Aluehallitus, kokous 27.5.2024

Perustelut

Pirkanmaan hyvinvointialue aloitti uutena työnantajana palvelutuotantonsa 1.1.2023. Hyvinvointialue muodostui 23 työnantajan liikkeen luovutuksesta ja hyvinvointialueen henkilöstömäärä on n. 20 000. Henkilöstö on siirtynyt hyvinvointialueelle suurelta osin entisissä tehtävissään ja työyksiköissään. Pirkanmaalla on tällä hetkellä hyvin pirstaleinen palvelujärjestelmä. Vuoden 2023 alussa käytännössä kaikkien yhdistyvien organisaatioiden henkilöstö siirrettiin hyvinvointialueelle.

Hyvinvointialueuudistuksen tavoitteena on varmistaa yhdenvertaiset palvelut ja parantaa niiden saatavuutta, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu yleiskatteelliseen laskennalliseen valtion rahoitukseen sekä maksu- ja myyntituloihin.

Henkilöstön sijoittumista, määrää, työtehtäviä, organisaatiota ja sen rakennetta on tarkasteltu palveluverkkouudistuksen edetessä. Tarkastelua on tehty kaikilla tehtäväalueilla ja palvelulinjoilla.

Pidemmän tähtäimen tavoitteena on ollut eri yhteyksissä esille tuotuna oman, vakituisen henkilöstön suhteellisen määrän lisääminen ja henkilöstön vuokrauksen merkittävä vähentäminen. Strateginen monituottajuus jatkuu ja sitä edelleen kehitetään aiemmin hyväksyttyjen linjausten mukaisesti.

Ensivaiheessa on tarkasteltu erityisesti seuraavia asioita:

1. mahdollisia päällekkäisyyksiä toiminnassa
2. tehtäviä, jotka eivät ole lakisääteisiä
3. tehtäviä, joihin kohdistuu muutoksia etenevän palvelureformin myötä vuonna 2024
4. hallinnollisia sekä työnjohdollisia tehtäviä, joista voidaan vapauttaa tai siirtää työpanosta varsinaiseen asiakas- ja potilastyöhön
5. palvelureformiin liittymättömiä hankkeisiin sitoutuvia työpanoksia

Toimintojen uudelleenorganisointien johdosta ja palveluverkkouudistuksen edetessä muutosten edellyttämät jatkotoimet vaativat yhteistoimintamenettelyä, koska ne voivat johtaa mahdollisiin henkilöstövaikutuksiin. Lähinnä tämän kierroksen yhteydessä palvelussuhteen ehtojen mahdollisiin muutoksiin. Pois ei voida myöskään sulkea mahdollisia tehtävien lakkautuksia, irtisanomisia ja osa-aikaistamisia tässäkään yhteydessä.

Muutoksia voi tulla henkilöstön palvelussuhteisiin toimipaikkojen tiivistämisen ja keskittämisen, toimintojen yhdenmukaistamisen, resurssien uudelleenjärjestelyjen, liikkuvien palvelujen lisäämisen sekä digitalisaation myötä. Osassa palveluita tavoitteena on edelleen myös palveluaikojen mahdolliset laajentamiset.

Nyt esillä olevan yhteistoimintamenettelyn kohteena olevan henkilöstön määrä on yhteensä arviolta enintään 6820 henkilöä. Koska edelleen tavoitteena on myös ostopalvelujen vähentäminen, jäävät oman toiminnan piirissä olevat asiakaspinnassa toimivan henkilöstön vähentämiset määrältään vähäiseksi. Palveluverkon tiivistämiset ja keskittämiset sekä mahdolliset toiminnalliset muut muutokset voivat johtaa henkilöstön määrän osittaiseen vähentymiseen siinä tapauksessa, jos osa henkilöstöstä kieltäytyy palvelussuhteensa ehtojen muuttamiseen esimerkiksi toimipaikkamuutoksen tai muiden palvelussuhteeseen liittyvien olennaisten mahdollisten muutosten yhteydessä.

Nyt suunnittelut käynnistettävät yhteistoimintaneuvottelut pitävät sisällään suuren määrän yhtenäistämistarpeita niin työaikojen, työaikamuotojen kuin nimikkeidenkin osalta, jotka työsuhteisilla henkilöillä ovat työsopimuksen olennaisia ehtoja. Palveluverkon edetessä myös toimipaikat ovat vähentymässä ja työpisteen lakkauttamisten kautta mahdolliset työskentelypaikkojen ja töiden mahdolliset muutokset voivat johtaa irtisanomistilanteisiin, jos muutosten piirissä olevat työntekijät kieltäytyvät muutoksista. Tuotannollisista syistä ja toiminnan uudelleenorganisoinnin seurauksena suunnitelmien mukaan henkilöstön määrä voi vähentyä enintään 15 henkilötyövuotta.

Myös tämänkertaisten yhteistoimintaneuvottelujen kautta tuetaan sitä säästötavoitetta, mikä on asetettu Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Osa esityksistä tulee tukemaan ja jatkamaan aiemmin esille otettuja esityksiä muutoksiksi tarkennettuina ja kohdennettuina esityksinä.

Yhteistoimintamenettelyllä turvataan henkilöstön vaikutusmahdollisuudet lain piirissä olevissa työnantajan päätösasioissa. Muutokset on lain hengen mukaisesti suunniteltava vuoropuhelussa henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa.

Oheismateriaalina (ei julkinen) Pirre- kokousjärjestelmässä on tarkennetut suunnitelmat ja luonnos toimintasuunnitelmaksi.

Ehdotus

Esittelijä

Aluehallitus päättää

• käynnistää Pirkanmaan hyvinvointialueella henkilöstöä (työ- ja virkasuhteisia) koskevat yhteistoimintaneuvottelut, jotka voivat johtaa osin myös henkilöstön vähentymiseen. Edellä mainittua henkilöstöä koskevat toiminnan uudelleenjärjestelyt voivat vaikuttaa osaltaan myös tukipalveluhenkilöstön toimintaan ja määrään.
   
• että edellä mainitun lisäksi on harkittava uudelleenjärjestelyjä, jotka voivat johtaa mahdollisiin tehtävien lakkauttamisiin, tarjolla olevan työmäärän vähentymiseen (mahdolliset irtisanomiset tai osa-aikaistamiset), palvelussuhteen ehtojen muutoksiin ja palvelussuhteen olennaisten ehtojen muutoksiin irtisanomisperusteella, jotka voivat tarkoittaa palvelussuhteen päättymistä työntekijän/viranhaltijan kieltäytyessä mahdollisista muutoksista. Arviolta nämä irtisanomisperusteiset toimenpiteet voivat kohdistua mm. palveluverkkouudistuksen sekä muiden organisaatiojärjestelyjen kautta Pirkanmaan hyvinvointialueen henkilöstön osalta yhteensä enintään 6820 henkilötyövuoteen.
   
• valtuuttaa hyvinvointialuejohtajan ja konsernipalveluiden johtajan antamaan kirjallisen neuvotteluesityksen yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseksi.
   
• nimetä työnantajan edustajat yhteistoimintaneuvotteluihin seuraavasti:
  • pääneuvottelijat konsernipalveluiden johto Juhani Sand ja Vuokko Ylinen,
  • tehtäväalueiden johto: sote-palvelulinja Taru Kuosmanen ja Juha Kinnunen, tukipalvelut Pekka Erola ja Petteri Paavola, konsernipalvelut ja strateginen ohjaus Pasi Virtanen ja Taina Niiranen, pelastuspalvelut Mika Kontio ja edellä mainittujen ollessa estyneenä, heidän varahenkilönsä,
  • asiantuntijoina palvelussuhdepäälliköt Vesa Koskinen ja Elina Ojala, palvelulinjajohtajat Eeva Torppa-Saarinen, Päivi Tryyki ja Titta Pelttari ja edellä mainittujen ollessa estyneenä, heidän varahenkilönsä,
  • lisäksi tarvittaessa voidaan neuvotteluihin kutsua muita työnantajaedustajia asiantuntijoiksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.