Yhteistoimintaelin, kokous 12.12.2023

Perustelut

Vuoden 2024 alusta tulee voimaan laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta (741/2023). Lain tarkoituksena on varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasturvallisuus ja laadultaan hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä edistää valtion, hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin, HUS-yhtymän, Kansaneläkelaitoksen, palveluntuottajan ja viranomaisen välistä yhteistyötä. Tätä lakia ei sovelleta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä vuokraaviin yrityksiin.

Palvelunjärjestäjän on varmistettava omavalvonnalla sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviensä lainmukainen hoitaminen. Palvelunjärjestäjän on valvottava toimintaansa siten, että sosiaali- ja terveydenhuolto on sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaista kuin asiakkaiden ja potilaiden tarve ja turvallisuus edellyttävät. Palvelunjärjestäjän on otettava toiminnassaan huomioon, että sosiaalihuollon asiakkaiden ja potilaiden palvelut toteutetaan yhdenvertaisesti.

Uuden valvontalain 28 §:ssä säädetään palveluntuottajan velvollisuudesta tarkistaa työntekijöiden rikosrekisteriote iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluissa.  Alaikäisten osalta ensisijainen laki on laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä. Iäkkäällä tarkoitetaan vanhuspalvelulain (980/2012) 3 § 2 kohdassa määriteltyä henkilöä ja vammaisella vammaispalvelulain (380/1987) 2 §:ssä määriteltyä henkilöä

1. Kun työ- tai virkasuhde kestää yhden vuoden aikana yhteensä vähintään kolme kuukautta ja
2. henkilö tulee sellaiseen työ- tai virkasuhteeseen, johon pysyväisluontoisesti ja olennaisesti sisältyy ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden avustamista, tukemista, hoitoa tai muuta huolenpitoa tai muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa iäkkään tai vammaisen henkilön kanssa.

Henkilökohtaista vuorovaikutusta ovat esimerkiksi erilaiset kotiin annettavat palvelut, kuten myös asumisyksiköissä tai tehostetussa palveluasumisessa asukkaan huoneissa tapahtuva hoito. Vanhuspalvelulain 3 a §:ssä on säännös välittömään asiakastyöhön osallistuvista henkilöistä tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa. HE 299/2022 mukaan välittömään asiakastyöhön osallistuvia työntekijöitä ovat sairaan- ja terveydenhoitajat, lähi- ja perushoitajat, geronomit, kodinhoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat, sosionomi AMK-tutkinnon suorittaneet, fysio- ja toimintaterapeutit, kuntoutuksen ohjaajat, kotiavustaja, hoitoapulaiset ja hoiva-avustajat, viriketoiminnan ohjaaja ja muut vastaavat asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoon osallistuvat työntekijät sekä palveluyksiköiden johtajat ja vastuuhenkilöt. Välittömään asiakastyöhön osallistuvat myös työsopimussuhteessa toimintayksikköön olevat opiskelijat koulutusmuodosta riippumatta, jos heillä on opintojen kautta hankittu riittävä osaaminen suhteessa tutkinnon perusteisiin, ammattihenkilölainsäädännön edellyttämään osaamiseen sekä työpaikan osaamistarpeisiin.

Velvoite koskee tilanteita, joissa työ on luonteeltaan sellaista, että se mahdollistaa läheisen vuorovaikutuksen iäkkään tai vammaisen henkilön kanssa. Vanhuspalvelulain 3 a §:ssä säädetään välittömään asiakastyöhön osallistuvista henkilöistä ympärivuorokautisessa palveluasumisessa.

Lain velvoite koskee myös tilanteita, joissa työntekijälle annetaan ensimmäisen kerran tällaisia tehtäviä. Työ- tai virkasuhteen aikana rikosrekisteriotteen pyytäminen ei kuitenkaan ole mahdollista, ellei työntekijä siirry palveluyksikön sisällä uusiin tehtäviin, joissa iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden kanssa läheinen vuorovaikutus olisi olennaista ja pysyväisluontoista. Työ- tai virkasuhteen kestäessä palveluntuottajan omavalvonnan ja henkilöstön ilmoitusvelvollisuuden (valvontalain 29 §) myötä tilanteisiin olisi kuitenkin mahdollista puuttua työ- tai virkasuhteen aikana.

Laki mahdollistaa palveluntuottajan oikeuden pyytää rikosrekisteriote nähtäväksi myös enintään kolme kuukautta kestävissä tehtävissä. Tämä ei kuitenkaan ole velvoittavaa. Palvelunjärjestäjän tai palveluntuottajan harkinnan ja riskianalyysin perusteella olisi kuitenkin mahdollista selvittää työhön otettavan rikostaustaa myös lyhytkestoisissa sijaisuuksissa.

Palveluntuottajan tulee vaatia työhön valittua henkilöä toimittamaan nähtäväksi rikosrekisteriote ennen lopullista nimittämistä tai työsopimuksen tekemistä tai ehdotetun menettelyn piiriin kuuluvia tehtäviä ensi kertaa henkilölle annettaessa.

Hakuilmoituksissa tulee olla maininta, että tehtävään otettavan henkilön on esitettävä nähtäväksi rikosrekisterilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu rikosrekisteriote. Rekrytointipalvelut huolehtivat maininnan lisäämisestä hakuilmoitukseen saatuaan tiedon siitä rekrytoivalta esihenkilöiltä.

Rekrytoitava henkilö tilaa rikosrekisteriotteen Oikeusrekisterikeskukselta, maksaa sen itse ja toimittaa otteen nähtäväksi 30 päivän kuluessa. Ote ei saa olla 6 kk vanhempi. Rikosrekisteriotetta ei kopioida, vaan se on palautettava työntekijälle välittömästi sen esittämisen jälkeen. Virkasuhteisten osalta valintapäätös tehdään ensin ehdollisena ja sen jälkeen, kun virkaan valittu on esittänyt rikosrekisteriotteen, valintapäätös vahvistetaan. Työsuhteisten osalta työsopimus tehdään rikosrekisteriotteen esittämisen jälkeen. Rikosrekisteriote pyydetään esittämään vain virkaan / tehtävään valitulta, joten sitä ei voi esittää työhaastattelussa.

Tieto rikosrekisteriotteen esittämisestä tallennetaan primaan henkilöstösihteerien toimesta. He saavat esihenkilöltä tiedon esitetystä otteesta, joko palvelusuhdeilmoituksella tai sähköpostilla.

Rikosrekisteriotteen tarkistuksen linjaukset:

Ikäihmisten- ja vammaisten palvelulinjalla esitetään, että rikosrekisteriote tarkistetaan seuraavissa yksiköissä / palveluissa: kotihoito, asumispalvelut, asiakasohjaus, lähitorit, vammaissosiaalityö ja gerontologinen sosiaalityö. Tämän lisäksi on linjattava erityistyöntekijät ja muut sote-palvelut, joissa työskennellään ja ote tulee tarkistaa.

Henkilöstöpalveluiden ehdotus on, että rikosrekisteriote edellytetään kaikissa määräaikaisissa palvelusuhteissa, myös alle kolme kuukautta kestävissä, joissa työskennellään iäkkäiden- ja vammaisten henkilöiden kanssa. Näin helpotetaan valvontaa, milloin kolme kuukautta tulee kalenterivuoden aikana täyteen. Kuitenkin henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi lyhytaikaisissa sijaisuuksissa voidaan työntekijä palkata ennen rikosrekisteriotteen toimittamista, koska laki velvoittaa rikosrekisteriotteen tarkistusta vasta, kun kolme kuukautta tulee täyteen.

Ehdotus

Esittelijä

Yhteistoimintaelin päättää

• merkitä tiedoksi selvityksen rikostaustaotteiden pyytämisestä 1.1.2024 alkaen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.