatimusaika   

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Hyvinvointialueen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, kolmen päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona virastot ovat suljettuna, valitusasiakirjat saa toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.